Maamme pesimälinnuston levinneisyys selvitettiin jälleen

http://atlas3.lintuatlas.fi/

Tänään julkistettiin Suomen kolmas lintuatlas – eli maamme pesimälinnuston levinneisyyskartoitus. Mittavan viisivuotisen hankkeen tärkeimpänä voimana oli jälleen tuhatpäinen vapaaehtoisten harrastajien joukko, joka kartoitti yhteistyössä tutkijoiden kanssa koko maan linnuston. Lopputuloksena on poikkeuksellisen laaja aineisto, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi kannanvaihteluiden ja uhanalaisuuskysymysten selvittämisessä.

Nyt julkistettavan kartoituksen jälkeen maastamme on saatavilla maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kolmen lintuatlaksen sarja. Tutkijat voivat hyödyntää aineistoa laajojen teemojen selvittämisessä. Luonnontieteellinen keskusmuseo on kutsunut suomalaiset biologit keskustelemaan aineiston mahdollisimman kattavasta ja pikaisesta tutkimuskäytöstä.

– Yhteistyössä saamme aineistosta päivänpolttavaa tietoa linnustonsuojelun ja maankäytön suunnittelun tarpeisiin, kertovat linnuston tutkimusta keskusmuseon eläintieteen yksikössä johtavat Jari Valkama ja Aleksi Lehikoinen.

Miten esimerkiksi ilmastonmuutos tai maankäyttö, kuten rakentaminen tai maa- ja metsätalouden muutokset, vaikuttavat lintukantoihin ja sitä myöten koko ravintoverkkoon tai ekosysteemiin. Tärkeimmäksi aiheeksi tutkijat kuitenkin nostavat uhanalaisuusselvitykset.

– Aineistoa on jo käytetty tuoreissa uhanalaisuusarvioinneissa niin valtakunnallisessa kuin alueellisessakin tarkastelussa, Lehikoinen kertoo. Lintuatlaksen tuottama tieto on myös erittäin tärkeää Euroopan Unionin lintudirektiivin kansallisessa toimeenpanossa, seurannassa ja raportoinnissa. Kattavana aineistona se auttaa ymmärtämään eri lajien suojelun ja kantojen hoidon tarpeita sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Kansallislintu leviää, riistalaji riekko kärsii

Kansallislintumme laulujoutsen on hyvä esimerkki levinneisyyden muutoksista, joita pystymme seuraamaan lintuatlasten avulla. Laji uhkasi kadota Suomesta 1900-luvun puolivälissä, sittemmin ihmisten asenteet muuttuivat ja vaino loppui vähitellen. Nyt oma joutsenemme pesii käytännössä koko maassa etelärannikkoa myöten.

– Voi olla, että jonain päivänä joutsenet siirtyvät pesimään myös pelloille. Erityisesti sellaisille, joille tulva usein nousee, ennustaa yli-intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Jo nyt lintu on saavuttanut rannikkoa lukuun ottamatta todennäköisen historiallisen pesimäalueensa.

Kaikkien lajien tilanne ei suinkaan ole yhtä positiivinen kuin laulujoutsenen. Esimerkiksi riekko on kadonnut käytännössä kokonaan Etelä-Suomesta, ja lajin levinneisyys on muuttunut hyvin harvaksi laajalla alueella Keski-Suomessa sekä Etelä-Lapissa.

Laulujoutsenen levinneisyyskartta: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/laulujoutsen
Riekko: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/riekko

Lisätietoja:
Yli-intendentti Jari Valkama
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
puh. (09) 191 28849
Luonnontieteellinen keskusmuseo




http://atlas3.lintuatlas.fi/

Tänään julkistettiin Suomen kolmas lintuatlas – eli maamme pesimälinnuston levinneisyyskartoitus. Mittavan viisivuotisen hankkeen tärkeimpänä voimana oli jälleen tuhatpäinen vapaaehtoisten harrastajien joukko, joka kartoitti yhteistyössä tutkijoiden kanssa koko maan linnuston. Lopputuloksena on poikkeuksellisen laaja aineisto, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi kannanvaihteluiden ja uhanalaisuuskysymysten selvittämisessä.

Nyt julkistettavan kartoituksen jälkeen maastamme on saatavilla maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kolmen lintuatlaksen sarja. Tutkijat voivat hyödyntää aineistoa laajojen teemojen selvittämisessä. Luonnontieteellinen keskusmuseo on kutsunut suomalaiset biologit keskustelemaan aineiston mahdollisimman kattavasta ja pikaisesta tutkimuskäytöstä.

– Yhteistyössä saamme aineistosta päivänpolttavaa tietoa linnustonsuojelun ja maankäytön suunnittelun tarpeisiin, kertovat linnuston tutkimusta keskusmuseon eläintieteen yksikössä johtavat Jari Valkama ja Aleksi Lehikoinen.

Miten esimerkiksi ilmastonmuutos tai maankäyttö, kuten rakentaminen tai maa- ja metsätalouden muutokset, vaikuttavat lintukantoihin ja sitä myöten koko ravintoverkkoon tai ekosysteemiin. Tärkeimmäksi aiheeksi tutkijat kuitenkin nostavat uhanalaisuusselvitykset.

– Aineistoa on jo käytetty tuoreissa uhanalaisuusarvioinneissa niin valtakunnallisessa kuin alueellisessakin tarkastelussa, Lehikoinen kertoo. Lintuatlaksen tuottama tieto on myös erittäin tärkeää Euroopan Unionin lintudirektiivin kansallisessa toimeenpanossa, seurannassa ja raportoinnissa. Kattavana aineistona se auttaa ymmärtämään eri lajien suojelun ja kantojen hoidon tarpeita sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Kansallislintu leviää, riistalaji riekko kärsii

Kansallislintumme laulujoutsen on hyvä esimerkki levinneisyyden muutoksista, joita pystymme seuraamaan lintuatlasten avulla. Laji uhkasi kadota Suomesta 1900-luvun puolivälissä, sittemmin ihmisten asenteet muuttuivat ja vaino loppui vähitellen. Nyt oma joutsenemme pesii käytännössä koko maassa etelärannikkoa myöten.

– Voi olla, että jonain päivänä joutsenet siirtyvät pesimään myös pelloille. Erityisesti sellaisille, joille tulva usein nousee, ennustaa yli-intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Jo nyt lintu on saavuttanut rannikkoa lukuun ottamatta todennäköisen historiallisen pesimäalueensa.

Kaikkien lajien tilanne ei suinkaan ole yhtä positiivinen kuin laulujoutsenen. Esimerkiksi riekko on kadonnut käytännössä kokonaan Etelä-Suomesta, ja lajin levinneisyys on muuttunut hyvin harvaksi laajalla alueella Keski-Suomessa sekä Etelä-Lapissa.

Laulujoutsenen levinneisyyskartta: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/laulujoutsen
Riekko: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/riekko

Lisätietoja:
Yli-intendentti Jari Valkama
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
puh. (09) 191 28849
Luonnontieteellinen keskusmuseo