Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS juhlii marraskuussa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien 340-vuotissyntymäpäiviä. Yleisö pääsee juhlan kunniaksi maksutta Luonnontieteelliseen museoon isänpäivänä 11.11. ja kutsuvierasjuhla järjestetään 21.11. Juhlan myötä kerätään varoja sekä Luomuksen näyttelytoiminnan uudistamiseen että yli 13 miljoonan luontonäytteen digitoimiseksi. Ilmastonmuutoksen aikakaudella Luomuksen kokoelmien sisältämä tieto on tärkeämpää kuin koskaan. Tiedeyhteisö voi hyödyntää sitä tehokkaasti vain, jos se on digitaalisessa muodossa.
Suomen luonnontieteelliset kansalliskokoelmat täyttävät marraskuussa 340 vuotta. Kokoelmat syntyivät, kun Turun Akatemian konsistori 24.11.1678 antoi professori Elias Tillandzille luvan aidata ryytimaan kasvitieteellisen puutarhan perustamiseksi. Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia, tutkii niitä ja rakentaa kokoelmista näyttelyitä yleisölle.
Luomuksen kokoelmiin voi tutustua kolmessa yleisökohteessa: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Viime vuonna Luomuksen kohteissa kävi lähes 250 000 vierailijaa. Luonnontieteellinen museo on yksi Suomen suosituimmista museoista, ja esimerkiksi koulut ja päiväkodit vierailevat siellä säännöllisesti.
Vaikka yleisölle avoimet näyttelyt ovat Luomuksen näkyvintä toimintaa, museon tärkein ja mittavin tehtävä on luontoon liittyvien kokoelmien säilyttäminen ja kartuttaminen sekä tarjoaminen tutkimusaineistoksi. Luomuksen kokoelmat koostuvat 340 vuoden aikana kerätyistä 13,3 miljoonasta eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteestä. Sen lisäksi Luomus kerää ja säilyttää useita erilaisia tietoaineistoja, kuten järjestelmällisesti kerättyjä lintujen esiintymistietoja. Kokoelmat kuuluvat maailman 50 suurimman luonnontieteellisen kokoelman joukkoon.
Ilmastonmuutoksen aikakaudella Luomuksen kokoelmien merkitys kasvaa koko ajan, sillä ne ovat luonnon monimuotoisuuden muisti. Näytteet muodostavat ainutlaatuisen laajan kirjaston, joka kertoo eliölajien levinneisyydestä eri aikoina.
KOKOELMIEN DIGITOINTI TÄRKEÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN JA LAJIKADON TUTKIMUKSELLE
Hallituksen kolmen vuoden takaiset koulutusleikkaukset veivät Luomuksen budjetista 17 prosenttia eli 1,5 miljoonaa euroa. Henkilöstö on tämän seurauksena pienentynyt 15 prosenttia. Uusia näyttelyitä ei tämän vuoksi voida tällä hetkellä tuottaa.
Kun leikkauksista uutisoitiin julkisuudessa, museoon tulvi viestejä tavallisilta ihmisiltä ja yrityksiltä, jotka halusivat auttaa. Nyt Luomuksen sivuilta löytyy linkki, jonka kautta kuka tahansa voi lahjoittaa rahaa toimintaan. Lahjoitusvarojen tuottoja käytetään sekä Luomuksen näyttely- että tutkimustoimintaan.
Museon tärkeimpiä hankkeita on kokoelmien saattaminen digitaaliseen muotoon, jotta niiden sisältämää tietoa pystyttäisiin hyödyntämään täysimääräisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa. Tiedot näytteiden keruupaikasta ja -ajasta antavat tutkijoille valtavan määrän materiaalia eliölajien määrien ja esiintymisalueiden muutoksista vuosisatojen aikana.
Luomus on aloittanut digitointiprosessin ja hankkinut hanketta varten uusia laitteita, kuten digitointilinjastoja ja 3D-skannerin. Laitteistojen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi kerätään varoja pyytämällä syntymäpäiväjuhlien kutsuvierailta kukkien tai lahjojen sijaan lahjoituksia Luomuksen rahastoon.
VAPAAEHTOISET HARRASTAJAT KOKOELMIA DIGITOIMAAN
Lajinäytteiden kerääminen sekä koti- että ulkomailla on ollut suomalaisille rakas harrastus. 1800-luvun loppupuolella erityisesti maan eliitti harrasti hyönteisten ja muiden eläinten keräilyä. Yksi Luomuksen merkittävistä kokoelmista on marsalkka Mannerheimin isoisän C.G. Mannerheimin kovakuoriaiskokoelma, jota edelleen säilytetään erillisenä. Akateemikko Ilkka Hanskin hyönteiskokoelma liitettiin Luomuksen kokoelmiin tänä vuonna ja on nyt myös digitoitu.
Luomuksella on kattava kotimaisten lajien kokoelma, mutta hyvin merkittäviä aineistoja on kaikilta mantereilta. Luomuksessa on myös historiallisesti arvokas linnunmunakokoelma. Näytteitä on säilötty kuivaamalla, pakastamalla ja alkoholiin upottamalla.
Tavalliset ihmiset ovat aina osallistuneet kokoelmien kartuttamiseen. Tänä päivänä esimerkiksi Luomuksen kokoamat tiedot lintujen liikkeistä perustuvat tuhansien vapaaehtoisten harrastajien tekemiin havaintoihin. Samoin selkärankaiskokoelma karttuu, kun ihmiset löytävät ja lähettävät Luomukseen kuolleita eläimiä. Kokoelmiin lisätään vuosittain yli 50 000 näytettä.
Luomus toivoo myös voivansa avata kokoelmien digitointiprosessin yleisölle. Tavoitteena on rakentaa verkkosivusto, jonka kautta kuka tahansa voisi lukea luontonäytteiden etiketeistä otetuista valokuvista niiden tietoja kotikoneellaan ja naputella tiedot digitaaliseen muotoon.
MUSEON JOHTAJA LEIF SCHULMAN 50 VUOTTA
Museossa juhlistetaan tänä vuonna myös Luomusta vuodesta 2010 johtaneen professori Leif Schulmanin 50-vuotispäiviä. Aiemmin Schulman toimi keskusmuseoon kuuluvan kasvitieteen yksikön johtajana. Tutkijana Schulman on perehtynyt trooppiseen kasvitieteeseen ja Amazonian sademetsäalueen ekosysteemeihin.
Tutkimuksissaan Schulman on käsitellyt mm. kasvilajien syntymekanismeja ja luonnonsuojelukysymyksiä. Johtajana Schulman on panostanut erityisesti digitalisaatioon ja lajitiedon saatavuuteen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Schulman toimii aktiivisesti monissa kansainvälisissä hankkeissa ja järjestöissä, mm. maailman lajitietokeskuksessa (GBIF.org) ja Euroopan luonnontieteellisten kokoelmien yhteistyöjärjestössä (CETAF.org).
TAPAHTUMATIEDOT:
Isänpäivän tapahtuma ”Eläinisät vauhdissa” Luonnontieteellisessä museossa
Eläinkunnassa on isiä moneen lähtöön – löytyy osallistuvia isiä, suojelevia karateisiä, show-miehiä, ”synnyttäviä” isiä ja tunnollisia elättäjiä. Samaistu valloittaviin isähahmoihin Eläinisät vauhdissa -teemakierroksella, jonka voi kiertää omatoimisesti museon Maailman luonto -näyttelyssä isänpäivänä.
Luonnontieteellisen museon näyttelyt pohjautuvat luonnontieteellisiin kansalliskokoelmiin, joista suurin osa sijaitsee museon kellarikerroksissa. Juhlimme tänä vuonna kokoelmien 340-vuotissyntymäpäiviä, joiden kunnaksi museoon on kaikille VAPAA SISÄÄNPÄÄSY isänpäivänä 11.11. klo 10–16.
Tervetuloa viettämään eläimellistä isänpäivää itsekseen, isän kanssa tai koko perheen voimin!