Tutkijat kehittävät Suomessa lämpökamerajärjestelmää, jolla viljelijä voisi havaita ja väistää ajoissa pelloilla pesivien lintujen pesät.
Monet lintulajit ovat sopeutuneet pesimään pelto- ja niittyaukeilla. Kun viljelymaille mennään yhä suuremmilla koneilla, maapesien havaitseminen ja niiden väistäminen on muuttunut hankalammaksi. Lintujen käytöstä seuraamalla pesän summittaisen sijainnin pystyy joskus päättelemään, mutta itse pesiä on usein mahdotonta havaita.
Lukuisten maassa pesivien lintujen pesät tuhoutuvatkin yleisesti viljelytoimenpiteiden vuoksi. Tuhoutuneiden pesien lukumäärää on vaikea arvioida, mutta noin kuukauden mittaiset pesinnät ajoittuvat yleensä pahasti pellon kevättöiden kanssa päällekkäin.
Tutkijaryhmä Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta ja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä haluaa löytää asiaan ratkaisun, joka suojaa lintuja ja samalla sallii viljelytoimien jouhevan jatkumisen. Tarkoitus on selvittää, voidaanko maapesät havaita luotettavasti lämpökameran avulla. Pesien tunnistus voi olla yksi mahdollisista lämpökamerasovellutuksista traktoriympäristössä. Vastaavaa tekniikkaa on hiljattain otettu käyttöön myös autoissa esimerkiksi hirvien havaitsemiseksi.
– Lämpökamerat voitaisiin kiinnittää maatalouskoneisiin ja säätää niin, että ne havaitsevat pesän. Pesässä istuvan linnun tai munien lämpötila on yleensä ympäristöä korkeampi. Seuraava looginen askel voisi olla sellaisen automaattisen järjestelmän rakentaminen, joka saa työlaitteen nousemaan ylös, kun lämpökamera havaitsee pesän, sanoo tutkija Andrea Santangeli Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta.
Ryhmä kokeilee lämpökameran tehokkuutta töyhtöhyypän kaltaisten, keskikokoisten viljelymailla pesivien lintujen pesien havaitsemisessa. Koejärjestelyt aloitettiin toukokuun alussa MTT:n maatilalla Vihdissä tutkimalla, miten helposti jalustoille sijoitetuilla erilaisilla infrapunakameroilla voi havaita tekopesiä eri ympäristö- ja sääoloissa. Pesiin sijoitettiin haudontalämpötilaan lämmitettyjä kanan ja viiriäisen munia.
Tänä keväänä tehtyjen ensimmäisten testien perusteella vaikuttaa siltä, että hetkelliset sääolosuhteet ja pesän sijoittuminen ympäröivän kasvillisuuden suhteen vaikuttavat merkittävästi siihen, miten helposti pesä erottuu lämpökameralla.
Kevään testien avulla haarukoidaan kuvaustekniikan reunaehtoja, joiden puitteissa menetelmästä olisi hyötyä peltoviljelylle ja pesinnälle. Tämän jälkeen kamerat laitetaan traktorin katolle, jotta nähdään, miten järjestelmä toimii käytännön viljelyoloissa. Kuvamateriaalin tietokoneanalyysit paljastavat, miten tarkasti järjestelmä pystyy erottamaan pesät hyvinkin erilaisissa olosuhteissa.
Tutkimuksessa on mukana monitieteinen tutkijaryhmä Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta ja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta sekä MTT:stä. Soveltavaa biologiaa edustavat Edward Kluen ja Andrea Santangeli, maatalousteknologiaa ja täsmäviljelysovelluksia Hanna Huitu, Liisa Pesonen ja Jere Kaivosoja.
Lisätiedot:
Edward Kluen, tutkijatohtori, Helsinki Lab of Ornithology
(HelLO) Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh +358 440804906 (yhteydenotot englanniksi)
Liisa Pesonen, vanhempi tutkija, MTT Kasvinviljelyteknologia, puh. 029 5317613