Laulujoutsenkannan kasvu ei uhkaa sorsia

Helsingin yliopiston tuore, yli 900 järvellä tehty pitkäaikaistutkimus osoittaa, että joutsenten ja sorsien yhteiselo samoilla järvillä on edullista myös sorsille.

Kansallislintumme laulujoutsenen paluu sukupuuton partaalta yleiseksi pesimälinnuksi on yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoista. Muiden sorsien taantuessa monet ovat alkaneet epäillä joutsenen valtaavan tilaa muilta. Lisäksi kansalliset vesilintuseurannat osoittavat monien Suomen sorsalajien vähentyneen sitten 1980 - 90-luvun. Toisin kuin sorsakannat, joutsen- ja hanhikannat ovat yleisesti ottaen kasvussa. Näiden suurten kasvinsyöjien kantojen kasvun takana ovat metsästysrajoitukset sekä talviaikaisen ravinnon saannin helpottuminen Euroopan viljelykasvien tuoton ja laadun paranemisen myötä, sekä syysvehnän viljelyn yleistyessä.

Suomen sisävesillä ovat runsastuneet erityisesti laulujoutsen ja 1980-luvulta lähtien hyvin menestynyt vieraslaji kanadanhanhi. Koska näiden lajien runsastuminen sattuu samaan aikaan muiden sorsien taantumisen kanssa, on joutsenten ja hanhien epäilty ajavan pienemmät sorsat pois pesimäjärviltään. Koko Suomen kattava yli 900 vesilintulaskentapisteen vertailu 1980-luvun ja 2020-luvun välillä osoittaa kuitenkin toisin. Sorsakannat ovat säilyneet parhaiten niillä järvillä, minne joutsen on levinnyt 1980-luvun jälkeen.

Tutkimuksessa sorsat ryhmiteltiin puolisukeltajiin, sukeltajiin sekä kalansyöjiin. Tutkimusjärvet jaettiin neljään ryhmään riippuen siitä, oliko joutsenia paikalla 1980-luvulla tai 2020-luvulla.

– Vaikka kaikki sorsaryhmät ovat tällä välillä taantuneet, näyttävät puolisukeltavat ja sukeltavat sorsat vähentyneet loivemmin siellä, minne joutsen on tullut 1980-luvun jälkeen. Taantuminen taas on ollut voimakkaampaa siellä, mistä joutsenkin on 1980-luvun jälkeen hävinnyt, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta.

Vastaava tarkastelu kanadanhanhen osalta ei osoittanut mitään vaikutusta sorsamääriin.

Laulujoutsen voisi toimia lippulaivalajina

Tutkimus osoittaa, että joutsen ei vaikuta kilpailevan haitallisesti muiden sorsien kanssa pesimäjärvillä. Päinvastoin, laulujoutsen vaikuttaisi toimivan elinympäristön laadun indikaattorina. Lisäksi joutsen voi mahdollisesti jopa parantaa elinympäristön laatua esimerkiksi nostamalla vesikasveja pintaan muiden syötäväksi.

– Kaikki sorsaryhmät ovat ylipäätään runsaimpia siellä, missä joutsenia tällä hetkellä esiintyy. Laulujoutsenen esiintyminen saattaakin heijastella vesistön laatua. Joutsen voisi toimia helposti havainnoitavana lippulaivalajina, ehdottaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Tulokset julkaistiin kansainvälisessä Global Ecology and Conservation tiedesarjassa.

Alkuperäinen julkaisu

Sari Holopainen, Markéta Čehovská, Kim Jaatinen, Toni Laaksonen, Andreas Lindén, Petri Nummi, Markus Piha, Hannu Pöysä, Tero Toivanen, Veli-Matti Väänänen, Aleksi Lehikoinen, A rapid increase of large-sized waterfowl does not explain the population declines of small-sized waterbird at their breeding sites, Global Ecology and Conservation, Volume 36, 2022, e02144, ISSN 2351-9894

Sari Holopainen
sari.holopainen@helsinki.fi
0294158144

Aleksi Lehikoinen
yli-intendentti
ELÄINTIETEEN YKSIKKÖ
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
0294128851