Käpytikka syö talvella pitkälti havupuiden siemeniä, joita se koputtelee pajassaan irti kävyistä. Kuusen käpysato vaihtelee kuitenkin vuosittain voimakkaasti. Niinä vuosina, kun sato on kehno, lähtevät käpytikat vaeltamaan. Tuore Oikos-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa käpysadon ja tikkavaelluksen yhteyden.
Talvi on käpytikalle, kuten monelle muullekin lajille, vuoden vaikeinta aikaa. Ravintoa on löydyttävä riittävästi tai käy huonosti. Käpytikka on normaalisti vuoden ympäri samoilla seuduilla viihtyvä paikkalintu. Käpykadon sattuessa osa tikoista joutuu kuitenkin lähtemään syksyllä vaellukselle, sillä kotiseudun ravinto ei tulevana talvena riittäisi kaikkien ruokkimiseen.
Tuore tutkimus osoittaa, että mitä vähemmän Etelä-Suomessa on kuusen käpyjä sitä voimakkaammin tikat ovat liikkeellä.
Tällä on vaikutusta myös seuraavan vuoden pesimäkantaan: pesijämäärät romahtavat katovuosien jälkeisenä keväänä, mutta runsastuvat kun käpysato on hyvä. Vaellus vähentää lintuja käpykatoalueilta ja lisää lintuja runsaskäpyisillä alueilla. Talvikuolleisuus myös on todennäköisesti suurempaa käpykatovuosina.
Koska kuusen käpysato on samanlainen laajalla alueella, joutuvat tikat lentämään pitkiä matkoja päästäkseen pois katoalueelta runsaamman sadon alueelle. Voimakkaat vaellukset käynnistyvätkin aikaisemmin kuin pienimuotoisemmat siirtymiset. Suurvaellukset puolestaan huipentuvat jo loppukesästä – huomattavasti aikaisemmin kuin kuusen käpyjen siemenet ovat edes kypsyneet syötäviksi.
Tikat tarkkailevatkin pitkin kesää kypsyvää käpysatoa ja päättävät sen perusteella lähteäkö liikekannalle vai ei. Männynkäpyjen määrän vuosittainen vaihtelu on pienempää kuusen, jonka takia se ei vaikuta samalla tavalla käpytikan elämään kuin kuusen satovaihtelut.
Tiedot käyvät ilmi Oikos-tiedesarjassa julkaistusta artikkelista, jonka laatimiseen ovat osallistuneet Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta linnustonseurannan Aleksi Lehikoinen ja Risto A. Väisänen. Julkaisussa on hyödynnetty Hangon lintuaseman muuttolaskentoja, Luonnontieteellisen keskusmuseon pesimälaskentoja sekä Metsäntutkimuslaitoksen käpysatotietoja.
Linkki alkuperäisjulkaisuun:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0706.2010.18970.x/abstract (maksullinen julkaisu)
Linkki Luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurantaan:
http://www.luomus.fi/seurannat/linnut.htm
Linkki Hangon lintuaseman sivuille:
http://www.tringa.fi/fi/hangon-lintuasema/hangon-lintuasema/
Linkki Metsäntutkimuslaitoksen siemensatotutkimuksen sivuille:
http://www.metla.fi/metsat/solbole/tutkimuspuisto/siemensato.htm
Lisätietoja:
Intendentti Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 09-191 28851
Kuvan nuori käpytikka on eksynyt vaelluksellaan Hangon lintuaseman verkkoon (Kuva: Aleksi Lehikoinen)
