Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta löytyi Suomelle uusi mehiläislaji - ruostemaamehiläinen

Tuore lajilöytö kertoo uusien hyönteislajien levittäytymisestä pohjoiseen. Nyt löydetty laji on jo kolmastoista maastamme vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu uusi mehiläislaji.

Tuore lajilöytö kertoo uusien hyönteislajien levittäytymisestä pohjoiseen. Nyt löydetty laji on jo kolmastoista maastamme vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu uusi mehiläislaji.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta on löytynyt tänä keväänä maallemme uusi mehiläislaji, joka tunnetaan tieteellisellä nimellä Andrena fulva. Lähimmillään Etelä-Ruotsista tunnettua lajia ei ole aiemmin havaittu Suomessa.

Andrena fulva -laji on helppo erottaa muista maamehiläisistä sen suurehkon koon ja runsaan, hohtavan oranssin karvoituksen perusteella, kertoo lajilöydön varmistanut museomestari Juho Paukkunen Luomuksesta. 

Lajin suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu ruostemaamehiläistä sen näyttävän värityksen mukaan.

Me­hi­läis­la­je­ja le­vit­täy­tyy poh­joi­seen

Ruostemaamehiläinen on kuluvan vuosituhannen neljäs uusi maamehiläislaji Suomesta. Aiempien uusien lajien, omenamaamehiläisen, orvokkimaamehiläisen ja nummimaamehiläisen, ensimmäiset havainnot ovat tulleet Ahvenanmaalta. Etelä-Euroopasta leviäville lajeille tämä on tyypillistä. 

- Ruostemaamehiläinen on runsastunut viime vuosina Ruotsissa nopeasti. Todennäköisesti laji on levittäytynyt sieltä Suomeen, sillä lajia ei ole tavattu Virossa, eikä Venäjällä. Toisaalta lajin kulkeutumista ihmisen mukana esimerkiksi kukkaruukkujen mullassa ei voida täysin sulkea pois, pohtii Paukkunen.

Uusien maamehiläislajien lisäksi Suomesta on löytynyt parin viime vuosikymmenen aikana yhdeksän maalle uutta mesipistiäislajia. Useat näistä ovat vakiintuneet ja runsastuneet. Aika näyttää käykö ruostemaamehiläiselle samoin. 

Uu­det la­jit löy­ty­vät usein sat­tu­mal­ta

Kaksi Helsingin Kumpulasta havaittua ruostemaamehiläisen yksilöä, naaras ja koiras, löytyivät tutkimusmateriaalin seasta keltamaljapyydyksistä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään maamehiläisten, näiden ravintokasvien sekä loisten välisiä vuorovaikutuksia.

- Ruostemaamehiläisen löytyminen pyydyksestä oli mielenkiintoinen yllätys. On tärkeää tutkia mehiläisten esiintymistä, jotta tiedämme, miten näillä hyödyllisillä pölyttäjillä menee, kertoo lajin löytänyt projektitutkija Meri Lähteenaro, Oulun yliopistosta.

Ruostemaamehiläisen myötä Suomen mesipistiäislajien lukumäärä on 235. Suomen mehiläislajistoon voi tutustua Luomuksen alaisen Suomen Lajitietokeskuksen Laji.fi-sivuilla

Lisätiedot

Juho Pauk­ku­nen, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
juho.paukkunen@helsinki.fi
Yhteystiedot ja julkaisut

Meri Lähteenaro, projektitutkija, Finnish Barcode of Life, Oulun yliopisto / Luomus
p. 040 563 7454
meri.lahteenaro@helsinki.fi