Pienikin kaupunkimetsä voi lievittää stressiä, jos metsässä kulkija ei samaan aikaan näe kaupunkimaisemaa, todetaan Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksella tehdyssä tutkimuksessa.
Kaupunkiasujan henkireikiä ovat erilaiset viheralueet, joihin voi poiketa arkipäivän puuhien ohessa levähtämään. Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että nimenomaan kaupunkimetsillä on tärkeä rooli kaupunkilaisten stressinlievittäjinä.
Tutkimuksessa helsinkiläiset kaupunkimetsien käyttäjät kokivat elpyvänsä stressistä sitä paremmin, mitä vähemmän kaupunkimaisemaa näkyi metsän reunan läpi. Tulos oli samansuuntainen riippumatta siitä, rajautuiko metsä viihtyisään pientaloon vai autotiehen.
Tutkimus tuo uutta tietoa kaupunkimetsien suunnitteluun ja hoitoon.
– On tärkeää suunnitella kaupunkien viherverkosto niin, että jäljelle jää riittävän suuria metsäalueita, joissa voi päästä pakoon kaupungin vilskettä. Pienien ja kapeiden metsiköiden tiheä ja monikerroksellinen reunakasvillisuus voi estää häiriöiden tunkeutumista metsän sisäosiin. Tämä parantaa etenkin pienten kaupunkimetsien virkistysarvoa, toteaa tutkija Kaisa Hauru.
Tutkimuksen kyselyyn vastasi 66 helsinkiläistä kaupunkimetsien käyttäjää, jotka vietiin eri etäisyyksillä metsän reunasta sijaitseviin kyselypisteisiin. Vastaajien joukossa oli eri ikäisiä miehiä ja naisia siten, että jakauma vastaa pääkaupunkiseudun aikuisväestöä.
Kyselypisteet sijaitsivat kolmessa kohdassa metsää: reunalla kaupunkiympäristön välittömässä läheisyydessä, noin 20 metriä reunasta metsän sisäosiin päin niin, että kaupunkiympäristöä näkyi vielä reunan läpi sekä metsän sisäosassa, josta ei enää ollut näköyhteyttä kaupunkiin. Metsät rajautuivat joko autotiehen tai omakotitalon pihaan.
Alkuperäinen tutkimus sähköisenä versiona: Hauru et al. (2012) Closure of view to the urban matrix has positive effects on perceived restorativeness in urban forests in Helsinki, Finland. Landscape and Urban Planning 107, 361-369.
Lisätiedot:
Kaisa Hauru, tohtorikoulutettava, Kaupunkiekologian tutkimusryhmä, Ympäristötieteiden laitos, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, puh. 044 338 463
Susanna Lehvävirta, dosentti, Kasvitieteen yksikkö, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh. 050 576 2952
Syysterveisin,
Elina Raukko, tiedottaja, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, puh. 050 318 5302