Kanahaukkametsät hupenevat

Kanahaukan pesimismenestys paranee, jos sen reviirillä on enemmän vanhaa kuusimetsää ja vähemmän nuorta metsää, todetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisussa. Vanhat, kanahaukan elinympäristöksi sopivat kuusimetsät ovat kuitenkin vähentyneet kanahaukan reviireillä ja Etelä-Suomessa. Tutkijat uskovatkin, että kanahaukkojen väheneminen johtuu osaksi epäedullisista muutoksista niiden suosimassa elinympäristössä.

Kanahaukan pesimismenestys paranee, jos sen reviirillä on enemmän vanhaa kuusimetsää ja vähemmän nuorta metsää, todetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisussa. Vanhat, kanahaukan elinympäristöksi sopivat kuusimetsät ovat kuitenkin vähentyneet kanahaukan reviireillä ja Etelä-Suomessa. Tutkijat uskovatkin, että kanahaukkojen väheneminen johtuu osaksi epäedullisista muutoksista niiden suosimassa elinympäristössä.

Monet metsäpetolinnuistamme ovat harvinaistuneet. Syyksi on epäilty metsäympäristön muutoksia. Luomuksen ja Luken tutkimuksessa tarkasteltiin kanahaukan sekä uhanalaisten hiirihaukan ja mehiläishaukan elinympäristöä, sen vaikutusta pesimismenestykseen sekä elinympäristön muutoksia. Tarkastelu tehtiin eri mittakaavoissa pesien ympärillä.

Kanahaukan pesimismenestykseen vaikutti eniten reviirin elinympäristökoostumus kahden kilometrin säteellä pesästä. Pesimismenestys parani, jos reviirillä oli enemmän vanhaa kuusimetsää ja vähemmän nuorta metsää. Kanahaukan on helpompi saalistaa avoimessa vanhassa metsässä kuin tiheässä nuoressa metsässä.

Tutkitulla elinympäristökoostumuksella ei havaittu vaikutusta hiirihaukan ja mehiläishaukan pesimismenestykseen.

Vanhat kuusimetsät vähenivät kanahaukan ja hiirihaukan reviireillä ja koko Etelä-Suomessa tarkastelujaksolla 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Samaan aikaan nuoret metsät yleistyivät Etelä-Suomessa, mutta eivät haukkojen reviireillä. Vanhojen kuusimetsien vähentyessä haukat hyväksyivät pesänsä ympärille mieluummin vanhoja mäntymetsiä kuin nuoria metsiä.

Tutkimuksessa käytettiin petolinturengastajien ja -harrastajien keräämää Luomuksen petolintuseurannan pesäaineistoa sekä Luken metsäinventointeihin ja satelliittikuviin perustuvaa elinympäristöaineistoa.

Lisätietoja:
Heidi Björklund
FT, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
02941 28844, heidi.bjorklund@helsinki.fi

Artikkeli PLOS ONE -lehdessä:
Habitat effects on the breeding performance of three forest-dwelling hawks »
 

Lisätietoa kanahaukasta Lintuatlaksesta »