Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa pääsee tutustumaan hankkeeseen, jossa tutkijat ja yritykset yhteistyössä etsivät ratkaisua mustasotilaskärpäsen massatuotannon haasteisiin.
Kasvihuoneissa on tietotaulujen lisäksi esillä muun muassa kärpästen kasvatushäkki, jossa lentelee mustasotilaskärpäsiä. Paikan päällä myös selviää, miten sipulikasvit ja kärpäset liittyvät toisiinsa.
Samalla voi kiertää kasvihuoneissa tutkailemassa, miten isoksi jättilumpeen lehti on jo kasvanut ja mitkä kasvit kukkivat Saari- tai Sademetsähuoneessa.
Kärpästen massakasvatusta
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus vetää kansainvälistä hanketta, jossa yhdistetään perusbiologinen kärpäs- ja sipulikasvitutkimus yritysten kärpästen massakasvatuksen osaamiseen. Lopputuloksena toivotaan olevan uusia tuotantoon sopivia kärpäslajeja ja hyönteisille aivan uusia käyttötarkoituksia, mutta myös tarkempaa taustatietoa näiden ryhmien biologiasta ja leviämishistoriasta.
– Tutkimuksen myötä on selvinnyt esimerkiksi, että joidenkin kukkakärpäslajien yhteys isäntäkasviinsa on niin kiinteä, että lajin toukat elävät vain tuon kasvin sipuleissa. Esimerkiksi merisipulisiplarin toukka jättimerisipulilla, kertoo hankkeen suomalainen päätutkija Gunilla Ståhls-Mäkelä Luomuksesta.
Ekologista ravintoa
Hyönteiset ovat ekologinen proteiininlähde, koska niiden kasvattamiseen voidaan käyttää ihmisen ravinnoksi sopimattomia tai tarpeettomia kasvin tähteitä ja muita jätteitä. Lisäksi siipikarjalle ja monille kaloille hyönteiset ovat luonnollista ravintoa toisin kuin moni nykyisin käytetty rehu.
Pienessä mittakaavassa kärpästen tuotanto on myös hyvin yksinkertaista. Helpoin vaihe on yleensä saada toukat kasvamaan, mutta ongelmallisempaa on saada ne massatuotannon ehdoilla parittelemaan, munimaan, kasvamaan nopeasti toukkina, koteloitumaan ja kuoriutumaan aikuisiksi kärpäsiksi jatkuvana syklinä.
EU:n Research and Innovation Staff Exchange -ohjelmasta rahoitettava FlyHigh-hanke pyrkiikin lisäämään tietotaitoa tutkimuksen ja henkilövaihto-ohjelman avulla. Vaihto-ohjelmaan osallistuu tutkijoita, opiskelijoita ja laboratorio- sekä kokoelmatyöntekijöitä Helsingin yliopistosta, Alicanten yliopistosta ja BioFlytech-yrityksestä Espanjasta, Novi Sadin yliopistosta Serbiasta ja Agriprotein-yrityksestä Etelä-Afrikasta.
Kaisaniemen pääsiäinen
Kasvihuoneiden aukioloajat pääsiäisenä 2017:
- Kiirastorstai 13.4. avoinna 10–16 (ei pidennettyä aukioloaikaa)
- Pitkäperjantai 14.4. suljettu
- Pääsiäislauantai 15.4. avoinna 10–16
- Pääsiäissunnuntai 16.4. avoinna 10–16
- Pääsiäismaanantai 17.4.2017 avoinna 10–16
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha
Unioninkatu 44, Helsinki
Kasvihuoneet avoinna ti–su 10–16
Pääsyliput 9/6/4,5 euroa, ilmainen sisäänpääsy joka kuun ensimmäisenä perjantaina klo 13–16. Ulkopuutarha avoinna joka päivä klo 9–20, vapaa pääsy
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha: www.luomus.fi/kaisaniemi
Facebook: Kasvitieteellinen puutarha
Instagram: @Luomusgalleria
Twitter: @Luomus