Harvinainen kimolepakko rengastettiin ensi kertaa Suomessa

Korkeasaaren villieläinsairaalassa on tutkittu harvinainen potilas, kimolepakko. Yksilö löytyi polttoainetankin päältä Helsingin Vuosaaresta keskellä päivää. Erikoisen löytöpaikan vuoksi lepakon epäiltiin loukkaantuneen, mutta sairaalassa se todettiin hyväkuntoiseksi ja rengastettiin ennen vapautusta.

Korkeasaaren villieläinsairaalassa on tutkittu harvinainen potilas, kimolepakko. Yksilö löytyi polttoainetankin päältä Helsingin Vuosaaresta keskellä päivää. Erikoisen löytöpaikan vuoksi lepakon epäiltiin loukkaantuneen, mutta sairaalassa se todettiin hyväkuntoiseksi ja rengastettiin ennen vapautusta.

– Tämä on ensimmäinen Suomessa rengastettu kimolepakko. Yksilö oli aikuinen naaras, joka ei ollut imettänyt. Rengaskin oli kokosarjansa ensimmäinen, lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen Helsingin yliopiston Luomuksesta kertoo.

Kyheröisen mukaan kimolepakosta on aiemmin tehty lähinnä detektorihavaintoja lajin kaikuluotausäänistä, ja niitäkin vain vähän. Lepakkodetektori muuntaa lepakoiden kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Kimolepakon ääni kuuluu parhaiten 25 kHz taajuudella.

Villieläinsairaalassa harvinaiselle vieraalle tarjottiin jauhomatoja, joita se söi hyvällä ruokahalulla. Nahkasiiven lentokyky testattiin ja todettiin hyväksi. Lepakko vapautettiin hoitolan pihapuun lepakkopönttöön, josta se sai lähteä pimeän tultua.

Kimolepakko (Vespertilio murinus) on saanut nimensä hopeanharmaasta värityksestään. Se on muuttava laji, joka talvehtii kellareissa, luolissa ja muissa sopivissa paikoissa. Suomessa kimolepakko on harvinaisuus. Siitä on tehty havaintoja lähinnä 2000-luvulla, mikä selittynee lepakkoharrastajien määrän kasvulla. Kimolepakon elinalue ulottuu Keski-Euroopasta läpi Aasian. Esimerkiksi Virossa laji on jo yleisempi.

Lepakoita on rengastettu Suomessa kymmenen vuoden ajan. Toistaiseksi noin 3 000 lepakkoa on saanut käsivarteensa kevyen alumiinirenkaan. Lepakot ovat yhä melko huonosti tunnettu lajiryhmä, ja rengastuksen toivotaan tuovan lisätietoa niiden elintavoista.

Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, joista yleisiä lajeja ovat pohjanlepakko, korvayökkö, vesisiippa, sekä viiksi- ja isoviiksisiippa. Kaikki maamme lepakkolajit ovat rauhoitettuja.

Lisätiedot:
Eeva-Maria Kyheröinen
lepakkotutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
02941 28865, eeva-maria.kyheroinen@helsinki.fi

Ville Vepsäläinen
kuraattori, villieläinsairaalan esimies, Korkeasaaren eläintarha
09-310 37879