Haahkan lastentarha laajenee

– Saalistuspaineen kasvu kasvattaa haahkan poikuehoitoryhmien kokoa

Haahkanpoikasten lastentarhan ruokahetki päättyy vartioivien emojen kiihkeään kotkotukseen ja parven pakoon. Yksi naaraista on huomannut onneksi merikotkan ajoissa ja ehti hätistää muut liikkeelle. Journal of Animal Ecology -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan haahkojen poikuehoitoryhmien koko on kasvanut saalistuspaineen voimistuessa.



Saalistuspaine on yksi keskeisistä syistä, miksi eläimet esiintyvät usein parvissa. Ryhmässä peto huomataan aiemmin. Parvessa petoa voidaan myös hämätä, jolloin sen on hankalampi valita kohteensa, ja yksittäisen yksilön riski joutua saaliiksi on silloin pienempi.

Lähes kaikki haahkanaaraat muodostavat alkukesästä poikuehoitoryhmiä eli ”lastentarhoja”. Vain kaikkein hyväkuntoisimmat yksilöt hoitavat poikasiaan yksin. Poikuehoitoryhmän kokoon vaikuttaa saalispaine: jos lisääntymisalueella ei juuri petoja liiku, niin pienempikin porukka pystyy poikasia kaitsemaan.

Haahkanaaraita vaanivat monet pedot, kuten minkit, huuhkajat ja merikotkat. Viime aikoina naaraat ovat jääneet pesimäaikaan yhä useammin pedon saaliiksi läntisellä Suomenlahdella. Tämä saalistuspaineen muutos saattaa vaikuttaa myös lastentarhojen kokoon.

Hangon lintuasemalla lasketut loppukevään ja alkukesän merikotkatiheydet ovat kasvaneet yli kuusinkertaiseksi, mikä kertoo alueen saalistuspaineen muutoksesta. Journal of Animal Ecology -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan haahkan poikuehoitoryhmien rakenne onkin muuttunut Hangon Tvärminnessä. Yksinhuoltajat ovat vähentyneet ja poikuehoitoryhmien koko on kasvanut vuosina 1997–2009. Muutokset liittyvät saalistuspaineen kasvuun.

Tulokset osoittavat, että saaliiksi joutumisen riski voi johtaa muutoksiin poikueen hoitostrategioissa, mikä vaikuttaa yksittäisen naaraan pesimämenestykseen ja siten koko populaation tuottavuuteen.

Artikkeliin osallistuivat Aronian rannikkotutkimusryhmästä tutkijat Kim Jaatinen ja Markus Öst sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen.

Lisätietoja:

Alkuperäistutkimus:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2656.2010.01757.x/abstract

Aronian rannikkotutkimusryhmän haahkasivut:
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi)
http://www.novia.fi/ejder/ (ruotsiksi)

Hangon lintuasema:
http://www.tringa.fi/fi/hangon-lintuasema/hangon-lintuasema/

Luonnontieteellinen keskusmuseo:
http://www.luomus.fi/

Intendentti Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 09-191 28851

– Saalistuspaineen kasvu kasvattaa haahkan poikuehoitoryhmien kokoa

Haahkanpoikasten lastentarhan ruokahetki päättyy vartioivien emojen kiihkeään kotkotukseen ja parven pakoon. Yksi naaraista on huomannut onneksi merikotkan ajoissa ja ehti hätistää muut liikkeelle. Journal of Animal Ecology -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan haahkojen poikuehoitoryhmien koko on kasvanut saalistuspaineen voimistuessa.

Saalistuspaine on yksi keskeisistä syistä, miksi eläimet esiintyvät usein parvissa. Ryhmässä peto huomataan aiemmin. Parvessa petoa voidaan myös hämätä, jolloin sen on hankalampi valita kohteensa, ja yksittäisen yksilön riski joutua saaliiksi on silloin pienempi.

Lähes kaikki haahkanaaraat muodostavat alkukesästä poikuehoitoryhmiä eli ”lastentarhoja”. Vain kaikkein hyväkuntoisimmat yksilöt hoitavat poikasiaan yksin. Poikuehoitoryhmän kokoon vaikuttaa saalispaine: jos lisääntymisalueella ei juuri petoja liiku, niin pienempikin porukka pystyy poikasia kaitsemaan.

Haahkanaaraita vaanivat monet pedot, kuten minkit, huuhkajat ja merikotkat. Viime aikoina naaraat ovat jääneet pesimäaikaan yhä useammin pedon saaliiksi läntisellä Suomenlahdella. Tämä saalistuspaineen muutos saattaa vaikuttaa myös lastentarhojen kokoon.

Hangon lintuasemalla lasketut loppukevään ja alkukesän merikotkatiheydet ovat kasvaneet yli kuusinkertaiseksi, mikä kertoo alueen saalistuspaineen muutoksesta. Journal of Animal Ecology -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan haahkan poikuehoitoryhmien rakenne onkin muuttunut Hangon Tvärminnessä. Yksinhuoltajat ovat vähentyneet ja poikuehoitoryhmien koko on kasvanut vuosina 1997–2009. Muutokset liittyvät saalistuspaineen kasvuun.

Tulokset osoittavat, että saaliiksi joutumisen riski voi johtaa muutoksiin poikueen hoitostrategioissa, mikä vaikuttaa yksittäisen naaraan pesimämenestykseen ja siten koko populaation tuottavuuteen.

Artikkeliin osallistuivat Aronian rannikkotutkimusryhmästä tutkijat Kim Jaatinen ja Markus Öst sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen.

Lisätietoja:

Alkuperäistutkimus:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2656.2010.01757.x/abstract

Aronian rannikkotutkimusryhmän haahkasivut:
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi)
http://www.novia.fi/ejder/ (ruotsiksi)

Hangon lintuasema:
http://www.tringa.fi/fi/hangon-lintuasema/hangon-lintuasema/

Luonnontieteellinen keskusmuseo:
http://www.luomus.fi/

Intendentti Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 09-191 28851