Geologit jäisillä tulivuorilla

Luomuksen geologian tiimin yli-intendentti Arto Luttinen ja tohtorikoulutettava Sanni Turunen osallistuvat suomalaiseen Etelämanner -tutkimusmatkaan 5.11.–23.12.2017. Matkan aikana kerätään kivinäytteitä Kuningatar Maudin maalta suomalaisen Aboa- ja venäläisen Novolazarevskaya-tutkimusaseman lähialueilla.

Luomuksen johtama (Volatiles and Large Volcanic Eruptions) tutkii jurakaudella tapahtuneen Karoon vulkaanisen superpurkauksen alkuperää ja ympäristövaikutuksia. Valtava purkaus aiheutti globaalin ympäristökatastrofin ja käynnisti Pangean repeämisen nykyisiksi mantereiksi noin 180 miljoonaa vuotta sitten. Tapahtumassa syntyneitä magmakiviä on edelleen jäljellä Kuningatar Maudin maan vuoristoalueilla.

Magmapurkauksissa vapautui ilmakehään megatonneittain rikkidioksidia ja muita kaasuja. Kaasukoostumukset ovat ratkaisevan tärkeitä johtolankoja superpurkauksen syiden ja seurausten selvittämiselle, mutta alkuperäisiä koostumuksia ei tunneta tarkasti.

Tutkimuksen erityismielenkiinnon kohteena ovatkin muinaisten laavakerrosten ja magmajuonien sisältämät oliviinikiteet, jotka kasvoivat kivisulasta maanalaisissa magmakammioissa. Pikkuruiset kiteet ovat geologinen aikakapseli ja avain superpurkauksen vaiheisiin –  niiden sisälle vangiksi jääneissä mikroskooppisissa laavapisaroissa on magman alkukoostumus ja jopa pieni määrä magman kaasuja.

Etelämantereen laavakivien ja kiteiden koostumukset määritetään geokemiallisilla analyyseillä kansainvälisenä yhteistyönä. Projektin tärkeimmät yhteistyötahot ovat Carnegie Institution for Science, Woods Hole Oceanographic Institution ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitos.

• Retkikunnan kuulumisia voi seurata Finnarpin