Eliölajien tutkijat juoksevat kilpaa ajan kanssa

– Yli 300 lajin nimeäjä kertoo työstään

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkija Pekka Vilkamaa on kuvannut ja nimennyt tämän vuoden aikana yli 30 tieteelle uutta lajia. Tässä kuussa Vilkamaa julkaisi kuvauksen 13 aiemmin tieteelle tuntemattomasta harsosääskestä eteläisellä Tyynellä merellä sijaitsevilta saarilta.

Lajeja on kuvaamatta arviolta satoja tuhansia. Erityisesti vaikeammin tutkittavista ryhmistä kuten hyönteisissä puuttuu runsaasti tietoa. Uusia lajeja kuvataan jatkuvasti myös Suomesta. Samaan aikaan maailmassa kuitenkin kuolee lajeja sukupuuttoon kiihtyvällä tahdilla, eivätkä tutkijat ehdi kuvata tuota monimuotoisuutta tai edes saada tallennettua kunkin lajin ainutlaatuista perimää.

- Työmme tuloksia on vaikeaa muuttaa suoraan rahaksi ja siksi se jää helposti vaille yhteiskunnan tai median suurta huomiota, pohdiskelee Vilkamaa.

Toisaalta kansainvälinen tiedeyhteisö on tiedostanut lajistontutkijoiden puutteen maailmanlaajuisesti. Maailman satojen tuhansien tuntemattomien lajien kuvaamisesta vastaa arvioiden mukaan vain joidenkin tuhansien tutkijoiden joukko, joka kaiken lisäksi on pienenemässä.

- Tietyn lajiryhmän hyvän tuntemuksen saavuttaminen ja tieteellisten tutkimusmenetelmien oppiminen on lähestulkoon elämäntyö. Siksi tieteenala vaatii yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta pitkäjänteistä panostamista, mikä ei ole nykyaikana itsestään selvyys, eläintieteen yksikönjohtaja Aino Juslén jatkaa.

Hänen mukaansa useimmissa suomalaisissa luonnontieteellisissä kokoelmissa tilanne on vielä onneksi kohtuullinen.

Tutkimuksen ohella asiantuntijat myös huolehtivat yhteisestä luonnontieteellisestä kansalliskokoelmasta. Esimerkiksi Luomuksessa on yli 10 miljoonaa eläin-, kasvi ja sieninäytettä jo kahden kolmensadan vuoden ajalta.

- Vastaamme myös useista erilaisista seurannoista kuten lintujen rengastustoiminnasta, Juslén kertoo.

Kokoelmat ja seurantatiedot ovat korvaamaton aineisto luonnon monimuotoisuuden muutosten selvittämisessä ja syiden ymmärtämisessä.

Lisätietoja:
intendentti Pekka Vilkamaa, p. 050 318 2359, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
yksikönjohtaja Aino Juslén, p. 050- 310 9703, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS www.luomus.fi


Harsosääsket ovat muutaman millimetrin mittaisia hyönteisiä, joita jokainen meistä voi nähdä – kotonaan! Osa lajeista elää huonekasveilla ja ne voi havaita lentelevinä mustina pisteinä kasvien ympärillä. Niistä ei ole haittaa ihmisille, oikeastaan päinvastoin, sillä harsosääskien toukat elävät mullassa ja hajottavat kuolleita kasvinosia, kertoo Luomuksen intendentti Pekka Vilkamaa (© Steve Marshall)

– Yli 300 lajin nimeäjä kertoo työstään

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkija Pekka Vilkamaa on kuvannut ja nimennyt tämän vuoden aikana yli 30 tieteelle uutta lajia. Tässä kuussa Vilkamaa julkaisi kuvauksen 13 aiemmin tieteelle tuntemattomasta harsosääskestä eteläisellä Tyynellä merellä sijaitsevilta saarilta.

Lajeja on kuvaamatta arviolta satoja tuhansia. Erityisesti vaikeammin tutkittavista ryhmistä kuten hyönteisissä puuttuu runsaasti tietoa. Uusia lajeja kuvataan jatkuvasti myös Suomesta. Samaan aikaan maailmassa kuitenkin kuolee lajeja sukupuuttoon kiihtyvällä tahdilla, eivätkä tutkijat ehdi kuvata tuota monimuotoisuutta tai edes saada tallennettua kunkin lajin ainutlaatuista perimää.

- Työmme tuloksia on vaikeaa muuttaa suoraan rahaksi ja siksi se jää helposti vaille yhteiskunnan tai median suurta huomiota, pohdiskelee Vilkamaa.

Toisaalta kansainvälinen tiedeyhteisö on tiedostanut lajistontutkijoiden puutteen maailmanlaajuisesti. Maailman satojen tuhansien tuntemattomien lajien kuvaamisesta vastaa arvioiden mukaan vain joidenkin tuhansien tutkijoiden joukko, joka kaiken lisäksi on pienenemässä.

- Tietyn lajiryhmän hyvän tuntemuksen saavuttaminen ja tieteellisten tutkimusmenetelmien oppiminen on lähestulkoon elämäntyö. Siksi tieteenala vaatii yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta pitkäjänteistä panostamista, mikä ei ole nykyaikana itsestään selvyys, eläintieteen yksikönjohtaja Aino Juslén jatkaa.

Hänen mukaansa useimmissa suomalaisissa luonnontieteellisissä kokoelmissa tilanne on vielä onneksi kohtuullinen.

Tutkimuksen ohella asiantuntijat myös huolehtivat yhteisestä luonnontieteellisestä kansalliskokoelmasta. Esimerkiksi Luomuksessa on yli 10 miljoonaa eläin-, kasvi ja sieninäytettä jo kahden kolmensadan vuoden ajalta.

- Vastaamme myös useista erilaisista seurannoista kuten lintujen rengastustoiminnasta, Juslén kertoo.

Kokoelmat ja seurantatiedot ovat korvaamaton aineisto luonnon monimuotoisuuden muutosten selvittämisessä ja syiden ymmärtämisessä.

Lisätietoja:
intendentti Pekka Vilkamaa, p. 050 318 2359, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
yksikönjohtaja Aino Juslén, p. 050- 310 9703, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS www.luomus.fi


Harsosääsket ovat muutaman millimetrin mittaisia hyönteisiä, joita jokainen meistä voi nähdä – kotonaan! Osa lajeista elää huonekasveilla ja ne voi havaita lentelevinä mustina pisteinä kasvien ympärillä. Niistä ei ole haittaa ihmisille, oikeastaan päinvastoin, sillä harsosääskien toukat elävät mullassa ja hajottavat kuolleita kasvinosia, kertoo Luomuksen intendentti Pekka Vilkamaa (© Steve Marshall)