Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan pihamaalle on noussut pohjoismaiden yhteinen, kiertävä näyttely. Puutarhan kartanorakennuksen edessä seisovat sinipohjaiset taulut kertovat CWR-lajeista – viljelykasvien luonnonvaraisista sukulaisista. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena on jouduttu miettimään keinoja, joilla ruoantuotanto saadaan taattua myös jatkossa. Luonnonvaraisena kasvavat viljelykasvien sukulaiset ovat tulevaisuuden ruokaturvan kannalta avainasemassa.
Mikä ihmeen CWR?
Rouskis. Omenan kuori antaa periksi ja hampaat uppoavat mehukkaaseen sisustaan. Omenapuulajikkeet, kuten useimmat satoa tuottavat viljelykasvit, ovat pitkän jalostusprosessin tulos. Jalostuksessa on valitsemalla korostettu luonnonvaraisina kasvaneiden omenapuiden tiettyjä ominaisuuksia ja saatu aikaan lukuisia eri makuisia, kokoisia ja näköisiä, runsassatoisia viljeltyjä omenalajikkeita.
CWR (crop wild relatives) tarkoittaa luonnonvaraista lajia, joka on hyvin läheistä sukua jollekin viljelyskasville. Esimerkiksi Suomessa kasvava metsäomenapuu, Malus sylvestris, on viljelemiemme tarhaomenapuiden lähisukulainen. Kaikki CWR-lajit ovat jollekin viljelylle lajille niin läheistä sukua, että ne voidaan risteyttää keskenään perinteisillä kasvinjalostustavoilla.
Metsäomenapuu on yksi esimerkki lukuisista CWR-lajeista. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa se kasvaa Suomen kasvillisuutta esittävällä alueella.
Miksi on tärkeää suojella viljelykasvien luonnonvaraisia sukulaislajeja?
Ihmiset ovat valinneet ja jalostaneet kasveja yli 10 000 vuotta. Näin ovat syntyneet nykyään viljelemämme kasvilajit ja -lajikkeet. Jalostuksen epätoivottu lopputulos on lajien geneettisen monimuotoisuuden kaventuminen. Siksi viljeltyjen kasvilajien ja -lajikkeiden mahdollisuudet sopeutua muuttuviin ympäristöoloihin ovat heikentyneet. Kasvinjalostajat voivat kuitenkin risteyttää viljeltyjä lajeja luonnonvaraisten CWR-lajien kanssa, ja tuottaa uusia, perimältään monimuotoisempia lajikkeita viljelijöille.
Ilmaston muuttuessa muun muassa kuivuus ja helteet lisääntyvät ja pohjoiseen leviää uusia viljelykasvien tuholaisia, jolloin viljellyille lajeille CRW-lajien kantamat geenit voivat olla elintärkeitä. Luonnonvaraisilta lajeilta saatujen geenien avulla voidaan edistää viljelykasvien sopeutumista ilmastonmuutokseen, tukea kestävää maataloutta ja ruokaturvaa sekä kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Toisin kuin viljeltyjen sukulaisiensa, luonnonvaraisten lajien täytyy selvitä ympäristömuutoksista kuten kuivuudesta ja tuholaisista ilman ihmisen apua. Siksi myös luonnonvaraiset lajit tarvitsevat suojelua.
Miten CWR-lajeja suojellaan?
Tärkein tapa suojella luonnonvaraisia lajeja on in situ -suojelu, jolloin kasveja suojellaan niiden luonnollisissa kasvuympäristöissä. Suojelemalla lajeja omissa elinympäristöissään niiden geneettinen monimuotoisuus saadaan säilytettyä.
Myös maailman geenipankit turvaavat viljelykasvien ja osin niiden luonnonvaraisten sukulaislajien monimuotoisuuden säilymisen. Monilla mailla on oma siemenpankki luonnonvaraisille vaarantuneille kasvilajeille. Suomen kansallinen siemenpankki sijaitsee Luomuksen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingin Kaisaniemessä.
CWR-näyttely ja -kyltit Kumpulassa
Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan CWR kasveista kertova näyttely on auki 15.8.2021 asti puutarhan aukioloaikoina klo 11–18 tiistaista sunnuntaihin. CWR-lajeista voi kuulla myös Kumpulassa järjestettävillä Kauniit ja tärkeät –elämämme kasvit -opastuksilla aina lauantaihin 21.8. saakka. Lisäksi kaikki puutarhassa kasvavat CRW-kasvit on merkattu sinisillä kylteillä. Monet niistä kasvaa Suomi-lohkossa Kumpulan kartanorakennuksen viereisellä rinteellä.
Pohjoismaissa kiertävän CWR-näyttelyn rahoittaja on NKJ (The Nordic Joint Committee for Agricultural and Food Research). Näyttely on osa laajempaa NordGen-hanketta, jonka tarkoituksena edistää kestävää maataloutta pohjoismaissa.
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha
Jyrängöntie 2, Helsinki
Liput Kahvila Kummun kassalta
Hinta 9/7/5 €
Avoinna klo 11–18 tiistaista sunnuntaihin