Vuonna 1899 taivaalla kiitävä tulipallo valaisi eteläisen Suomen taivaan, kun Bjurbölen meteoriitti putosi lähelle Porvoota. Tapaus saavutti laajaa kansainvälistä huomiota ja kansallisaarteen kipsikopiota esiteltiin jopa Suomen Paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä. Sittemmin Luomuksen geologisiin kokoelmiin kuuluva Suomen suurin meteoriitti on ollut monessa mukana sekä tieteessä että taiteessa.
Luomuksen kokoelmissa on satoja kappaleita hauraan meteoriitin palasia, mukaan lukien noin 80 kiloinen pääkappale, mutta tutkimuksen kannalta on tärkeää koota yhteen tieto kaikista Bjurbölen meteoriitin kappaleista. Tutkijoiden tavoitteena onkin valokuvata, punnita ja mitata yksityishenkilöiden omistuksessa olevat yli 1 kg painavat kappaleet.
”Toivomme, että kaikki joilla on hallussaan pala Bjurbölen meteoriittia, ilmoittaisivat Luomukselle asiasta”, kertoo Luomuksen meteoriittikokoelmasta vastaava yli-intendentti Arto Luttinen ja tähdentää, että meteoriitin kappaleet säilyvät nykyisen haltijan omistuksessa. Myös Bjurbölen meteoriittiin liittyvät valokuvat ja muu aineisto kiinnostavat meteoriittitutkijoita, sillä ne tuovat arvokasta historiallista lisätietoa meteoriitin vaiheista.
Bjurbölen meteoriitti on maahan pudonnut pala asteroidia. Meteoriitin avulla tutkitaan asteroidien ominaisuuksia ja testataan asteroideja tutkivien avaruusluotainten laitteistoja. Äskettäin Bjurbölen meteoriitin avulla esimerkiksi kalibroitiin suomalaisvalmisteista ASPECT hyperspektrikameraa, joka laukaistaan matkaan kohti Didymos-asteroidia lokakuussa. Toinen tuore tutkimus tarkastelee Bjurbölen maahantörmäyksessä syntyneiden lukuisten meteoriittikappaleiden ominaisuuksia.
”Olemme selvittäneet kotimaisissa ja ulkomaisissa meteoriittikokoelmissa olevien kappaleiden koko- ja muotovaihtelua”, kertoo yliopistotutkija, dosentti Tomas Kohout. Tietoa voidaan hyödyntää asteroiditörmäyksien torjuntaan tähtäävissä tutkimuksissa.