Näitkö variksen kantavan oksaa tai peipon ruokaa nokassaan? Pesiikö pihassasi harakka? Kartuta lintuatlastietoja ilmoittamalla arkipäivän havaintosi. Kaikki lintuja tuntevat voivat ilmoittaa havaintojaan lintuatlakseen.
Nelivuotinen Suomen neljäs lintuatlas päättyy tänä vuonna. Lintuatlaksessa selvitään lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus koko maassa. Ensimmäinen atlas tehtiin 50 vuotta sitten. Vertaamalla tuoreita tuloksia aiempiin lintuatlaksiin voidaan tutkia lajien levinneisyydessä tapahtuneita muutoksia. Levinneisyysalue on muuttumassa isolla osalla maamme pesimälinnustosta. Esimerkiksi tiklin ja harmaapäätikan levinneisyysalueet laajenevat, kun taas niittykirvisen ja kivitaskun levinneisyysalueet supistuvat.
Muista varis
Atlashavaintoja kerätään pesimäajalta kaikista lintulajeista 10 × 10 kilometrin kokoisilta atlasruuduilta. Tänä kesänä tavoitteena on selvittää loputkin atlasruudut tyydyttävästi. Tällöin ruutu on tutkittu varsin kattavasti, jolloin lajin puuttuminen ei todennäköisesti johdu vähäisestä kartoituksesta. Näin varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus eri atlasten välillä.
Heikosti selvitetyiltä ruuduilta puuttuu usein tavallisia lajeja, kuten sepelkyyhky, talitiainen tai varis. Ne tuskin oikeasti puuttuvat, lajeista ei vain ole vielä ilmoitettu tietoja atlakseen. Ilmoita siis kaikista lintulajeista atlashavaintoja pesimäajalta. Valtaosalla lajeista keskeistä pesimäaikaa on touko–heinäkuu. Halutessasi voit varata itsellesi selvitettävän atlasruudun Lapista tai muualta Suomesta. Lapin lisäksi havaintoja kaivataan erityisesti Kainuusta ja Savo–Karjalan alueelta.
Toukka nokassa?
Lintuatlashavaintoon pitää merkitä pesimävarmuusindeksi. Se ilmaisee, kertooko havainto mahdollisesta, todennäköisestä vai varmasta pesinnästä. Esimerkiksi lauluhavainto yhtenä päivänä viittaa mahdolliseen pesintään ja emolinnun varoittelu todennäköiseen pesintään. Ruokaa kantava emo, hautova lintu tai pesässä havaitut munat tai poikaset ovat varma todiste pesinnästä. Pesiä on kuitenkin syytä havainnoida vain etäältä, jotta linnuille taataan pesimärauha.
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tai BirdLife Suomen havaintopalveluihin. Atlaksen tuloksia voi tarkastella Luomuksen Lajitietokeskuksen tulospalvelussa.
Lintuatlaksen toteuttavat yhdessä BirdLife Suomi sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, joka on osa Helsingin yliopistoa. Paikallistason atlastyöstä vastaavat BirdLife Suomen alueelliset jäsenyhdistykset. Lintuatlasta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lisätietoja
- atlaskoordinaattori Aapo Salmela, p. 010 406 6208, lintuatlas@luomus.fi, BirdLife Suomi ry
- atlaskoordinaattori Heidi Björklund, p. 050 478 5523, lintuatlas@luomus.fi, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
- paikallisten atlasvastaavien yhteystiedot