“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Uusi näyttely avaa oven pölyttäjien kiehtovaan elämään

Pölyttäjät ovat hämmästyttävän monimuotoinen ryhmä eläimiä, joista pienimmilläkin on ällistyttäviä kykyjä. Mehiläiset osaavat laskea, kimalaiset ratkovat ongelmia, ja kaukaisilla saarilla kukkia voivat pölyttää liskot.

Tiedettä ja taidetta yhdistävässä kokemuksellisessa -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttelyssä voi tutustua pölyttäjiin pelaamalla Tunnista pölyttäjät -peliä ja pörriäistensuojelubingoa, koota oman mielikuvituspörriäisen sekä tutustua Luonnontieteellisen keskusmuseon upeisiin pörriäisnäytteisiin. Näyttely pohjautuu uuteen lasten kuvitettuun .

– Haluamme näyttää maailmaa pölyttäjien silmin, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopistosta. Tutkijana, kirjailijana ja tiedetoimittajana työskentelevä Rönkä on kirjoittanut näyttelyn tietotekstit ja runot.

– Vaikka esimerkiksi mesipistiäisten aistit, tiedolliset kyvyt ja viestintä ovat erilaisia kuin meillä ihmisillä, voimme silti pyrkiä ymmärtämään ja arvostaa niitä muunlajisina yksilöinä ja inhimillistämättä, Rönkä sanoo.

Näyttelyn keskeinen elementti on kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Janne Torisevan yksityiskohtaiset kuvitukset, jotka tuovat pölyttäjät lähelle katsojaa. Tietosisältöjä avaavat Torisevan luomat hahmot Havu ja Tuisku, nuoret pörriäistutkijat, joiden puuhat ja havainnot tuovat näyttelyyn myös lämmintä huumoria.

– Olen halunnut kuvittaa pölyttäjät tavalla, joka tekee näkyväksi niiden kauneuden, monimuotoisuuden ja kiehtovuuden, ei vain tiedon tasolla vaan myös elämyksenä. Minulle on tärkeää, että näyttelyn kuvitus puhuttelee kaikenikäisiä katsojia, Toriseva kertoo.

Luonnon hyvinvointi riippuu pölyttäjien työstä

– Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön, ja esimerkiksi ihmisten ruokapöytä näyttäisi hyvin erilaiselta, Mia Rönkä toteaa.

Maailman kukkakasveista noin 90 prosenttia vaatii ainakin osin eläinpölytystä. Viljelykasveista noin 75 prosenttia vaatii eläinpölytystä tai tuottaa eläinten pölyttämänä parempaa satoa.

Viime aikoina huolta on herättänyt etenkin hyönteisten voimakas väheneminen. Pölyttäjiä uhkaavat niin maankäytön muutokset, ilmastonmuutos, myrkyt kuin vieraslajien leviäminen.

– Jokaisella on mahdollisuus arjessaan tehdä pieniä tekoja pölyttäjien hyväksi, Toriseva sanoo.

Helpointa tekemistä on tekemättä jättäminen, eli liiasta raivaamisesta ja kitkemisestä luopuminen ja tilan antaminen luonnolle. Näyttelyssä on tarjolla runsaasti vinkkejä siitä, miten omastakin pihasta voi tehdä värikkään ja eloisan pörriäiskeitaan. Pölyttäjiä voi auttaa myös ilmoittamalla havaintojaan hyönteisseurantoihin.

Pölyttäjien kirjo on esillä Luonnontieteellisessä museossa 20.5.2026–6.6.2027

Näyttely on toteutettu Pölyttäjien kirjo -hankkeessa, joka pyrkii edistämään pölyttäjien ja ihmisen yhteistä, kestävää tulevaisuutta viestimällä pölyttäjien moninaisuudesta ja merkityksestä, niihin kohdistuvista uhista ja niiden suojelusta. Hankkeen suojelijana on toiminut tohtori Jenni Haukio, ja sitä ovat rahoittaneet Koneen Säätiö sekä näyttelyn osalta myös Kuvittajat ry.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Mia Rönkä, , 040 592 9094 
Janne Toriseva, , 050 350 5273