Bottom content

Koulutus

Lääketieteen koulutusohjelma johtaa lääketieteen lisensiaatin (LL) tutkintoon ja valmistaa opiskelijat lakisääteiseen lääkärin ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen, antaa edellytykset jatko-opintoihin ja toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Lue lisää koulutuksen tavoitteista opinto-oppaasta.

Lääkärin tehtävänä on terveyden edistäminen ja potilaiden sairauksien diagnosoiminen ja hoitaminen.

Lääketieteen koulutusohjelma jakautuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Suomenkielisen opintolinjan opetuskieli on suomi. Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä. Ruotsinkielisen opintolinjan opetuksesta kuitenkin vain osa annetaan ruotsin kielellä, joten myös ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijat saavat osan opetuksesta suomeksi. Suomen kielen taitoa tarvitaan myös potilaskontaktien vuoksi. Ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijan on osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinto muodostaa systemaattisesti etenevän kokonaisuuden, jossa tieto syvenee ja etenee kohti tietojen ja taitojen soveltamista lääkärintyössä.

Opinnot koostuvat opintojaksoista ja harjoittelusta. Opinnoissa teoria ja käytännön oppiaines muodostavat integroidun jatkumon, jossa uusi tieto karttuu aiemmin opittuun tietoon. Opetuksen sisältö on suunniteltu vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita osaamistavoitteiden ja ydinainesanalyysien mukaisesti. Opinnoissa edetään ihmisen normaalista rakenteesta, toiminnasta ja käyttäytymisestä häiriintyneen rakenteen, toiminnan ja käyttäytymisen kautta kliiniseen lääketieteeseen.

Koulutuksen sisältö on kuvattu opinto-oppaassa ja opintojaksojen ydinainesanalyyseissä

Kaikki opiskelijat suorittavat saman lääketieteen koulutusohjelman. Lääketieteen erikoisaloja on noin 50 ja erikoistumaan voi  hakeutua sen jälkeen kun opiskelija on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi  ja saanut Valviran myöntämän luvan toimia laillistettuna lääkärinä.

Ensimmäisenä opiskeluvuotena voi hakeutua tutkijalääkärin koulutusohjelmaan. Ohjelmaan hyväksytään noin 10 opiskelijaa vuosittain. Ohjelmassa opiskelija tekee tohtorintutkintoon tähtäävää tutkimusta lääketieteen opintojen ohella ja saa tutkijankoulutusta kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus 360 opintopistettä ja tutkinnon suorittaminen kestää kokopäiväisesti opiskeltuna noin 6 vuotta. Opiskelu lääketieteellisessä tiedekunnassa on kurssimuotoista. Opintosuunnitelmat laaditaan lukukausittain etukäteen kaikille opiskelijoille. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia ja opinnoissa edetään runkosuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Osa opetuksesta on hajautettu pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson keskussairaaloihin. Ruotsinkielistä opetusta annetaan mm. Länsi-Uudenmaan sairaalassa ja Vaasan keskusairaalassa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkielman kirjoittaminen. Tutkielman laajuus on 20 opintopistettä. Tutkielman tavoitteena on lisätä tutkinnon akateemisuutta ja parantaa opiskelijan kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn. Muita tutkielman tavoitteita ovat tiedon kriittinen arviointi sekä uuden tiedon tuottaminen ja soveltaminen. Tutkielma voi sisältää tutkimustyötä, seminaarityöskentelyä sekä syventävien osioiden suorittamista. Tutkielmaan kuuluu kuitenkin aina itsenäisesti tehtävä kirjallinen osa, jonka avulla harjoitellaan kirjallista, tieteellistä ilmaisua.

Suuri osa lääkäreistä palvelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työterveydenhuollossa. Lääkärit työskentelevät oman alansa asiantuntijoina moniammatillisissa työyhteisöissä useilla yhteiskunnan eri sektoreilla. Perinteisen lääkärin työn lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia myös tutkimus- ja opetustehtävissä. Lääkärit voivat toimia myös ulkomailla tai erilaisissa avustusjärjestöissä.

Viime vuosina lääkäreiden työllistyminen on ollut hyvä. Työllistymistilastoja löytyy esimerkiksi Lääkäriliiton sivuilta.

Suomessa lääkärin ammattia saa harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö. Lääketieteellisessä tiedekunnassa suorittamasi lääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla laillistetuksi lääkäriksi. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) myöntää lääketieteen lisensiaatille hänen hakemuksensa perusteella laillistuksen lääkärin ammattiin. Tutkinto antaa myös pätevyyden hakeutua erikoislääkärin ja/tai lääketieteen tohtorin opintoihin.

Opiskelijavaihtoon voi lähteä kolmannen opintovuoden jälkeen. Opiskelijavaihdossa voi suorittaa pakollisia kurssimuotoisia opintoja, harjoittelua tai tehdä syventäviin opintoihin liittyvää tutkimusta. Myös vapaavalintaisia tai kieliopintoja voi suorittaa vaihdossa ollessa. Opiskelijavaihtoon lähteminen onnistuu parhaiten tiedekunnan solmimien Erasmus+-sopimusten puitteissa (Euroopan maihin) tai Nordplus-verkoston kautta (pohjoismaisiin yliopistoihin).

Helsingin yliopistolla on kansainvälisen vaihdon palveluiden  hallinnoimia sopimuksia myös muihin maanosiin joihin myös lääketieteen opiskelijat voivat hakeutua.

Akateeminen lääketiedekeskus Helsinki muodostaa kansainvälisesti merkittävän lääketieteen kampuksen Meilahdessa. Se koostuu Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta (HY), yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS/HUS) ja Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM). Yhteistyötä tehdään myös muiden terveydenhuollon yksiköiden kanssa, kuten esimerkiksi alueen terveyskeskusten ja muiden sairaaloiden (Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson keskussairaalat) kanssa. Opiskelijavalinnoissa ja koulutuksen kehittämisessä tehdään valtakunnallista yhteistyötä lääketieteen alan muiden koulutusyksiköisen kanssa.

Tutkimuksen painopisteitä ovat:

  • pahanlaatuinen kasvu
  • tulehdus
  • aineenvaihdunta
  • degeneratiiviset prosessit
  • psykiatriset häiriöt

Tutkimuksen kehittämiskohteita ovat myös translationaalinen ja yksilöllistetty sairauksien hoito, mukaan lukien sen epidemiologiset, genomiset, systeemibiologiset, regeneratiiviset ja nanoteknologiset sovellukset.

Lisätietoja löydät tiedekunnan tutkimuksen www-sivuilta.

Hakeminen

Haku käynnissä

Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
112
josta paikkoja ensikertalaisille
72
Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
38
josta paikkoja ensikertalaisille
26

Tulossa hakuun

Haku
Siirtohaku, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
2.5.2017, 08:0016.5.2017, 15:00
Aloituspaikat
1
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Lääketieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tehtävä on tehdä korkeatasoista tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa perusopetusta ja jatkokoulutusta lääketieteessä, hammaslääketieteessä, psykologiassa, logopediassa ja translationaalisessa lääketieteessä. Opetus- ja tutkimustoiminnan ohella tiedekunta toimii myös terveydenhuollon alan merkittävänä asiantuntijaorganisaationa ja osallistuu alan eettiseen keskusteluun.

Tiedekunnan päämääränä on yltää tutkimuksessa maailman parhaiden lääketieteellisten tiedekuntien tasolle ja vakiinnuttaa ja vahvistaa asemansa lääketieteellisen opetuksen huippuyksikkönä. Kaikessa toiminnassaan Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta toimii yhdessä tärkeimmän yhteistyökumppaninsa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Yhteistyö kattaa yliopiston kaikki kolme päätehtävää, tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Tiedekunta on Suomen merkittävin erikoislääkärien ja -hammaslääkärien kouluttaja, ja tätä tehtävää tukevat Suomen suurimman yliopistosairaalan infrastruktuurit.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tutkimus on arvioitu viidenneksi parhaaksi eurooppalaisten yliopistojen joukossa, kun arviointikriteerinä ovat 2000-luvun lääketieteellisten julkaisujen saamat viittausluvut. Opiskelija voi aloittaa tutkijanuran jo peruskoulutuksensa aikana esimerkiksi hakeutumalla tutkijalääkäri-/hammaslääkärikoulutusohjelmaan. Ohjelmassa opiskelija tekee tohtorintutkintoon tähtäävää tutkimusta lääketieteen/hammaslääketieteen opintojen ohella ja saa tutkijankoulutusta kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä. Ohjelmaan hyväksytään noin 10 opiskelijaa vuosittain. Lue lisää täältä.

Lääke- ja hammaslääketiedettä voi opiskella suomen kielen lisäksi myös osittain ruotsin kielellä, sillä tiedekunta vastaa siitä, että maassa koulutetaan riittävä määrä ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työllistymistilanne on viime vuosina ollut erittäin hyvä. Myös englanninkielisestä maisterikoulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin.

Lue lisää tiedekunnan laajasta toiminnasta, opetuksesta ja tutkimuksesta täältä.

Lääketieteellinen tiedekunta sijaitsee Meilahden kampuksella ja Ruskeasuolla. Hammaslääketieteen laitoksella, joka vielä toistaiseksi sijaitsee Ruskeasuolla, sekä Meilahden Biomedicumissa ja Haartman Instituutin tiloissa on erilaisia oppimiseen ja tutkimukseen soveltuvia tiloja: luentosaleja, pienryhmätiloja, laboratoriotiloja, taitopajoja, oppimiskeskuksia ja opiskelijoiden omia tiloja. Opetusta annetaan sekä yliopiston että sairaalan ja Helsingin kaupungin tiloissa. Omatoimista ja ohjattua opetusta on myös taitopajoissa. Esimerkiksi lääketieteen koulutusohjelman taitopajoissa voi harjoitella mm. suonikanyylin laittoa, haavan ompelua, sydän- ja keuhkoäänten kuuntelua, ultraäänen tekoa, verenpaineen mittausta, silmien ja korvien tutkimista sekä elvytystä ja siihen liittyviä taitoja. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa vastaavana tilana toimii ns. fantom-sali, jossa simuloiduissa tilanteissa harjoitellaan toimenpiteitä ennen potilastöiden aloittamista. Suunnitelmissa on, että myös Ruskeasuolla annettava opetus siirtyy Meilahteen, arviolta vuonna 2017, jolloin myös hammaslääketieteen opiskelu tapahtuu pääosin Meilahden kampuksella uusissa, remontoiduissa tiloissa.

Meilahdessa sijaitsee myös kansallinen Terveystieteiden keskuskirjasto, Terkko.

Kartta

Oppimismenetelmät
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat perehdytetään ongelmalähtöisen oppimisen ja ryhmässä oppimisen perusteisiin. Opiskelijat perehdytetään tutkinnon kokonaisrakenteeseen, tiedekunnan yleisiin opiskeluperiaatteisiin, opiskelutaitoihin ja -tekniikoihin sekä oppimisen arviointikäytäntöihin.

Tiedekunnan opetus- ja oppimisfilosofiassa korostetaan opiskelijalähtöistä oppimista, teorian ja käytännön yhteensovittamista sekä ammatillisesta käytännöstä nousevien tilanteiden käyttämistä opetuksen lähtökohtana. Suuri osa tiedekunnan opinnoista järjestetään pienryhmissä tuutor- ja mentoristuntoina, joissa sovelletaan ongelmalähtöistä oppimismenetelmää.Vuorovaikutusopinnoissa käytetään kokemuksellisia oppimismenetelmiä. Kliinisessä vaiheessa suurin osa oppimisesta perustuu aitoihin potilastilanteisiin ja niiden reflektointiin pienryhmässä. Myös verkko-opiskelua ja virtuaalisia potilaita käytetään sekä perus- että kliinisen vaiheen opiskelussa.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta.