Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2025

Laajuus
76 opintopistettä

Alkaminen ja kesto
Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2021. Koulutusohjelma kestää 4 vuotta (8 lukukautta)

Ryhmäkoko
Koulutusohjelmaan otetaan 9-14 opiskelijaa.
Koulutusohjelma toteutuu, jos siihen on vähintään 9 hyväksyttävissä olevaa hakijaa, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan.

Opetustilat
Lähiopetus toteutetaan Therapeia-säätiön koulutustiloissa osoitteessa Topeliuksenkatu 15 A 1, 00250 Helsinki. Yhteisten opintojen (5 op) opetus toteutetaan Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa.

Koulutus pohjautuu psykoanalyyttiseen ihmiskäsitykseen ja psykoanalyyttiseen persoonallisuusteoriaan. Koulutukseen keskeinen tavoite on psykoanalyyttisen psykoterapian menetelmien mahdollisimman syvällinen oppiminen. Psykoanalyyttinen psykoterapia on paitsi hoitomenetelmä, myös tutkimusmenetelmä, joka tuo uutta tietoa ihmisen mielestä.

Psykoanalyyttisessa persoonallisuusteoriassa keskeistä on yksilön mielen tiedostamattomien elementtien olemassaolo ja mielen sisäinen dynaaminen kokonaisuus. Mielen eri rakenteet syntyvät alun perin jo hyvin varhaisen tiedostamattoman vuorovaikutuksen alaisena, ja mielen kasvua ohjaavat vain osittain tietoiset vuorovaikutusprosessit. Mielen sisäinen psykodynamiikka muuntuu läpi elämän, mutta varhaiset häiriöt yleensä myös säilyvät eri muunnelmina kautta elämän. Psykoanalyyttinen persoonallisuusteoria perustuu siihen, että kaikkein varhaisimmillekin mielen alueille voidaan saada kosketusta riittävän hyvän psykoterapeuttisen suhteen ja riittävän intensiivisen menetelmän avulla. Tästä teoriataustasta seuraa, että psykoanalyyttisessa menetelmässä keskeistä on mielen rakenteiden ja tiedostamattoman dynamiikan huomioon ottaminen ja sellaisen vuorovaikutuksen käynnistäminen, jossa mielen rakenteet voivat korjautua. Puhutaankin usein psykodynaamisesta terapiasta. Tunnusomaista intensiiviselle psykoanalyyttiselle hoidolle on vuorovaikutussuhteessa aktivoituvien tunteensiirtojen (transferenssi ja vastatransferenssi) tunnistaminen ja ymmärtäminen. Menetelmässä terapeutin ja potilaan välistä suhdetta käytetään psykoterapian tavoitteiden saavuttamiseksi. Menetelmää säädellään vaihespesifisesti siten, että yksilö pyritään kohtaamaan sillä psyykkisen kehityksen tasolla, jolla hän kulloinkin itseään ilmaisee. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rajatilatasoisten häiriöiden hoito tapahtuu erilaisessa vuorovaikutuksessa kuin neuroottisen potilaan hoito. Hoidollisia vaihtoehtoja on aina runsaasti samoin kuin käytettävissä olevia psykoterapeuttisia interventiomuotojakin.

Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia on käyttöalaltaan laaja-alainen hoitomuoto. Hoidon tavoitteena on tyypillisesti oireiden vähenemisen rinnalla potilaan persoonallisuuden toimivuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn lisääntyminen.

Kouluttajina toimivat psykoanalyyttisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit:

  • Nina Söderblom, vastuukouluttaja; PsM, psykoterapeutti VET
  • Jan Johansson, varavastuukouluttaja; FM, psykoterapeutti VET
  • Martti Ajo; TT, psykoterapeutti VET
  • Kaj Davidkin; FM, psykoterapeutti VET
  • Henrik Enckell; LT, dosentti, psykoterapeutti VET
  • Riitta Heikkinen-Peltonen; erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti VET
  • Vuokko Hägg; PsM, psykoterapeutti VET
  • Leena Ignatius; sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti
  • Juhani Ihanus; FT, dosentti, psykologi
  • Taru Kaivola; erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti VET
  • Heli Kauranen; PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti VET
  • Esko Klemelä; TM, psykoterapeutti VET
  • Susanna Kunto; PsM, psykoterapeutti VET
  • Pirjo Lehtovuori; PsT, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti VET
  • Olavi Lindfors; PsT, dosentti, psykoterapeutti VET
  • Pertti Muurinen; PsM, psykoterapeutti VET
  • Arja Pakarinen; TM, psykoterapeutti VET
  • Antti Pitkänen; PsM, psykoterapeutti VET
  • Liisa Roine-Reinikka; fysioterapeutti, psykoterapeutti VET
  • Eila Saarinen; PsM, psykoterapeutti
  • Kristina Saraneva; FM, psykoterapeutti VET
  • Hannu Säävälä; LT, psykoterapeutti
  • Mauri Äijälä; YtM, psykoterapeutti VET

Koulutusohjelman laajuus on 76 opintopistettä ja se koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

Yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot 5 op

Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.

  1. Mielenterveyden häiriöt (2 op)
  2. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (2 op)
  3. Integroiva tapausseminaari (1 op)

Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopinnot 36,5 op

Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa.

Teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta

1) Teoria- ja kliiniset seminaarit, kehityskeskustelut ja muut seminaarit 13 op

  • seminaareja yhteensä 314 tuntia
  • osallistuminen kahteen kansalliseen tai kansainväliseen psykoterapian alan seminaariin tai kongressiin

2) Teoriaosuuteen liittyvään kirjallisuuteen perehtyminen 23,5 op

Lisäksi koulutukseen sisältyy 14 tuntia ryhmädynamiikkaa, 6 tuntia arviointi- ja palautekeskusteluja, henkilökohtainen kehityskeskustelu ja henkilökohtainen palautekeskustelu koulutuksen loppuvaiheessa.

I lukukausi

  • Opintojakso 1: Koulutukseen orientointi ja työkokemusseminaarit 2 op
  • Opintojakso 2: Psykoanalyyttisen psykoterapian teorianmuodostus, siihen liittyvä ihmiskäsitys ja psykoterapian peruskäsitteet 3 op
  • Opintojakso 3: Psykoterapeuttisen suhteen luominen 1,5 op

II lukukausi

  • Opintojakso 4: Ihmisen kasvu ja kehitys psykoanalyyttisen teorian mukaan 3 op
  • Opintojakso 5: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: neuroosit 2,5 op

III lukukausi

  • Opintojakso 6: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: rajatilahäiriöt 2,5 op
  • Opintojakso 7: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: narsistiset häiriöt 2,5 op
  • Opintojakso 14: Lait ja asetukset 0,5 op

IV lukukausi

  • Opintojakso 8: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: psykoosit 2,5 op
  • Opintojakso 9: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: ruumiillinen sairastaminen 1,5 op

V lukukausi

  • Opintojakso 10: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: seksuaalisen kehityksen häiriöt 1,5 op
  • Opintojakso 11: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: syömishäiriöt ja riippuvuudet 1,5 op
  • Opintojakso 12: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: depressio ja itsetuho 1,5 op
  • Opintojakso 13: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: psyykkinen trauma ja traumatisoituminen 1 op

VI lukukausi

  • Opintojakso 15: Unien käyttö psykoterapiassa 1 op
  • Opintojakso 16: Työyhteisö- ja ryhmäpsykodynamiikka 1 op
  • Opintojakso 17: Psykoanalyyttinen fokusoitu lyhytterapia 2 op
  • Opintojakso 18: Muut psykoterapiasuuntaukset 0,5 op

VII lukukausi

  • Opintojakso 19: Psykoterapeutin identiteetin kehitys 2,5 op
  • Opintojakso 20: Opinnäytetyöt ja tieteellisyys 1,5 op

Opinnäytetyö 10 op

Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota.

Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus 12 op

Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan yksilötyönohjauksena. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. Koulutukseen kuuluu kahden aikuispotilaan psykoterapia ja näihin hoitoihin saatu työnohjaus kahdella eri työnohjaajalla. Potilaiden hoitofrekvenssi on kaksi (2) kertaa viikossa. Yhden potilaan hoidon ja hoidon työnohjauksen tulee kestää vähintään kaksi (2) vuotta ja toisen potilaan hoidon ja hoidon työnohjauksen vähintään yksi (1) vuotta. Työnohjauksen frekvenssi/ tiheys on ensimmäisen vuoden aikana kerran viikossa ja sen jälkeen vähintään joka toinen viikko kumpaakin hoitoa kohden. Työnohjaajat ovat Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen kouluttamia psykoanalyytikkoja (VET) tai vaativan erityistason psykoterapeutteja (VET)

Koulutuspsykoterapia 12,5 op

Koulutukseen kuuluu henkilökohtainen psykoterapia /psykoanalyysi. Yksilöpsykoterapian täytyy olla kestänyt vähintään kolme vuotta, vähintään kaksi kertaa viikossa ja yhteensä vähintään 250 tuntia. Psykoterapeutin tulee olla Therapeia-säätiön koulutuskeskuksen hyväksymä psykoanalyytikko (VET) tai vaativan erityistason (VET) psykoterapeutti.

Osaamisen osoittaminen näytöllä 0 op

Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta ja oman ammatti-identiteetin kehityksen reflektoinnista.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 22 750 euroa. Yliopisto laskuttaa opinnot lukukausimaksuina kahdesti vuodessa (noin 2 844 euroa/lukukausi).

Lisäksi opiskelija maksaa suoraan palveluntarjoajalle seuraavat opinnoista aiheutuvat kustannukset:

  • työnohjaus (120 h): hinta-arvio noin 9 000 euroa
  • oma koulutuspsykoterapia (250 h): hinta-arvio noin 25 000 euroa
  • kansainväliset tai kansalliset seminaarit: hinta-arvio noin 500 euroa