Tutustu koulutusohjelmaan webinaarissa 14.12.2026! Ilmoittaudu mukaan viimeistään 10.12.2026:
Koulutusohjelman laajuus: 76 op
Koulutusohjelman alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2027. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).
Koulutusohjelmaan valitaan: 6-12 opiskelijaa
Opetustilat Nuorisopsykoterapia-Säätiö; os. Pursimiehenkatu 27, 00150 Helsinki
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 16 230-17 010 euroa riippuen opiskelijamäärästä (6-12). Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle
Ohjausryhmän jäsenet:
Muut kouluttajat:
Koulutuksen seminaariopetuksesta ja työnohjauksesta vastaavat ohjausryhmän jäsenten lisäksi Nuorisopsykoterapia-säätiön hallituksen jäsenet ja lehtorit:
Kouluttajat ovat kaikki psykodynaamisia VET-psykoterapeutteja / kouluttajapsykoterapeuttitasoisia psykoanalyyttisia psykoterapeutteja
Nuorisopsykoterapia-Säätiön nuorisopsykoterapeuttikoulutus perustuu psykodynaamiseen tutkimukseen, kliiniseen käytäntöön ja teorian näkökulmiin nuoruusiän kehityksen lainalaisuuksista ja erityispiirteistä.
Psykodynaaminen psykoterapia tarjoaa nuorelle uudenlaisen vuorovaikutussuhteen, jonka kautta hänen psyykkinen kehityksensä ja kasvunsa voivat rakentua. Terapiassa aiemmin ahdistukseen ja muihin vaikeisiin tunnetiloihin kytkeytyneet kokemukset tulevat hoidon myötä käsitellyiksi ja siedettävämmiksi, jolloin oireita ylläpitävien ja kehitystä rajoittavien tai haitallisten suojautumiskeinojen käyttö vähitellen vähenee ja nuoren itsenäinen pärjääminen vahvistuu. Mikäli varhaiset kiintymys- ja vuorovaikutussuhteet eivät ole riittävästi tukeneet mielen kehitystä, terapiassa pyritään vahvistamaan esimerkiksi nuoren kykyä ymmärtää itseä ja muita, sekä sietää ahdistusta ja muita tunnetiloja ilman turvautumista omaa elämää haittaavaan toimintaan.
Psykodynaamisessa koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hoitosuhteessa ilmenevien ilmiöiden kohtaamiseen ja nuorisopsykoterapeutin erilaisiin kehityksellisiin funktioihin. Terapiaprosessin eri vaiheissa psykoterapeutti voi näyttäytyä nuorelle transferenssiobjektina, jolloin aiempiin ihmissuhteisiin liittyvät tunteet ja odotukset suuntautuvat terapeuttiin. Hän voi toimia myös peilaavana tai täydentävänä self-objektina, joka auttaa nuorta jäsentämään kokemuksiaan ja vahvistamaan itseymmärrystään, sekä kehitysobjektina, joka tarjoaa psyykkistä kehitystä tukevan vuorovaikutussuhteen. Samalla terapeutti on nuorelle myös reaaliobjekti, eli todellinen, erillinen toinen ihminen ja aikuinen.
Nuoruusiän kehityspsykologinen ymmärrys ja nuorten psykoterapeuttisen hoidon erityispiirteiden tuntemus auttaa jäsentämään terapiaprosessin tapahtumia joko kehityksellisinä edistysaskelina tai kehityksellisinä juuttumina.
Koulutuksen suoritettuaan opiskelijalla tulee olla teoreettinen ymmärrys lapsuus- ja nuoruusiän psyykkisestä kehityksestä sekä siitä, miten psyykkiset ongelmat voivat rakentua kiintymyssuhteiden vuorovaikutuksellisten haasteiden ja erilaisten kriisien myötä sekä miten nämä tekijät kytkeytyvät kehitykseen ja mielenterveyteen.
Opiskelija tuntee psykodynaamiseen viitekehykseen perustuvan hoitomenetelmän, sen keskeiset käsitteet ja periaatteet sekä omaa valmiudet itsenäiseen kliiniseen työhön työnohjauksen tukemana. Hän kykenee arvioimaan, milloin hoidon aloittamiselle tai jatkamiselle on riittävät edellytykset ja milloin näin ei ole, sekä soveltamaan osaamistaan joustavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, joita nuorten kanssa työskennellessä kohdataan.
Opiskelija kehittää koulutuksen teoriaopintojen, omien psykoterapiatapausten ja työnohjauksen avulla valmiuksiaan ymmärtää hoitosuhteessa ilmeneviä ilmiöitä, kuten transferenssia ja vastatransferenssia, sekä käyttää tätä ymmärrystä kliinisessä työssään.
Koulutukseen kuuluva oma psykoterapia ja työnohjaus tukee opiskelijan itsetuntemuksen ja reflektiokyvyn kehittymistä sekä valmiutta tarkastella omaa toimintaansa terapeuttisessa vuorovaikutuksessa.
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Koulutusohjelmakohtaiset teoria- ja menetelmäopinnot sisältävät:
Teoria- ja menetelmäseminaari -jatkumo:
Teoria- ja menetelmäseminaarit (7 kpl) käyvät läpi aihealueittain keskeisiä psykoanalyyttisen teorian käsitteitä, joiden ymmärtäminen ja asteittainen sisäistäminen toimii psykodynaamisen hoitosuhteen ytimenä. Kokonaisuudessa käsitellään psykodynaamisen suhteen menetelmällisiä perusteita, hoitosuhteen rakennusaineita, kliinistä käytäntöä nuoruusiän kriisien käsittelyn osalta, tapausjäsennystä, aikarajattua / intensiivityöskentelyä sekä erilaisia teoreettisia erityiskysymyksiä liittyen mm. virtuaalimaailmaan ja seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä nuorten vanhempien kanssa työskentelyyn. Vaikka näiden seminaarien sisällöt eivät kaikki suoraan viittaa nuoruusikään, käsitellään jokaisella opetuskerralla ilmiöitä myös nuoruusiän näkökulmasta, jolloin opiskelija pystyy soveltamaan psykodynaamista teoriaa nimenomaan nuorten hoidossa.
Keskeisinä osaamistavoitteina on sisäistetty ymmärrys psykodynaamisen psykoterapian teoreettisista perusteista ja tekniikasta, jota tarkastellaan erilaisine variaatioineen ensitapaamisesta hoidon päättämiseen asti.
Opintokokonaisuus toimii saumattomasti yhdessä samaan aikaan toteutettavan kehitysseminaarikokonaisuuden kanssa koko ajan opittua teoriaa käytäntöön integroiden.
Järjestämisajankohta on lukukausittain joka toinen perjantai 18 kertaa vuodessa (10 seminaarikertaa keväällä ja 8 syksyllä) jatkuen samalla rytmillä opintojen alusta loppuun.
Kehitysseminaari -jatkumo
Kehitysseminaarijatkumolla (7 kpl) käydään ensin läpi mielen rakentumisen perusteita, ja vuorovaikutuskyvyn rakennuspaloja lapsuusiän kehityksen kautta nuoruusikään. Ensimmäinen kokonaisuus on vuoden mittainen syventyminen juuri näihin perusteisiin, jonka kautta on mahdollista ymmärtää myös myöhempää kehitystä. Ennen siirtymistä varsinaisen nuoruusiän kehitysvaiheiden- ja variaatioiden käsittelyä ihmissuhteineen käydään läpi vielä kehitystä itsekokemuksen (tai itseyden) kehittymisen näkökulmasta. Nuorten tapauksessa keskeistä on ymmärtää nuoren kehityksellistä tilannetta, sitä missä asioissa nuori on pysynyt kehityksen kyydissä, ja missä toisaalta on ylivoimaisia vaikeuksia (kompetenssin tunne opiskeluun liittyen, vertaisryhmään liittyminen, suhde omaan muuttuvaan kehoon ja seksuaalisuuteen, suhde omiin vanhempiin ja perhetaustaan). Kehitysjatkumo kattaa ikävaihekehityksen lisäksi nuorten kehitykseen liittyviä erityisteemoja, joiden edellytyksissä voi olla puutteita jo nuoruusikää aiemmilta vaiheilta ja toisaalta osa vaikeuksista nousee esiin vasta nuoruusiässä, mutta jotka häiriintyessään toimivat huomattavina laukaisevina tekijöinä nuoruudessa ja myös myöhemmin aikuisuudessa esiintyvään psyykkiseen oireiluun.
Kehitysseminaarijatkumo tiivistyy kahdessa viimeisessä seminaarissa, joiden aiheena on oma kehitys psykoterapeuttina. Niissä käsitellään ensin teknisiä ja terapeutin rooliin liittyviä erityiskysymyksiä ja viimeisessä seminaarissa käytetään kommentointimallia, jonka kautta jokainen opiskelija saa tilaisuuden tuoda esiin omaa työskentelyään ja osallistua yhteiseen ajatteluun toisten työn äärellä rajoja ja luottamusta kunnioittavan weaving thoughts -menetelmän avulla.
Keskeisinä osaamistavoitteina on sisäistetty ymmärrys psykodynaamisten kehitysteorioiden hallinta niin, että hoidossa ilmeneviä ilmiöitä voi ymmärtää kehityksellisinä juuttumina tai saavutuksina, ja auttaa tämän ymmärryksen avulla nuorta niillä alueilla, joille oireet ja ongelmat rakentuvat.
Opintokokonaisuus toimii saumattomasti yhdessä samaan aikaan toteutettavan teoria- ja menetelmäkokonaisuuden kanssa koko ajan opittua kehitysteoriaa käytäntöön integroiden.
Järjestämisajankohta on lukukausittain joka toinen perjantai 18 kertaa vuodessa (10 seminaarikertaa keväällä ja 8 syksyllä) jatkuen samalla rytmillä opintojen alusta loppuun.
SYKSY 2027, 4 op
1. KEHITYS I (Lapsen psyykkinen kehitys nuoruusikään), syksy 2 op
2. TEORIA ja MENETELMÄ I (Psykodynaamisen terapian perusteet ja käytännön soveltaminen), syksy 2 op
KEVÄT 2028, 6 op
3. KEHITYS II (Lapsen psyykkinen kehitys nuoruusikään jatkuu), kevät 3 op, Pia Fagerudd
4. TEORIA ja MENETELMÄ II (Nuoruusiän kriisit), kevät 3 op, Juhani Salakari
SYKSY 2028, 4 op
5. KEHITYS III (Nuoruusiän psyykkinen kehitys), syksy 2 op, Teemu Rissanen
6. TEORIA JA MENETELMÄ III (Psykodynaamisen terapian hoitosuhde), syksy 2 op, Max Ervast
KEVÄT 2029, 6 op
6. Jatkuu: TEORIA JA MENETELMÄ III (Psykodynaamisen terapian hoitosuhde), kevät 1 op, Max Ervast
7. KEHITYS IV (Itsekokemuksen kehitys ja vakavat itsetunnon ongelmat), kevät 3 op, Marita Niemi
8. TEORIA JA MENETELMÄ IV (Psykodynaaminen tapausjäsennys), kevät 2 op, Teemu Rissanen
SYKSY 2029, 4 op
9. KEHITYS V (Psykoterapeuttisen muutoksen ymmärtämisestä), syksy 2 op, Arto Kautovuori
10. TEORIA JA MENETELMÄ V (Psykodynaaminen lyhytpsykoterapeuttinen työote), kevät 2 op, Matti Pesola
KEVÄT 2030, 6 op
11. KEHITYS PSYKOTERAPEUTTINA I (Tekniset ja terapeuttiin liittyvät erityiskysymykset), kevät 3 op Arto Kautovuori
12. TEORIA JA MENETELMÄ VI (Teoreettiset erityiskysymykset), kevät 3 op, Antto Luhtavirta
SYKSY 2030, 4 op
13. KEHITYS PSYKOTERAPEUTTINA II (Integroiva kliininen seminaari), syksy 2 op, Milla Tamminen
14. TEORIAN JA MENETELMÄN KOONTI (Integroiva teorian ja menetelmien seminaari), syksy 2 op, useat opettajat
15. VAIHTUVATEEMAISET KOULUTUSPÄIVÄT 2 x vuodessa (yht. 7 kertaa) (3 op)
Nämä koulutuspäivät toteutuvat kerran puolessa vuodessa koko koulutusjakson ajan.
Pienryhmissä (2 – 4 henkilöä) säätiön opettajakunnan työnohjaajan kanssa tapahtuvaa psykoterapian työnohjausta pääsääntöisesti seminaariopetuspäivinä ennen tai jälkeen seminaarien 108 t (3 vuotta, 18 kaksoistuntitapaamista vuodessa = 3 x 18 x 2 = 108t)
Psykoterapian yksilötyönohjausta eri työnohjaajalla lisäksi vähintään 32 t. Työnohjaajina toimivat säätiön opettajat (VET/kouluttajapsykoterapeutit).
Tuntimäärä ja laajuus: 140 t, 14 op.
Osaamistavoitteet:
Työnohjauksen tavoitteena on luoda pohja ammatilliselle identiteetille, työskentelytaidoille psykoterapeuttina ja oman työn sekä siinä jaksamisen reflektointia varten. Pienryhmätyönohjauksessa toteutuu sekä mahdollisuus käsitellä omaa epävarmuutta ja rakentaa vähitellen luottamusta omaan työskentelyyn psykoterapeuttina, ja samalla saada tuntumaa hoidon menetelmien vaihteluun ja joustavuuteen kuullessaan hoitojen tilanteista toisten ryhmäläisten työssä. Yksilötyönohjaus toimii täydentäen ryhmätyönohjausta. Yksilötyönohjausprosessissa on opiskelijalla aikaa keskittyä vielä tarkemmin siihen, kuinka juuri itse toimii psykoterapeuttina, ja kuinka on ymmärtänyt teorian soveltamistavan oman koulutuspotilaan kohdalla.
Pitkäkestoisessa psykoterapiassa hoidon kestoa ei lähtökohtaisesti rajata ennakkoon, vaan terapian kulku jäsentyy aloitus-, työskentely- ja lopetusvaiheeseen. Opiskelijan tulee oppia tunnistamaan näihin vaiheisiin liittyviä ilmiöitä ja työskentelemään niiden kanssa terapiaprosessin ja nuoren kehityksen ehdoilla.
Seuraavat kestot määrittävät koulutuksen vähimmäisvaatimuksen psykoterapeuttisen hoitotyön kokemukselle eivätkä lähtökohtaisesti rajaa yksittäisen hoidon lopullista kestoa.
Opiskelijan tulee hoitaa työnohjattuna hoitotiheydellä 2 x viikossa:
– 1 nuori (hoidon alussa iältään 12–25 v) vähintään 2 vuotta ja
– 1 nuori (hoidon alussa iältään 12–25 v) vähintään 1 vuoden ajan.
Kumpaakin hoitoa käsitellään eri työnohjauksissa.
300 tuntia työnohjattua psykoterapiatyötä muodostaa koulutuksen vähimmäisvaatimuksen kliiniselle kokemukselle. Mikäli yllä mainituista hoidoista ei muodostu yhteensä 300 hoitotuntia, on jäljelle jäävä määrä tehtävä joka tapauksessa työnohjattuna.
Psykodynaaminen yksilöpsykoterapia tai psykoanalyysi. Koulutuspsykoterapian tulee toteutua tiheydeltään vähintään 2 x viikossa ja käyntejä tulee olla vähintään 200. Tämä määrittää koulutuksen vähimmäisvaatimuksen koulutuspsykoterapian osalta. On kuitenkin suositeltavaa, että koulutuspsykoterapia voi muodostaa kokonaisen psykoterapiaprosessin, jossa päättymisestä ei sovita ennakkoon, vaan terapia etenee lopetusvaiheeseen osana prosessia. Koulutuspsykoterapian tulee tapahtua psykodynaamisella VET-psykoterapeutilla tai koulutuspsykoterapian aikana VET- psykoterapeutiksi valmistuvalla psykoterapeutilla. Koulutuspsykoterapia voi olla tapahtunut ennen koulutusta, alkanut ennen koulutusta tai tapahtua koulutuksen aikana. Mikäli hoito on päättynyt yli 10 vuotta sitten koulutukseen hakeutumisesta, edellytetään uusi hoitojakso. Hoito voi jatkua myös seminaarien jälkeen, mikäli vaadittava minimituntimäärä ei jostain syystä ole toteutunut (raskaus tms. syy), tai mikäli loppuarvioinnissa päädytään siihen, että koulutuspsykoterapia ei ole vielä riittävän pitkällä. Mikäli koulutuspsykoterapia on tapahtunut ennen seminaarien alkua, tulee soveltuvuushaastattelijoiden arvioida psykoterapian riittävyys.
Opinnäytetyö muodostuu kirjallisesta työstä (12-18 sivua). Opinnäytetyö voi olla teoreettinen kliinisin esimerkein, tai pääosin kliininen kuvaus, jossa kliinistä työtä tutkitaan jostain teoreettisesta näkökulmasta. Opinnäytetyö voi olla myös puhtaasti teoreettinen. Opinnäytetyön tulisi osoittaa teoreettisten näkemysten syvällistä sisäistämistä ja mikäli siinä on kliininen osuus, myös teorian soveltamiskykyä kliiniseen työhön.
Yksilötyönohjaaja toimii tavallisimmin lopputyön ohjaajana, jolloin itse valitun näkökulman kautta on mahdollista tarkastella lopputyön aiheeksi valittua ilmiötä usein sekä teoreettisen että käytännöllisen näkökulman yhdistelmänä henkilökohtaisessa ohjauksessa.
Oppimisen näyttö muodostuu kolmesta osa-alueesta:
1) Jatkuva seuranta, joka tapahtuu opetuksen ja työnohjauksen yhteydessä (opiskelijan edistymistä arvioidaan opettajakunnan kokouksissa puolivuosittain) sekä kehityskeskustelussa:
2) Opinnäytetyö, jota ohjataan joko yksilötyönohjaajan, tai opiskelijan pyytämän toisen Nuorisopsykoterapia-säätiön opettajakuntaan kuuluvan opettajan ohjauksessa.
3) Seminaareihin osalllistuminen, niihin liittyvät välitehtävät, ja työnohjattujen koulutushoitojen lyhyet kirjalliset yhteenvedot.
Näytön osoitus tapahtuu kehityksen jatkuvan seurannan periaatteella. Nuorisopsykoterapia-säätiön tarjoama opetus on ensisijaisesti pienryhmässä tapahtuvaa seminaariopetusta, joka pohjautuu paitsi käsiteltävään tekstiin, myös ryhmässä syntyvään vastavuoroiseen keskusteluun kokeneen opettajan kanssa.