Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapeuttikoulutus 2023-2027

Koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Therapeia-säätiön kanssa.

Koulutusohjelman laajuus: 76 op

Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2023. Koulutusohjelma kestää 4 vuotta (8 lukukautta).

Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 9-14 opiskelijaa. Koulutusohjelma toteutuu, jos siihen on vähintään 9 hyväksyttävissä olevaa hakijaa, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan.

Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan Therapeia-säätiön koulutustiloissa osoitteessa Topeliuksenkatu 15 A 1, 00250 Helsinki. Yhteisten opintojen (5 op) opetus toteutetaan Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa.

Koulutus pohjautuu psykoanalyyttiseen ihmiskäsitykseen ja psykoanalyyttiseen persoonallisuusteoriaan. Koulutukseen keskeinen tavoite on psykoanalyyttisen psykoterapian menetelmien mahdollisimman syvällinen oppiminen. Psykoanalyyttinen psykoterapia on paitsi hoitomenetelmä, myös tutkimusmenetelmä, joka tuo uutta tietoa ihmisen mielestä.

Psykoanalyyttisessa persoonallisuusteoriassa keskeistä on yksilön mielen tiedostamattomien elementtien olemassaolo ja mielen sisäinen dynaaminen kokonaisuus. Mielen eri rakenteet syntyvät alun perin jo hyvin varhaisen tiedostamattoman vuorovaikutuksen alaisena, ja mielen kasvua ohjaavat vain osittain tietoiset vuorovaikutusprosessit. Mielen sisäinen psykodynamiikka muuntuu läpi elämän, mutta varhaiset häiriöt yleensä myös säilyvät eri muunnelmina kautta elämän. Psykoanalyyttinen persoonallisuusteoria perustuu siihen, että kaikkein varhaisimmillekin mielen alueille voidaan saada kosketusta riittävän hyvän psykoterapeuttisen suhteen ja riittävän intensiivisen menetelmän avulla.

Tästä teoriataustasta seuraa, että psykoanalyyttisessa menetelmässä keskeistä on mielen rakenteiden ja tiedostamattoman dynamiikan huomioon ottaminen ja sellaisen vuorovaikutuksen käynnistäminen, jossa mielen rakenteet voivat korjautua. Puhutaankin usein psykodynaamisesta terapiasta. Tunnusomaista intensiiviselle psykoanalyyttiselle hoidolle on vuorovaikutussuhteessa aktivoituvien tunteensiirtojen (transferenssi ja vastatransferenssi) tunnistaminen ja ymmärtäminen. Menetelmässä terapeutin ja potilaan välistä suhdetta käytetään psykoterapian tavoitteiden saavuttamiseksi. Menetelmää säädellään vaihespesifisesti siten, että yksilö pyritään kohtaamaan sillä psyykkisen kehityksen tasolla, jolla hän kulloinkin itseään ilmaisee. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rajatilatasoisten häiriöiden hoito tapahtuu erilaisessa vuorovaikutuksessa kuin neuroottisen potilaan hoito. Hoidollisia vaihtoehtoja on aina runsaasti samoin kuin käytettävissä olevia psykoterapeuttisia interventiomuotojakin. Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia on käyttöalaltaan laaja-alainen hoitomuoto. Hoidon tavoitteena on tyypillisesti oireiden vähenemisen rinnalla potilaan persoonallisuuden toimivuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn lisääntyminen.

  • Kirsti Korhonen, vastuukouluttaja; VTM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Jaana Räntilä, varavastuukouluttaja; TM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Kaj J. Davidkin; FM, psykologi, psykoterapeutti VET
  • Henrik Enckell; LT, dosentti, psykoterapeutti VET
  • Riitta Heikkinen-Peltonen; erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti VET
  • Vuokko Hägg; PsM, psykoterapeutti VET
  • Leena Ignatius; sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti
  • Juhani Ihanus; FT, dosentti, psykologi
  • Taru Kaivola; erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti VET
  • Heli Kauranen; PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti VET
  • Pirjo Lehtovuori; PsT, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti VET
  • Olavi Lindfors, FT, psykologi, psykoterapeutti VET 
  • Joona Mikkola; TM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Pertti Muurinen; PsM, psykoterapeutti VET
  • Arja Pakarinen; TM, psykoterapeutti VET
  • Antti Pitkänen; PsM, psykoterapeutti VET
  • Liisa Roine-Reinikka; fysioterapeutti, psykoterapeutti VET
  • Eila Saarinen; PsM, psykoterapeutti
  • Sami Salminen; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Hannu Säävälä; LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti
  • Nina Söderblom; PsM, psykoterapeutti VET

Yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot 5 op

Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.

  1. Mielenterveyden häiriöt (2 op)
  2. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (2 op)
  3. Integroiva tapausseminaari (1 op)

Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopinnot 36,5 op

Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta:

a) Teoria- ja kliiniset seminaarit, kehityskeskustelut ja muut seminaarit 13 op

  • seminaareja yhteensä 314 tuntia
  • 14 tuntia ryhmädynamiikkaa
  • 6 tuntia arviointi- ja palautekeskusteluja
  • henkilökohtainen kehityskeskustelu ja palautekeskustelu koulutuksen loppuvaiheessa
  • osallistuminen kahteen kansalliseen tai kansainväliseen psykoterapian alan seminaariin tai kongressiin yhteensä 16 tuntia

b) Teoriaosuuteen liittyvään kirjallisuuteen perehtyminen 23,5 op

 

I Lukukausi

 

Opintojakso 1: Koulutukseen orientointi ja työkokemusseminaarit 2 op

Osaamistavoitteet: Orientoivan seminaarin tavoitteena on koulutuksen aloittaminen antamalla opiskelijoille tietoa koulutusohjelman rakenteista, sisällöstä, oppimismenetelmistä, kriteereistä ja tieteellisestä koulutusosiosta. Jaetaan koulutukseen liittyviä odotuksia ja tavoitteita. Tutustuminen ja koulutusryhmän ryhmäytymisen käynnistäminen tavoitteiden mukaiseksi oppimisympäristöksi. Työkokemusseminaarin tavoitteena on opiskelijoiden työkokemusten jakamisen avulla edistää ryhmän jäsenten tutustumista toisiinsa, toisten odotuksiin ja tavoitteisiin, auttaa ryhmän ryhmäytymistä ja kehittää oppimisympäristöä. Tavoitteena on luoda reflektiivinen ryhmäprosessi, joka mahdollistaa yksittäisten ryhmän jäsenten elämänja työkokemuksen hyödyntämisen oppimistavoitteiden saavuttamisessa.

Toteutus: Seminaariopetusta 17 tuntia (7 kontaktiopetuspäivää), ennakkomateriaaliin perehtyminen ja muu omatoiminen opiskelu.

 

Opintojakso 2: Psykoanalyyttisen psykoterapian teorianmuodostus, siihen liittyvä ihmiskäsitys ja psykoterapian peruskäsitteet 3 op

Osaamistavoitteet: Opintojaksolla käsitellään psykoanalyyttisen tiedon luonnetta, psykoanalyysiä tieteenalana ja sen taustalla olevaa ihmiskäsitystä ja tutustutaan Therapeia-säätiön oppihistorialliseen taustaan. Tavoitteena on metapsykologisten lähtökohtien tavoittaminen, kokonaiskuvan saaminen persoonallisuusteorioista, erityisesti Freudin, Kleinin, Winnicottin ja Bionin antiin psykoanalyysille. Lisäksi perehdytään vastarintaan, minän puolustusmekanismeihin (defensseihin), projektiiviseen identifikaatioon sekä psykoterapeutin interventiomuotoihin ja niiden tavoitteisiin. Käsitteiden kehitystä tarkastellaan samalla historiallisesti.

Toteutus: Seminaariopetusta 26 tuntia (8 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtyminen, etukäteistehtävät ja muu omatoiminen opiskelu.

II Lukukausi

 

Opintojakso 3: Psykoterapeuttisen suhteen luominen 1,5 op

Osaamistavoitteet: Perehtyminen potilaan alkuhaastatteluun, psykodiagnostisoinnin merkitykseen ja sen menetelmään. Ymmärtää psykoanalyyttisen asenteen ja –asetelman luomisen peruskysymyksiä ja tutustua psykoanalyyttisiin käsitteisiin sisällyttämisfunktio ja reverie. Tutkia potilassuhdetta psykoterapian lopettamiseen liittyvillä kriteereillä. Ymmärtää potilaan sisäisen maailman, transferenssisuhteen ja vuorovaikutuksen muuttuminen hoidon aikana Sisäistää hoidon lopettamisen kriteerit.

Toteutus: Seminaariopetusta 15 tuntia (3 kontaktiopetuspäivää, 2. ja 4. lukukaudella) Kirjallisuuteen perehtyminen, välitehtävät ja muu omatoiminen opiskelu.

Opintojakso 4: Ihmisen kasvu ja kehitys psykoanalyyttisen teorian mukaan 3 op

Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija omaksuu tiedon psykoanalyyttisen psykoterapian perustana olevasta psykoanalyyttisesta yksilön kehitysteorian keskeisistä käsitteistä. Koulutusjakson aikana opiskelijat sisäistävät ja osaavat soveltaa tiedon ihmisen minuuden, sisäisen maailman kehityksestä; alkaen raskausajasta, varhaisesta vuorovaikutuksesta sikiön ja äidin mielentilan välillä, vanhemmuuden/äidin ja isän mielentilojen välillä, jatkuen vauva-ajasta pikkulapsi-ikään; varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen sisäistysten kehittymisessä, objekti- ja kiintymyssuhteiden muodostumisessa sekä mielen ja ajattelukyvyn kehityksessä; oidipaalisuuden merkityksestä kehityksessä, latenssi- ja nuoruusiän kehityksellisistä tehtävistä; aikuisuuden ja ikääntymisen mahdollisuuksista sekä rajallisuudesta, vanhuuden ja kuoleman kysymyksistä. Opiskelijat oppivat miten objektisuhteet ja kiintymyssuhteet rakentuvat ja toteutuvat inhimillisissä vuorovaikutussuhteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa ja tehdä johtopäätöksiä ihmisen eri kasvun vaiheiden, erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä, yksilön mielenterveydessä, psyykkisessä häiriössä, psykoterapiaprosessissa, transferenssissa ja vastatransferenssissa.

Toteutus: Seminaariopetusta 25 tuntia (5 seminaaripäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, ennakkotehtävät ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 5: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: neuroosit 2,5 op

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on auttaa opiskelijoita ymmärtämään neuroottisten häiriöiden etiologiaa, psykodynamiikkaa ja erotusdiagnostiikkaa sekä perehdyttää heitä eri neuroottisiin oireisiin ja niiden hoitoon. Seminaareissa paneudutaan neuroottisen problematiikan tärkeimpiin ilmiöihin ja käsitteisiin sekä tutustutaan neuroottisiin puolustusmekanismeihin ja niiden motiiveihin. Pohditaan varhaisen patologian (struktuuripatologian) osuutta neuroottisessa problematiikassa sekä sen merkitystä hoitomenetelmän kannalta. Perehdytään neuroottisiin oireisiin, kuten esimerkiksi pakkoneuroottisiin häiriöihin, fobiaan, hysteriaan ja hypokondriaan. Kliinisissä seminaareissa käsitellään yhdessä opiskelijoiden ja/tai kouluttajan tuomia tapausesimerkkejä ja vinjettejä ja opetellaan tunnistamaan neuroottisen häiriön tunnusmerkkejä.

Toteutus: Seminaariopetusta 19 tuntia. Ennakkotehtävät, referaatit ja potilasvinjetit, kirjallisuuteen perehtyminen ja muu omatoiminen opiskelu.

III Lukukausi 

 

Opintojakso 6: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: rajatilahäiriöt 2,5 op

Osaamistavoitteet Koulutusjakson aikana on tarkoitus perehtyä rajatilahäiriön psykoanalyyttisen teoriamuodostuksen historiaan ja nykypäivään sekä psykodynamiikkaan ja sen erityispiirteisiin. Tarkoitus on tutustua rajatilahäiriön psykoanalyyttiseen diagnostiikkaan ja hoidon tieteellisiin tutkimuksiin. Tutustumme rajatilahäiriön analyyttiseen psykoterapiaan objektisuhdeteorian valossa sekä siihen liittyvään tekniikkaan. Jakson aikana perehdymme rajatilahäiriön psykoanalyyttisiin työvälineisiin kuten transferenssiin, vastatransferenssiin ja tulkintaan ja siihen miten ne ilmenevät kliinisessä käytännössä rajatilaisen ihmisen psykoterapiassa. Perehdymme myös häiriössä ilmeneviin maanisiin defensseihin kuten kieltämiseen, lohkomiseen, samaistumiseen ja projektiivisen identifikaation eri muotoihin sekä vastarintaan, joiden avulla rajatilainen potilas pyrkii suojautumaan varhaisia ahdistuksia ja kauhuja vastaan. Tutustumme myös rajatilaisen ihmisen tarpeeseen tulla sisällytetyksi ja ymmärretyksi, joka on haaste analyyttiselle psykoterapeutille.

Toteutus: Seminaariopetusta 23 tuntia (5 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 7: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: narsistiset häiriöt 2,5 op

Osaamistavoitteet: Koulutusjakson aikana on tarkoitus perehtyä narsistisen häiriön psykoanalyyttisen teoriamuodostuksen historiaan ja nykypäivään sekä sen psykodynamiikkaan ja erityispiirteisiin. Tarkoituksena on tutustua narsistisen häiriön psykoanalyyttiseen diagnostiikkaan, analyyttiseen psykoterapiaan objektisuhdeteorian valossa sekä hoitoon liittyvään tekniikkaan. Jakson aikana perehdymme rajatilahäiriön sekä narsistisen häiriön psykodynaamiseen jatkumoon, niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin.

Toteutus: Seminaariopetusta 19 tuntia (4 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 14: Lait ja asetukset 0,5 op

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on perehtyä psykoterapeuttina toimimisen kannalta keskeisiin terveydenhuollon lakeihin, asetuksiin ja muihin säädöksiin ja ammattieettisiin periaatteisiin. Psykoterapeutin ammatinharjoittamisen tai yritystoiminnan aloittamista käsitellään opiskelijoiden ajankohtaisten kysymysten valossa.

Toteutus: Seminaariopetusta 2 tuntia (1 kontaktiopetuspäivä). Kirjallisuuteen perehtymistä ja muuta omatoimista opiskelua.

IV Lukukausi 

 

Opintojakso 8: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: psykoosit 2,5 op

Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija - ymmärtää psykoosiin altistavan persoonallisuusrakenteen kehityshistoriallisia tekijöitä - oppii erottamaan persoonallisuuden rakenteellisia eroja erilaisissa psykoottisissa tiloissa - ymmärtää psykoottisen potilaan psykoterapian erityispiirteitä - ymmärtää perheen merkityksen psykoottisen potilaan hoidossa

Toteutus: Seminaariopetusta 20 t (4 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, välitehtäviä ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 9: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: ruumiillinen sairastaminen 1,5 op

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita kohtaamaan ruumiillisesti sairas ihminen psykoterapeuttisesti biopsykososiaalisten vuorovaikutussuhteiden kokonaisuutena. Ruumiillisesti sairastavan psykoanalyyttisessa psykoterapiassa esiintyviä transferenssi- ja vastatransferenssi-ilmiöitä tarkastellaan sekä kirjallisuudessa esitettyjen että kouluttajan tapausselostusten pohjalta. Luetun kirjallisuuden ja kouluttajan alustusten pohjalta tutustutaan ruumiillisen sairastamisen psykoterapeuttiseen vastaanottoon ja tutustutaan psykosomatiikan keskeisiin kysymyksiin nykytutkimuksen valossa.

Toteutus: Seminaariopetusta 14 tuntia (3 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtyminen, kirjalliset työt ja muu omatoiminen opiskelu.

V Lukukausi 

 

Opintojakso 10: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: seksuaalisen kehityksen häiriöt 1,5 op

Osaamistavoitteet: Perehdyttää opiskelijat keskeisiin psykoanalyyttisiin käsityksiin sukupuolesta ja seksuaalisuudesta sekä sen kehityksestä ja häiriöistä. Tutkia omia käsityksiä sukupuolijaottelusta ja seksuaalisuudesta. Tutustuttaa seksuaalisten häiriöiden psykoterapiaan ja sen erityispiirteisiin.

Toteutus: Seminaariopetusta 10 tuntia (2 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtyminen ja muu omatoiminen opiskelu.

Opintojakso 11: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: syömishäiriöt ja riippuvuudet 1,5 op

Osaamistavoitteet: Ymmärtää syömishäiriöiden sekä riippuvuusongelmien syntyä ja psykopatologiaa; pohtia em. tavalla häiriintyneen potilaan hoitoa ja sen erityispiirteitä psykoanalyyttisessa hoidossa; yhdistää teoriaa ja kliinistä työtä.

Toteutus: Seminaariopetusta 13 tuntia (3 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, etukäteistehtävä ja muuta omatoimista opiskelua. Kliinisessä seminaarissa opiskelijan esittämä casemateriaali ja sen käsittely ryhmässä.

Opintojakso 12: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: depressio ja itsetuho 1,5 op

Osaamistavoitteet: Opetusjakson tavoitteena on tutkia depressioalttiuden kehittymistä psykoanalyyttisen teorian pohjalta, ymmärtää sen psykodynamiikkaa sekä perehtyä masentuneen potilaan psykoanalyyttisen psykoterapian menetelmään ja psykoterapian vaikuttavuustutkimuksiin. Tavoitteena on ymmärtää myös itsetuhon psykodynamiikkaa ja itsetuhoisen potilaan hoidon erityiskysymyksiä. Toteutus: Seminaariopetusta 15 tuntia (3 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, etukäteistehtäviä ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 13: Kehityksen häiriöt, niiden tunnistaminen, psykodynaaminen diagnosointi ja psykoterapia: psyykkinen trauma ja traumatisoituminen 1,0 op

Osaamistavoitteet: Jakson aikana pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin psykoanalyyttisen/psykodynaamisen viitekehyksen mukaan: Mikä on psyykkinen trauma? Mitä ihmisen mielessä tapahtuu, kun hän traumatisoituu, trauman neurobiologinen perintö? Mistä tunnistaa Posttraumaattisen stressihäiriön? Miten traumapotilasta hoidetaan? Ovatko kaikki traumaattiset kokemukset luonteeltaan ja seurauksiltaan samanlaisia? Miten psykoanalyyttinen/psykodynaaminen käsitys traumasta ja sen hoidosta eroaa muista, esim. dissosiaatioon fokusoivista ja oirekeskeisistä menetelmistä?

Toteutus: Seminaariopetusta 9 tuntia (2 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, etukäteistehtävät, tapausvinjetit ja muuta omatoimista opiskelua.

VI Lukukausi

 

Opintojakso 15: Unien käyttö psykoterapiassa 1 op

Osaamistavoitteet: Psykoanalyyttiset vanhat ja uudet uniteoriat. Unien tutkimisen kliinisiä lähestymistapoja erilaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa.

Toteutus: Seminaariopetusta 10 tuntia (2 kontaktiopetuspäivä). Kirjallisuuteen perehtymistä, etukäteistehtävä, opiskelijan kliininen tapaus ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 16: Työyhteisö- ja ryhmäpsykodynamiikka 1 op

Osaamistavoitteet: Jakson tavoitteena on tuoda ymmärrystä ja käsitteellistä jäsennystä yksilön ja ryhmän välisessä, ryhmän sisäisessä sekä ryhmien välisessä psykodynamiikassa esiintyviin ilmiöihin ja lainalaisuuksiin erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä ja työorganisaatioissa (esimerkkeinä koulutusryhmä ja koulutusorganisaatio).

Toteutus: Seminaariopetusta 8 tuntia (2 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 17: Psykoanalyyttinen fokusoitu lyhytterapia 2 op

Osaamistavoitteet: Jakson tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan psykodynaamisen lyhytpsykoterapiakentän eri malleista ja perehtyy tarkemmin tunnefokusoituun psykodynaamiseen lyhytpsykoterapiaan, jonka menetelmä pohjautuu pitkälti ISTDP malliin (Intensive Short-Term Psychodynamic Psychotherapy). Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija perehtyy psykodynaamisen lyhytpsykoterapian vaikuttavuustutkimuksen antiin ja ymmärtää psykoterapiaan liittyvän vaikuttavuustutkimuksen perusperiaatteet. Opiskelijoiden tulee jakson jälkeen:

  • ymmärtää keskeiset menetelmälliset erot perinteiseen psykodynaamiseen psykoterapiaan - ymmärtää fokuksen merkitys ja käyttö lyhytpsykoterapiassa
  • olla tietoinen lyhytpsykoterapiamallin sovellettavuudesta erilaisille potilaille
  • ymmärtää aikarajan merkitys psykoterapiaprosessissa

Toteutus: Seminaariopetusta 20 tuntia (4 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, etukäteis- ja välitehtäviä ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 18: Muut psykoterapiasuuntaukset 0,5 op

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että koulutettava perehtyy Suomessa käytettyihin, tutkimusnäyttöön perustuviin psykoterapiamuotoihin, saa hyvän yleiskäsityksen niiden teoriataustasta, käytännöistä sekä vaikuttavuudesta. Opetusjakso edistää koulutettavien monipuolista psykoterapiakentän hallintaa ja yhteistyövalmiuksia muita terapiasuuntauksia edustavien kanssa.

Toteutus: Seminaariopetusta 4 tuntia (1 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, ennakkotehtävän laatimista ja muuta omatoimista opiskelua.

VII Lukukausi 

 

Opintojakso 19: Psykoterapeutin identiteetin kehitys 2,5 op

Osaamistavoitteet: Koulutusjaksolla tarkastellaan psykoanalyyttiseksi psykoterapeutiksi kasvamisen ja identifioitumisen ulottuvuuksia sekä psykoterapeutin henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutuksia työssä onnistumiseen. Jaksolla pohditaan työssä kohdattavia ammattieettisiä haasteita sekä elämän rajallisuuteen ja työssä jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Jaksolla tarkastellaan myös oman hoidon, työnohjauksen ja jatkuvan kouluttautumisen merkityksiä ja mahdollisuuksia työuran eri vaiheissa.

Toteutus: Seminaariopetusta 20 tuntia (4 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä, välitehtäviä ja muuta omatoimista opiskelua.

Opintojakso 20: Opinnäytetyöt ja tieteellisyys 1,5 op

Osaamistavoitteet: Perehtyminen psykoterapiatutkimuksen lähestymistapoihin ja nykytilaan, erityisesti psykoanalyyttisen psykoterapian näkökulmasta: Kvantitatiivinen vaikuttavuus- ja prosessitutkimus ja laadullinen tutkimus; teoria- ja aineistolähtöinen tapaustutkimus; käsite- ja sisällönanalyysi. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksen asettaminen ja työstäminen. Tutkiva asenne omaan työhön. Tutkimusprosessin sisäistäminen. Tieteellisen kirjoittamisen kyvyn kehittyminen.

Toteutus: Seminaariopetusta: 2 tuntia (3. lukukausi), 3 tuntia (4. lukukausi), 5 tuntia (5. lukukausi) ja 10 tuntia 7. lukukausi), yhteensä 20 tuntia (5 kontaktiopetuspäivää). Kirjallisuuteen perehtymistä ja muuta omatoimista opiskelua. Opponointikäytäntö loppuseminaarissa.

Opinnäytetyö 10 op 

Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota. Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa:

  • teoriataustan ja käsitteistön hallintaa ja niiden integrointia omaan psykoterapiatyöhön
  • osaamista psykoterapian lähdekirjallisuuden haussa, arvioinnissa ja psykoterapian alan tieteellisen keskustelun seuraamisessa
  • kirjallisen ja suullisen viestinnän ja argumentoinnin hallintaa

Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus 12 op

Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan yksilötyönohjauksena (120 h). Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. Koulutukseen kuuluu kahden aikuispotilaan psykoterapia ja näihin hoitoihin saatu työnohjaus kahdella eri työnohjaajalla. Potilaiden hoitofrekvenssi on kaksi (2) kertaa viikossa. Yhden potilaan hoidon ja hoidon työnohjauksen tulee kestää vähintään kaksi (2) vuotta ja toisen potilaan hoidon ja hoidon työnohjauksen vähintään yksi (1) vuotta. Työnohjauksen frekvenssi/ tiheys on ensimmäisen vuoden aikana kerran viikossa ja sen jälkeen vähintään joka toinen viikko kumpaakin hoitoa kohden. Työnohjaajat ovat Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen kouluttamia psykoanalyytikkoja (VET) tai vaativan erityistason psykoterapeutteja (VET).

Koulutuspsykoterapia 12,5 op 

Koulutukseen kuuluu henkilökohtainen psykoterapia /psykoanalyysi. Yksilöpsykoterapian täytyy olla kestänyt vähintään kolme vuotta, vähintään kaksi kertaa viikossa ja yhteensä vähintään 250 tuntia. Psykoterapeutin tulee olla Therapeia-säätiön koulutuskeskuksen hyväksymä psykoanalyytikko (VET) tai aikuisten psykoanalyyttinen vaativan erityistason (VET) psykoterapeutti.

Osaamisen osoittaminen näytöllä 0 op

Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta ja oman ammatti-identiteetin kehityksen reflektoinnista.

Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot: 18 670 euroa. Koulutusmaksu jakautuu kahdeksalle lukukaudelle.

Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle:

  • työnohjaus (120 h): hinta riippuu palveluntarjoajasta, hinta-arvio noin 9 000 euroa
  • oma koulutuspsykoterapia (250 h): hinta riippuu palveluntarjoajasta, hinta-arvio noin 19 000 euroa
  • kansainväliset tai kansalliset seminaarit (2 kpl): hinta riippuu seminaarista, hinta-arvio noin 500 euroa
  • soveltuvuusarviointi: 240 euroa