Koulutusohjelman laajuus: 65 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa syyslukukaudella 2023. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 20 tai 24 opiskelijaa
Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan Helsingin yliopiston tiloissa
Koulutus on integratiivinen pohjautuen kognitiivisen psykoterapian taustateorioihin. Koulutuksen päätaustateorioina ovat kognitiivisen psykoterapian teoriat yhdessä kognitiivis-analyyttisen taustateorian kanssa. Näitä teorioita integroidaan hypnoterapian teorioihin ja käsitteisiin. Opiskelija ymmärtää myös psykoterapian yleisten ja yhteisten tekijöiden merkityksen osana hoitoprosessia. Opiskelija oppii laajasti kognitiivisen, kognitiivisanalyyttisen ja hypnoterapian lähestymistapojen ja menetelmien käyttöä osana aikuisten yksilöllistä psykoterapiaa.
Kognitiivinen psykoterapia on ns. sateenvarjokäsite, joka käsittää lukuisia erilaisia psykoterapiamuotoja. Useasti psykoterapian kentällä kognitiivisella psykoterapialla tarkoitetaan suuntausta, johon englanninkielisessä kirjallisuudessa viitataan käsitteellä CBT – Cognitive behavioral therapy. Suomalaisen psykoterapian kentällä kognitiivinen psykoterapia ymmärretään psykoterapiakoulutusten näkökohdista ja opetussuunnitelmista käsin laajemmin. Kognitiivisten psykoterapioiden perheeseen voidaan ns. beckiläisen CBT:n lisäksi sisällyttää esimerkiksi skeematerapia, kognitiivis-konstruktiivinen terapia, hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT), rationaalisemotionaalinen käyttäytymisterapia (RET), dialektinen käyttäytymisterapia (DKT), tunnekeskeinen terapia (EFT) ja myötätuntokeskeinen psykoterapia sekä myös kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT). Suuntauksista kliinisesti merkittävin ja kognitiivisen psykoterapian suomalaisissa koulutuksissakin painotetuin on kuitenkin ensin mainittu CBT-suuntaus.
Kognitiivinen psykoterapia (CBT) on psykoterapiamuoto, joka auttaa potilaita ymmärtämään käyttäytymiseensä vaikuttavia ajatuksia ja tunteita. Sitä käytetään yleisesti useiden häiriöiden hoidossa, mukaan lukien masennus, ahdistuneisuus, fobiat ja riippuvuudet. CBT-hoito on alunperin ollut lyhytaikaista ja keskittynyt auttamaan potilaita käsittelemään jotain spesifiä, tarkkaan rajattua ongelmaa. Useasti suomalaisessa psykoterapiajärjestelmässä kuitenkin päädytään hoitamaan kompleksisempia ongelmia pitkäkestoisesti, jolloin CBT-hoitoa voidaan tarvittaessa pidempikestoisessa kontaktissa täydentää muilla kognitiivisen psykoterapian suuntausten menetelmillä.
Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian (KAT) juuret ovat sekä kognitiivisessa että psykodynaamisessa psykoterapiassa. Se on alun perin lyhytkestoiseksi kehitetty, strukturoiva, joustava ja ajallisesti rajattu integratiivinen psykoterapiasuuntaus. KATin tavoitteena on potilaan psyykkisten oireiden ja ongelmien helpottuminen lisääntyneen itseymmärryksen ja vaihtoehtojen huomaamisen sekä uusien, joustavampien toimintatapojen kehittymisen myötä. Terapeutti ja potilas tutkivat ja havainnoivat yhdessä potilaan oireilua, kokemusta minuudesta ja sosiaalisesta identiteetistä, ja pyrkivät tätä kautta jäsentämään ongelmien taustalla olevia sisäistyneitä vastavuoroisia asetelmia, toimintatapoja ja selviytymismalleja. KAT linkittää toimintatapojen yhteyksiä ihmisen menneisiin ja nykyisiin ihmissuhteisiin. Tarkoituksena on yhdessä löytää uudenlainen jäsennys, joka toimii potilaan työvälineenä ja hänen ymmärryksensä apuna vielä terapiajakson jälkeenkin.
Hypnoosilla tarkoitetaan tietoisuuden tilaa, johon liittyy tarkkaavuuden kohdentuminen ja vähentynyt ääreishavainnointi ja jolle on ominaista lisääntynyt kyky reagoida suggestioihin. Hypnoterapia taasen on hypnoosin käyttöä lääketieteellisten tai psykologisten sairauksien tai ongelmien hoidossa. Hypnoterapialla ei ole yhtä yhtenäistä persoonallisuuden ja oireiden teoriaa, vaan sen lähtökohtina ovat eri terapiasuuntausten taustateoriat. Yksi keskeisimmistä on kognitiivinen hypnoterapia, jossa taustateoriana ovat kognitiivisen psykoterapian teoriat ja käytetyt menetelmät ovat sekä kognitiivisen terapian että hypnoterapian.
Koulutuksen käytyään opiskelijalla on laajat valmiudet keskeisten potilasryhmien, kuten mielialahäiriöiden- ja ahdistuneisuushäiriöiden sekä lievempien traumaperäisten häiriöiden, hoitoon, sekä valmiudet persoonallisuushäiriöiden, addiktioiden, vakavampien traumaperäisten häiriöiden, syömishäiriöiden, neuropsykiatristen häiriöiden sekä vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitoon aikuisilla.
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Koulutus sisältää 17 seminaaria, joista ensimmäinen seminaari on 3-päiväinen ja muut 2-päiväisiä. Seminaarit ovat pääosin lähiopetusta. Lähiopetuspäivien lisäksi koulutukseen sisältyy neljä verkko-opetuksena toteutettavaa kirjallisuusryhmää. Seminaareissa edetään perusteista syventäviin jaksoihin. Kirjallisuusryhmät syventävät seminaarien teemoja.
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Toteutus opintojakso 1: 3 lähiopetuspäivää; ennakkotehtävät, lähiopetuspäiviin osallistuminen ja jälkitehtävä. Lähiopetuspäivissä luento-opetusta, demonstraatioita, pienryhmätyöskentelynä tapahtuvaa harjoittelua
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Toteutus opintojaksot 2-17: 2 lähiopetuspäivää; ennakkotehtävät, lähiopetuspäiviin osallistuminen ja jälkitehtävä. Lähiopetuspäivissä luento-opetusta, demonstraatioita, pienryhmätyöskentelynä tapahtuvaa harjoittelua
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija
Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota. Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa:
Koulutuksen aikana opiskelijan tulee tehdä vähintään 300 tuntia psykoterapeuttista työtä sisältäen vähintään 3 lyhyttä (5-15 kertaa), 3 keskipitkää (15-30 kertaa) ja 1 pitkä (yli vuosi ja yli 40 kertaa) hoitoa. Opiskelija pitää kirjaa psykoterapeuttisesta työstään. Potilastyön työnohjausta järjestetään 120 tuntia 4 henkilön ryhmissä. Yhden työnohjaustapaamisen kesto on 4x45 minuuttia. Työnohjausta järjestetään alussa noin 3 viikon välein (pois lukien loma-ajat) ja koulutuksen edetessä harventaen. Osa työnohjauksista toteutuu Helsingissä ja osa Turussa; osa lähija osa etäkontaktissa.
Opiskelijalla tulee olla pääsääntöisesti koulutuksen aikana käytynä oma koulutuspsykoterapia, jonka kesto on vähintään 80 tuntia ja siitä täytyy vähintään puolet olla yksilöterapiaa. Korkeintaan puolet voidaan toteuttaa ryhmäterapiana. Sekä yksilö- että ryhmäpsykoterapiassa koulutuspsykoterapeutin suuntauksen tulee olla kognitiivinen psykoterapia, kognitiivis-analyyttinen psykoterapia tai kognitiivinen käyttäytymisterapia. Koulutuspsykoterapia tulee käydä VET-psykoterapeutilla tai kouluttajapsykoterapeutilla, jonka pätevyys on merkitty Valviran rekisteriin. Ennen koulutuksen alkua käydystä psykoterapiasta voidaan hyväksyä korkeintaan 40 tuntia. Terapian tulee olla toteutunut viiden vuoden aikana ennen koulutuksen alkua ja sen suuntauksen ja terapeutin pätevyyden tulee olla yllämainittujen mukainen. Mikäli opiskelija korvaa osan koulutuspsykoterapiasta, tulee koulutuksen aikana suorittaa loput yksilöpsykoterapiana.
Osaamisen näyttö tapahtuu jokaisen seminaarin yhteydessä suoritettavilla tehtävillä. Tehtävät arvioi seminaarin vastuukouluttaja arvosanoilla hylätty/hyväksytty. Lisäksi opiskelija kerää näyttösalkun, jonka arvioi työnohjaaja. Näyttösalkkuun sisältyy 1) tarkka dokumentaatio työnohjatuista potilastapauksia ja 2) reflektiivinen kuvaus (noin 2 sivua) omasta kehittymisestä psykoterapeuttina sekä koulutuksen ja koulutusterapian merkityksestä siinä.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot: 11 070 euroa. Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle: