Koulutusohjelman laajuus: 65 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2023. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 18-24 opiskelijaa tai 48 opiskelijaa.
Opetustilat: Lähiopetus järjestetään osin Helsingin yliopiston tiloissa ja osin muissa tiloissa pääkaupunkiseudulla.
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on alun perin lyhytkestoiseksi kehitetty, strukturoiva, joustava ja ajallisesti rajattu integratiivinen psykoterapiasuuntaus. Sen tavoitteena on potilaan psyykkisten oireiden ja ongelmien helpottuminen lisääntyneen itseymmärryksen ja vaihtoehtojen huomaamisen sekä uusien, joustavampien toimintatapojen kehittymisen myötä. Terapeutti ja potilas tutkivat ja havainnoivat yhdessä potilaan oireilua, kokemusta minuudesta ja sosiaalisesta identiteetistä, ja pyrkivät tätä kautta jäsentämään ongelmien taustalla olevia sisäistyneitä vastavuoroisia asetelmia, toimintatapoja ja selviytymismalleja. KAT linkittää toimintatapojen yhteyksiä ihmisen menneisiin ja nykyisiin ihmissuhteisiin. Tarkoituksena on yhdessä löytää uudenlainen jäsennys, joka toimii potilaan työvälineenä ja hänen ymmärryksensä apuna vielä terapiajakson jälkeenkin. Visuaaliset tai kirjalliset kuvaukset ovat työskentelyn tukena terapiatuntien aikana, ja ne muuttavat muotoaan yhteisen ymmärryksen lisääntyessä ja syventyessä. Osuva yhteinen kuvaus potilaan tilanteesta luo pohjaa ongelmallisten kokemusten ja toimintatapojen havainnoivalle tarkastelulle ja avaa mahdollisuuden uudenlaisen suhtautumisen ja toiminnan synnylle.
Työskentelyn aikarajallisuus haastaa potilasta löytämään omaa toimijuuttaan ja omia voimavarojaan elämänsä ongelmakysymysten kohtaamisessa. KAT - psykoterapiakoulutus suuntautuu ensisijaisesti aikuisten kanssa tehtävään terapiatyöhön, mutta KAT:n käsitteellistä jäsennystapaa ja työotetta sovelletaan laajalti myös muun muassa nuorten kanssa tehtävään sekä konsultatiiviseen työhön. KAT -psykoterapeuttikoulutus antaa valmiudet erityisesti aikuisten, mutta myös nuorten kanssa tehtävään lyhyt- ja pitkäkestoiseen psykoterapiaan.
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
KAT -psykoterapeuttikoulutus on prosessina etenevää. Kunkin opintovaiheen sisällöt rakentuvat aiemmin opitun varaan. Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintoihin kuuluu teoriaseminaareja ja kliinisiä seminaareja yhteensä 324 tuntia (12 op) ja muuta teoria- ja menetelmäopiskelua 22 op. Lähiopetus toteutuu seminaaripäivänä ja niihin liittyvänä vertaisryhmätyöskentelynä. Seminaareja on koulutuksessa yhteensä 17, lukuvuoden aikana niitä on 5- 7. Seminaaripäiviä on kaiken kaikkiaan 40.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa määritellä KAT:n peruskäsitteet ja KAT-terapian luonteen terapiamuotona. Opiskelija ymmärtää KAT:n relationaalisuus ja kontekstuaalisuus sekä oivaltaa KAT:ssa keskeinen työskentelytapa aktiivisesta ja neuvottelevasta yhteistyösuhteesta. Opiskelija osaa soveltaa käsitteellisiä välineitä potilastapaamisten ilmaisun jäsentämiseen, yhteistyösuhteen muodostamiseen ja tutustuu KAT hahmotustavan keskeiseen peruskäsitteeseen kohteeseen asemoitumisen kautta. Opiskelija osaa kuvata psykoterapian prosessia ja muutosmalleja. Opiskelija orientoituu koulutuksen käytäntöihin, tavoitteisiin ja ryhmään.
Toteutus, koskee kaikkia seminaareja: Saavuttaakseen oppimistavoitteet opiskelija tekee ennakkotehtävät ja perehtyy ennakkolukemistoon, osallistuu niiden purkuun ryhmässä, osallistuu seminaariin ja reflektoi siitä oppimaansa verkkokeskustelussa, vertaisryhmässä ja henkilökohtaisessa oppimispäiväkirjassa.
Osaamistavoitteet: Opiskelija hahmottaa yhteistyösuhteen luomisen edellytykset sekä ensikohtaamisen ja työskentelyn aloittamisen kannalta keskeiset tekijät. Opiskelija ymmärtää reformulaatiokirjeen kirjoittamisen perusteet ja KAT-psykoterapiaprosessin läpiviemisen kannalta keskeiset tekijät. Opiskelija osaa soveltaa psykoterapian fokusoinnin ja reformuloinnin välineitä. Opiskelija osaa soveltaa välineitä psyykkisen epäjatkuvuuden ilmiöiden havainnoimiseksi psyykkisissä häiriötiloissa, vuorovaikutussuhteissa ja hoitoyhteisön toiminnassa.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa perustella kehityspsykologisen ja varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen psyykkisen kehityksen kannalta. Opiskelija osaa selittää, miten varhaiset suhteet vaikuttavat tapoihin havaita maailmaa ja itseä maailmassa. Opiskelija osaa tunnistaa, miten varhaiset kontaktissa olemisen tavat voivat näyttämöllistyä terapiasuhteessa ja saada keinoja ilmiöiden säätelyyn. Opiskelija osaa soveltaa välineitä psyykkisen kehityksen hahmottamiseen merkkivälitteisen yhteistoiminnan näkökulmasta.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää, miten ihmisen tietoinen, havainnoiva ja reflektoiva mieli rakentuu varhaisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja selittää, miten mielen toimijuus ja sen mahdolliset esteet kehittyvät ja ilmenevät vuorovaikutussuhteessa. Opiskelija oppii keinoja tukea mielen toimijuutta terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa havainnoida ja jäsentää psykoterapian keskivaiheessa tapahtuvaa muutosta lyhyen ja pitkän psykoterapian puitteissa. Opiskelija oppii ymmärtämään keskivaiheen tavanomaiseen muutostyöskentelyyn kuuluvia vuorovaikutusilmiöitä ja saa keinoja syventää terapeuttista työskentelyä.
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää mielen rakentumisen ja varhaisen liittymisen suhdetta mentalisaatiokyvyn kehittymiseen sekä mentalisaatiokyvyn merkityksen osana itsesäätelyä. Opiskelija osaa jäsentää itsesäätelyn ongelmia sekä saa välineitä niiden työstämiseen koulutushoidoissa. Opiskelija hahmottaa psykoterapiaprosessin lopetusvaiheen erityispiireet ja ymmärtää lopputyöskentelyn hoidollisen merkityksen osana psykoterapian kokonaisuutta.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa erotella ja selittää nuoruusiän kehitystavoitteiden ja häiriöiden merkityksen yhteydessä sekä oireiluun että ihmissuhteisiin. Opiskelija tunnistaa perheen ja vertaisten merkityksen nuoren hoidon kannalta. Opiskelija osaa selittää ja erotella nuorten psykoterapian erityiskysymyksiä. Opiskelija osaa esittää uusia KAT:n piirissä kehitettyjä interventioita epävakaiden nuorten hoitoon tutkimuksen ja käytännön valossa. Opiskelija osaa erotella psykoterapeuttina kehittymisen eri vaiheet ja näihin liittyvät keskeiset tehtävät. Opiskelija oppii ymmärtämään emotionaalisen uupumisen prosesseja sekä saa välineitä omasta psyykkisestä työhyvinvoinnista huolehtimiseen.
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää masennuksen, ahdistuneisuuden ja muiden mielialahäiriöiden kehityksellistä taustaa ja niiden ilmentymistä nuoruudessa ja aikuisuudessa. Opiskelija hahmottaa millaisia vuorovaikutuksellisia asetelmia mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon liittyy, sekä omaksuu keinoja psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen säätelyyn ja kohdentamiseen kyseisten häiriöiden kohdalla.
Osaamistavoitteet: Oppia ymmärtämään psyykkistä traumatisoitumista ja erilaisten traumojen luonnetta ja saada välineitä traumatyöskentelyyn.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää ja analysoida psyykkisen epäjatkuvuuden ilmiöitä sekä soveltaa opetettuja välineitä käytännön työskentelyyn niiden kanssa. Saada välineitä oman opinnäytetyön suunnitteluun ja opinnäytetyön tekemisen prosessin hahmottamiseen, aiheen kehittelyyn ja tutkimuskysymysten pohdintaan, aineiston kokoamiseen, opinnäytetyön prosessin hahmottamiseen.
Toteutus: Saavuttaakseen oppimistavoitteet opiskelija tekee ennakkotehtävät ja perehtyy ennakkolukemistoon, osallistuu niiden purkuun ryhmässä, osallistuu seminaariin ja reflektoi siitä oppimaansa verkkokeskustelussa, vertaisryhmässä ja henkilökohtaisessa oppimispäiväkirjassa. Lisäksi opiskelija asettaa myös itse itselleen omat oppimistavoitteensa, palauttaa palautteen ja reflektoi näitä suhteessa opittuun jälkikäteen vertaisryhmässä.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa syömishäiriöiden eri ilmenemismuotoja ja tutustua syömishäiriöhoidon kentällä vallalla oleviin selitys- ja hoitomalleihin. Opiskelija osaa arvioida ja käsitteellistää syömishäiriöiden sekä kehityksellisiä taustoja että oireiden psykologisia funktioita ja soveltamaan selitys-/hoitomalleja yksilöllisesti kunkin potilaan tarpeisiin oirekuvan ja oireiden psyykkisten merkitysten mukaisesti. Opiskelija osaa selittää syömishäiriöiden psykoterapeuttista hoitoa ja vuorovaikutuksellisia haasteita ja keinoja niiden kohtaamiseen. Opiskelija ymmärtää itseä vahingoittavan ja pakonomaisen käyttäytymisen psyykkistä dynamiikkaa ja omaa keinoja itseä vahingoittavan ja pakonomaisen käyttäytymisen kohtaamiseen ja hoitamiseen psykoterapiassa.
Osaamistavoitteet: Oppia ymmärtämään psykofyysistä näkökulmaa psykoterapeuttina toimimisessa. Saada mahdollisuuden tutustua KAT-terapeutin käyttämiin luoviin menetelmiin psykoterapiaprosessin tukena (esim. kuvallinen ja mielikuvallinen työskentely).
Toteutus: Saavuttaakseen oppimistavoitteet opiskelija tekee ennakkotehtävät ja perehtyy ennakkolukemistoon, osallistuu niiden purkuun ryhmässä, osallistuu seminaariin ja reflektoi siitä oppimaansa verkkokeskustelussa, vertaisryhmässä ja henkilökohtaisessa oppimispäiväkirjassa. Lisäksi opiskelija asettaa myös itse itselleen omat oppimistavoitteensa, palauttaa palautteen ja reflektoi näitä suhteessa opittuun jälkikäteen vertaisryhmässä.
Osaamistavoitteet: Saada välineitä seksuaalisuuden kohtaamiseen ja jäsentämiseen psykoterapeuttisessa työssä. Ymmärtää seksuaalisen häiriöiden kehityksellistä taustaa ja ilmenemismuotoja nuoruudessa ja aikuisuudessa. Ymmärtää seksuaalisen häirinnän ja väkivallan merkitys traumatisoitumisen ja psyykkisen rakentumisen näkökulmasta. Saada välineitä jäsentää sukupuolisuuden moninaisuutta.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa esitellä ja analysoida KAT:n liittyvän keskeisen vaikuttavuus ja tuloksellisuustutkimuksen ja prosessitutkimuksen strategioita, joilla yksittäisen potilaan kehittymistä voidaan tarkastella. Opiskelija osaa käyttää opetettuja välineitä lyhyen ja pitkän psykoterapian muutosprosessien toteuttamiseen ja vertailuun. Opiskelija osaa selittää DSA:n keskeisen teorian ja soveltaa käytännössä käsitteitä ilmaisun tutkimisen välineinä erilaisista aineistoista niin kliinisessä kuin tutkimuskysymyksen ohjaamassa käytössä. Opiskelija osaa käyttää välineitä tunnistamaan organisaatioissa tapahtuvien ilmiöiden hahmottamiseen ja jakamiseen KAT-näkökulmasta. Opiskelija osaa jäsentää omaa ja työtovereiden roolia ja asemoitumisia työyhteisöissä. Opiskelija osaa soveltaa ymmärrystä työskentelyyn KATterapeuttina työyhteisössä ja yrittäjänä.
Toteutus: Saavuttaakseen oppimistavoitteet opiskelija tekee ennakkotehtävät ja perehtyy ennakkolukemistoon, osallistuu niiden purkuun ryhmässä, osallistuu seminaariin. Opiskelija reflektoi oppimaansa asettamiensa oppimistavoitteiden suhteen verkkokeskustelussa, vertaisryhmässä ja henkilökohtaisessa oppimispäiväkirjassa. Esittelee omaa opinnäytetyönsä vaihetta opiskelijaryhmässä ja osallistuu sitä koskevaan ohjauskeskusteluun.
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analysoida ja soveltaa välineitä psykoterapian ja erityisesti psykoterapeutin moraalisiin, eettisiin ja vastuuseen liittyviin kysymyksiin. Opiskelija osaa käyttää välineitä oman psykoterapeutti identiteetin reflektoimiseen sekä soveltaa keinoja moraaliseettisten ristiriitojen työstämiseen ja ymmärtämiseen. Opiskelija osaa integroida kolmannen opintovuoden oppimiskokemuksia koulutuksen eri opintokokonaisuuksista ja opiskelijan oman elämänsä ja meneillään olevan opiskeluprosessinsa tarkastelussa kolmannen opintovuoden reflektioissa. Opiskelija osaa käyttää opetettuja välineitä psykoterapeutin työn tarkasteluun eettisten näkökohtien ja säännösten valossa.
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää potilaan psykoterapiasoveltuvuuden, psykoterapeuttista muutosta mahdollistavan yhteistyösuhteen rakentumisen ja työskentelymahdollisuuksien arvioinnin näkökulmia. Opiskelija esittelee omaa opinnäytetyötään ryhmälle ja pohtii sen tekemisen omalle terapeutiksi kehittymiselle. Opiskelija pohtii ja arvioi oppimisprosessia oppimispäiväkirjan merkintöjen ja reflektioiden valossa sekä integroi sen eri opintokokonaisuuksia oman elämänhistorian ja elämäntilanteen tarkasteluun. Opiskelija osallistuu koulutusryhmän yhteisen prosessin päättämiseen, ja suuntautuu koulutuksen jälkeiseen toimintaan psykoterapeuttina.
Osaamistavoitteet: Opiskelija esittelee omaa opinnäytetyötään ryhmälle ja pohtii sen tekemisen omalle terapeutiksi kehittymiselle. Opiskelija osaa analysoida ja eritellä oppimisprosessia oppimispäiväkirjan merkintöjen ja reflektioiden valossa sekä integroida sen eri opintokokonaisuuksia oman elämänhistorian ja elämäntilanteen tarkasteluun. Päättää koulutusryhmän yhteinen prosessi. Opiskelija osaa suuntautua koulutuksen jälkeiseen toimintaan psykoterapeuttina.
Toteutus: Opetuksen toteuttamisen tavat: Opiskelija osallistuu koko koulutusprosessin pohtimiseen pienryhmissä ja niiden purkuun yhteisesti, esittelee omaa opinnäytetyötään ja sen antia omalle terapeutiksi kehittymiselleen.
Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota. Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa:
Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan ensisijaisesti ryhmätyönohjauksena kolmen opiskelijan ryhmissä. Myös kahden hengen ryhmät ja yksilöohjaus ovat mahdollisia. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. Koulutukseen kuuluu vähintään 4 lyhyttä (vähintään 16 käyntikertaa) ja ainakin 1 (vähintään 40 käyntikertaa) loppuunsaatettua ja työnohjattua kognitiivis-analyyttista koulutushoitoa. Työnohjaajalla tulee olla kognitiivis-analyyttisen psykoterapian VET- tai kouluttajapsykoterapeuttipätevyys. Työnohjauksen suositellaan tapahtuvan vähintään kahdella eri työnohjaajalla.
Koulutettavan omaa yksilöpsykoterapiaa vähintään 80 tuntia. Koulutuspsykoterapia voi olla kognitiivisanalyyttista, integratiivista, kognitiivista, psykodynaamista tai psykoanalyyttista psykoterapiaa. Koulutusterapiaksi suositellaan ensisijaisesti kognitiivis-analyyttista psykoterapiaa. Kolme viime mainittua terapiasuuntausta hyväksytään, koska aineksia näistä on integroitu kognitiivis-analyyttiseen psykoterapiasuuntaukseen. Koulutusterapiaksi hyväksytään noin viiden vuoden ajalla ennen koulutusta toteutunut oma terapia ja tällöin lisäksi edellytetään 16 h KAT-terapia koulutuksen aikana. Rajatapauksissa tehdään tapauskohtaista harkintaa. Omalla psykoterapeutilla tulee olla kyseisen psykoterapian VET –tai kouluttajapsykoterapeuttipätevyys.
Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta ja oman ammatti-identiteetin kehityksen reflektoinnista. Viimeisenä vuonna toteutetaan näyttökoe osana seminaariopetusta tai työnohjausta. Näyttökokeessa esitetään terapiatapaus, jota kukin yksilöllisesti arvioi kokeessa annettavien kysymysten suhteen. Näyttökoe toteutetaan jossakin viimeisen opintovuoden seminaarissa tai vaihtoehtoisesti työnohjauksessa, jossa opiskelijat katsovat tallennettua alkuhaastattelua ja laativat sen nojalla alustavan reformulointinsa kirjallisesti.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot: 12 600 euroa. Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle: