Koulutusohjelman laajuus: 67 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa syyskuussa 2023. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta)
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 18, 21 tai 24 opiskelijaa
Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan Helsingin yliopiston tiloissa.
Integratiivisessa psykoterapiassa asiakas ja terapeutti neuvottelevat yhdessä potilaan yksilöllisistä tavoitteista ja hänelle soveltuvista työtavoista. Psykoterapian lähtökohtana on potilaan ja terapeutin välinen hyvä yhteistyösuhde, jonka puitteissa neuvottelu työtavoista ja tavoitteista toteutuu. Integratiivinen lähestymistapa mahdollistaa sen, että psykoterapeutti mukauttaa työotteensa potilaan muutosvalmiuden, preferenssien ja hoidossa tapahtuvan edistymisen mukaan. Integratiivinen psykoterapia voidaan toteuttaa sekä aikarajallisena/lyhyempänä, hoidollisesti suuntautuvana, että pidempikestoisena kuntoutuspsykoterapiana. Hoidon tavoitteena on aina oirelievityksen lisäksi potilaan itsetuntemuksen ja toimintakyvyn lisääntyminen.
Koulutuksen suoritettuaan opiskelija pystyy yksilöpsykoterapeuttisen hoidon itsenäiseen läpiviemiseen osana aikuisten mielenterveyspalvelujen hoito- ja kuntoutusprosessia soveltaen integratiivisen psykoterapian periaatteita ja työotetta. Opiskelija tuntee eri psykoterapiasuuntausten teoreettisia hahmotustapoja ja psykoterapiamenetelmille yhteiset, muutosta tutkitusti tuottavat tekijät ja osaa soveltaa näihin perustuvia työtapoja ja tekniikoita potilaiden kulloistenkin tarpeiden mukaan. Opiskelijalla on laajat valmiudet yksilöpsykoterapialla tyypillisesti hoidettavien häiriöryhmien, kuten ahdistuneisuushäiriöiden, mielialahäiriöiden ja lievempien persoonallisuushäiriöiden hoidossa, hyvät valmiudet vaikeampien persoonallisuushäiriöiden, syömishäiriöiden, traumaperäisten ja muiden kompleksisten häiriöiden hoidossa ja perusvalmiudet psykoosien, neuropsykiatristen häiriöiden, riippuvuuksien ja muiden vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa.
Kouluttajina ja työnohjaajina toimivat integratiivisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit:
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Opinnot jäsentyvät lukukauden mittaisina, 5 opintopisteen laajuisina opintojaksoina, pois lukien viimeinen eli 7. lukukausi, joka on laajuudeltaan 6 opintopistettä. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 38, kaksi seminaaria syyslukukausina ja kolme seminaaria kevätlukukausina.
Kaikkiin seminaareihin liittyy ajankohtaisista tutkimusartikkeleista koostuvaa ennakkolukemista ja myös ennakkotehtäv(i)ä. Teoriasisältöjen lisäksi käsitellään vuorovaikutusasetelmiin, terapeutin omiin tunnereaktioihin ja näyttöön perustuvien tekniikoiden käyttöön liittyviä asioita seminaarikohtaisesti luentojen, videoiden, esimerkkien, pienryhmätyöskentelyn ja harjoitusten avulla. Kukin opiskelija kirjoittaa kustakin seminaarista oppimispäiväkirjan.
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää psykoterapian vuorovaikutuksellisena ja vastavuoroisuuteen perustuvana hoitomuotona ja hänellä on alustavat valmiudet käyttää teoreettisia käsitteitä psykoterapiaprosessin läpiviemisen ja havainnoinnin välineenä.
Sisältö: Psykoterapian teorioiden kehittymisen historiallinen prosessi, teorioiden muutos ja kehittyminen keskeisissä psykoterapeuttisissa traditioissa, niihin sisältyvät kuvaukset ihmisen psyykkisestä organisoitumisesta sekä toisistaan eriävät näkökulmat terapeuttisen muutoksen tekijöihin. Integratiivisen psykoterapian erityispiirteet ja suhde perinteisiin psykoterapiamenetelmiin, psykoterapioiden integraation keskeiset käsitteet, muodot ja jännitteet. Toimijuus ja sen ongelmat integroivana käsitteenä. Opintojaksolla opiskelija reflektoi omaa ja työorganisaationsa ymmärrystä siitä mikä tuottaa psyykkistä muutosta.
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää potilaan kontekstin, odotusten ja potilaan omalle tilanteelleen luomansa ymmärryksen merkityksen psykoterapiaprosessin kannalta. Hän tuntee terapiasuhteen keskeiset ulottuvuudet ja ymmärtää oman osuutensa niiden muodostumisessa. Opiskelija osaa tehdä sekä käsitteellistämisen että tapausjäsennyksen potilaan psyykkisen tilan/häiriön muodostumisesta ja ylläpysymisestä. Hän osaa arvioida muutoksen edellytyksiä ja haasteita ja ottaa ne huomioon vuorovaikutukseen asettumisen tavoissaan.
Sisältö: Terapeuttisen yhteistyösuhteen luominen, ylläpitäminen ja korjaaminen. Psykoterapian aloittaminen ja psykoterapiasoveltuvuuden arvioiminen. Käsitteellistämisen merkitys psykoterapeutin työvälineenä ja pohjana yhdessä potilaan kanssa rakennettavalle tapausjäsennykselle. Käsitteellistämisen keskeiset painopisteet eri psykoterapeuttisissa viitekehyksissä. Integratiivisen lähestymistavan tarkastelukulmat käsitteellistämiseen ja tapausjäsennykseen. Tuloksellisuuden jatkuva seuranta ja terapiaprosessin edistymisen havainnointi. Aikarajallisen psykoterapian erityiskysymykset integratiivisessa psykoterapiassa.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee ihmisen kehityksen psykologian varhaisen vuorovaikutuksen, kehityspsykologian keskeisen tutkimuksen ja eri psykoterapiateorioiden näkökulmista. Hän ymmärtää kehitysympäristön ja yksilön kehityksen välisen vastavuoroisuuden. Hän osaa hahmottaa omia vuorovaikutuksessa herääviä ja vuorovaikutusta ohjaamaan pyrkiviä tunteitaan ja osaa ammatillisesti säädellä omaa vuorovaikutukseen osallistumistaan potilasta hyödyttävällä tavalla.
Sisältö: Lapsen kehityksen merkitys aikuisuuden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja mielenterveyden kannalta. Nuoruusvuosien psyykkinen kehitys. Relationaalinen lähestymistapa, objektisuhdeteoria, mentalisaatioteoria ja kiintymyssuhdeteoria, näiden integratiivinen ymmärtäminen ja merkitys psyykkisten häiriöiden muodostumisen ja psykoterapian kannalta.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee ahdistus- ja mielialahäiriöiden sekä traumaperäisten häiriöiden kehityksellisen taustan ja ilmentymisen tavat aikuisuudessa. Hän osaa huomioida eri häiriöihin liittyvien yksilöllisten vuorovaikutusasetelmien muodostumista potilaan elämäntilanteissa ja psykoterapiassa.
Sisältö: Ahdistus-, mieliala- ja traumaperäisten häiriöiden biologinen ja vuorovaikutuksellinen kehitystausta. Terapiasuhteen, allianssikatkosten ja transferenssiasetelmien erityispiirteet näissä häiriöissä. Masentuneen, ahdistuneen ja traumapotilaan psykoterapeuttinen hoito. Näyttöön perustuvat tekniikat, niiden oikea-aikainen käyttö ja niveltyminen terapiavuorovaikutukseen.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee persoonallisuushäiriöiden kehityksellisen taustan ja ilmentymisen tavat aikuisuudessa. Hän osaa huomioida eri persoonallisuushäiriöihin liittyvien yksilöllisten vuorovaikutusasetelmien muodostumista potilaan elämäntilanteissa ja psykoterapiassa.
Sisältö: Eri persoonallisuushäiriöiden biologinen ja vuorovaikutuksellinen kehitystausta. Tasodiagnostinen arviointi ja sen merkitys psykoterapiaa ohjaavana jäsennyksenä. Terapiasuhteen, allianssikatkosten ja transferenssiasetelmien erityispiirteet eri persoonallisuushäiriöissä. Eri persoonallisuushäiriöistä kärsivien potilaiden psykoterapeuttinen hoito. Näyttöön perustuvat tekniikat, niiden oikea-aikainen käyttö ja niveltyminen terapiavuorovaikutukseen.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee syömishäiriöiden, erilaisten riippuvuuksien, kehollisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvien häiriöiden ja psykoosien kehityksellisen taustan ja ilmentymisen tavat aikuisuudessa. Hän osaa huomioida näihin häiriöihin liittyvien yksilöllisten vuorovaikutusasetelmien muodostumista potilaan elämäntilanteissa ja psykoterapiassa.
Sisältö: Syömishäiriöiden, riippuvuuksien ja psykoosien biologinen ja vuorovaikutuksellinen kehitystausta. Kehollisuuden ja seksuaalisuuden ongelmien kehityksellinen tausta. Terapiasuhteen, allianssikatkosten ja transferenssiasetelmien erityispiirteet näissä häiriöissä. Eri syömishäiriöistä, riippuvuuksista ja eri kehollisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä häiriöistä kärsivien potilaiden psykoterapeuttinen hoito. Näyttöön perustuvat tekniikat, niiden oikea-aikainen käyttö ja niveltyminen terapiavuorovaikutukseen. Psykoterapia osana psykoottisten potilaiden hoitoa.
Osaamistavoitteet: Opiskelijaa osaa integroida aikaisemmissa opintojaksoissa oppimansa osaksi terapeuttisia työskentelytaitojaan ja jäsentää oman integratiivisen työotteensa.
Sisältö: Opiskelijoiden oppimispäiväkirjojen läpikäyminen. Kouluttajien paneelikeskustelu tapauskohtaisista jäsennyksistä.
Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet reflektoida omaa psykoterapeutti-identiteettiään ja arvioida omassa työssä herääviä kuormittavia eettis-moraalisia kysymyksiä ja ristiriitoja. Hän osaa arvioida psykoterapiatutkimuksen merkitystä oman työn kannalta ja soveltaa tutkimuksellista otetta sen tarkastelussa.
Sisältö: Opiskelijoiden terapiatyössään kohtaamien asioiden työstämistä tapauspohjaisesti. Arvio omista vuorovaikutustaidoista, konfrontaatioharjoituksia, itselle erityisen haastavat potilaat ja vastatunteet. Tutkittu tieto psykoterapeutiksi kasvamisesta ja työssä jaksamisesta. Opiskelijoiden omaan terapiatyöhön kohdistuvien opinnäytetöiden käsittely.
Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota. Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa:
Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan ryhmätyönohjauksena kolmen opiskelijan ryhmissä. Kullakin ryhmällä on kaksi eri työnohjaaja. Ohjausaika on tyypillisimmin ensimmäisellä lukukaudella 12 tuntia ryhmää kohti (4 tapaamiskertaa) ja muina lukukausina 18 tuntia ryhmää ja lukukautta kohti (6 tapaamiskertaa), eli yhteensä 120 tuntia. Työnohjaukseen tulee tuoda vähintään kolme potilastapausta ja ainakin yhden hoidon tulee olla vähintään vuoden kestävä.
Opiskelijalla tulee olla pääsääntöisesti koulutuksen aikana käyty koulutuspsykoterapia, vähintään 80 terapiatuntia yksilöpsykoterapiaa kouluttajapsykoterapeutilla/vaativan erityistason (VET) psykoterapeutilla. Koulutuspsykoterapian psykoterapeutin suuntaus tulee olla integratiivinen, psykodynaaminen/psykoanalyyttinen, kognitiivinen tai kognitiivis-analyyttinen. Opiskelija voi korvata todistusta vastaan korkeintaan 40 terapiatuntia koulutuspsykoterapiaa (40 terapiatuntia koulutuspsykoterapiaa on käytävä koulutuksen aikana) aiemmin käymällään psykoterapialla, mikäli se täyttää neljä seuraavaa ehtoa: 1) psykoterapia on käyty VET-tasoisella psykoterapeutilla, 2) se on ollut vähintään kerran viikossa frekvenssillä tapahtuvaa ja sen kesto on ollut vähintään 80 terapiatuntia, 3) psykoterapian päättymisestä on kulunut maksimissaan kaksi vuotta, ja 4) psykoterapeutin suuntaus on ollut joku yllämainituista.
Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta ja koulutuksen loppuvaiheessa suoritettavasta, käsitteellistämiseen perustuvasta näyttökokeesta. Näyttökoe perustuu videoidun potilastapauksen ongelmien käsitteellistämiseen, ja näiden ongelmien psykoterapeuttiseen hoitoon liittyvien kysymysten tarkasteluun. Näyttösalkku sisältää selosteet koulutuksen aikaisista työnohjaustapauksista ja opiskelijan reflektiivinen kuvaus omasta kehityksestään psykoterapeuttina ja koulutuksen ja koulutuspsykoterapian osuudesta siinä. Näyttösalkun esittäminen ja tarkastus tapahtuvat kunkin opiskelijan kohdalla erillisessä tarkastustilaisuudessa, johon osallistuvat opiskelijan lisäksi hänen molemmat työnohjaajansa yhdessä. Näyttökoe suoritetaan seminaarin 16 yhteydessä. Näyttökokeen tarkastaa jompikumpi opiskelijan työnohjaajista yhdessä psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmän edustajan kanssa.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot: 12 380 euroa. Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle: