Psykodynaaminen lasten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2022-2026
Koulutusohjelman järjestävät Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Therapeia-säätiö.

Laajuus
83 opintopistettä

Alkaminen ja kesto
Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2022. Koulutusohjelma kestää 4 vuotta (8 lukukautta)

Ryhmäkoko
Koulutusohjelmaan otetaan 8-14 opiskelijaa.
Koulutusohjelma toteutuu, jos siihen on vähintään 8 hyväksyttävissä olevaa hakijaa, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan.

Opetustilat
Lähiopetus toteutetaan Therapeia-säätiön koulutustiloissa (Topeliuksenkatu 15 A 1, 00250 Helsinki). Yhteisten opintojen (5 op) opetus toteutetaan Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa.

Koulutuksen keskeinen painopistealue on varhaisen vuorovaikutuksen havainnointi ja varhaisten kokemusten merkityksellisyys lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle. Toinen koulutuksen painopiste on varhaisten vaiheiden aikana syntyneiden vaurioiden aiheuttamissa häiriöissä ja niiden hoitamisessa psykodynaamisen psykoterapian keinoin. Tällaiset häiriöt ovat nyky-yhteiskunnassamme lisääntyneet ja niihin haetaan psykoterapeuttista osaamista lasten ja nuorten psykoterapeuteilta. Koulutuksessa syvennytään vanhempien kanssa työskentelyn merkityksellisyyteen osana lapsen psykoterapiaa.

Pitkäkestoisen intensiivisen psykoterapiatyöskentelyn kouluttautumisen lisäksi perehdytään lyhytpsykoterapeuttisiin fokusoituihin työskentelytapoihin eri-ikäisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa.

Tasapainoinen mielen, tunne-elämän ja ajattelukyvyn kehitys lapsuudessa edellyttää hyvän objektin (hyvien objektien) sisäistämistä. Keskeistä on lapsen varhaisen tunne-elämän merkitys ja sisäisen mielenmaailman monimuotoisuus. Lapsella on tarve sellaisen äidin /isän/hoivaajan mielelliseen läsnäoloon, joka kestää lapsen ahdistusta ja impulsseja sekä muokkaa lapsen kokemuksia siedettävään, käsiteltävään ja ajateltavaan muotoon oman ajattelunsa ja sulattelunsa kautta. 

Psykodynaamisen lasten ja nuorten psykoterapeuttikoulutuksen taustateoriat pohjautuvat psykoanalyyttisiin teorioihin, mm. objektisuhdeteoreettiseen, erityisesti post-kleinilaiseen ja post-bionilaiseen perinteeseen sekä kiintymyssuhdeteorian viitekehykseen. Psykoterapiassa lapselle välitettävä ymmärrys tapahtuu tässä ja nyt -tilanteissa. Tämä edellyttää sanattoman viestinnän tavoittamista ja tämän välittämistä lapselle ja nuorelle sopivalla tavalla hänen ikätasonsa huomioiden. Leikillä ja ruumiillisuudella on tässä keskeinen sija. Vauvahavainnointi antaa kokemuksellisen kosketuksen aidossa tilanteessa lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, myös tunne-elämysten ruumiillisesta ytimestä.

Lapsen kehityksen syvällinen ymmärtäminen luo psykoterapeutille pohjaa ymmärtää nuoruusiän kehitystä ja kehityksellistä jatkuvuutta. Miten siirrytään lapsuudesta nuoruusikään ja tämän jälkeen kohden yhä laajempaa autonomiaa matkalla aikuisuuteen. Koulutus tarjoaa kattavan ammatillisen ymmärryksen kehityksestä ja sen luomasta pohjasta terveelle aikuisuudelle sekä tämän myötä vahvan ammattitaidon hoitaa psykoterapeuttisesti lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia.

Kouluttajina toimivat psykoanalyyttisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit:

  • Tarja Pajunen, vastuukouluttaja; PsM, psykoterapeutti VET
  • Riikka Tolsa-Saloheimo, varavastuukouluttaja; LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti VET, kouluttajapsykoterapeutti
  • Kaisa-Maria Leskinen, varavastuukouluttaja; PsM, psykoterapeutti VET
  • Tuija Haukijärvi; LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti VET
  • Vuokko Hägg; PsM, psykoterapeutti VET, kouluttajapsykoterapeutti
  • Leena Ignatius; sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapepeutti
  • Anne Johansson-Ukkonen, sosiaaliohjaaja, psykoterapeutti VET
  • Taru Kaivola; psykiatrian erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti VET
  • Pauliina Manninen; TtM, psykoterapeutti VET
  • Marianne Mäkinen; LL, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, kouluttajapsykoterapeutti
  • Tiina Nurmi; erikoistoimintaterapeutti, psykoterapeutti VET
  • Tarja Pajunen; PsM, psykoterapeutti VET
  • Liisa Roine-Reinikka; fysioterapeutti, psykoterapeutti VET
  • Marja Schulman; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Timo Siiskonen; TtM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Milla Tamminen; PsM, psykoterapeutti
  • Jaana Tomma; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Liisa Wahlbeck; FM, psykologi, psykoterapeutti VET
  • Mauri Äijälä; YtM, psykologi, psykoterapeutti VET

Koulutusohjelman laajuus on 83 opintopistettä ja se koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

Yh­tei­set teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 5 op

Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.

  1. Mielenterveyden häiriöt (2 op)
  2. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (2 op)
  3. Integroiva tapausseminaari (1 op)

Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.

Kou­lu­tus­oh­jel­man teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 41,5 op

Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa.

Teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta:

1) Teoria- ja kliiniset seminaarit 15,5 op

  • seminaareja yhteensä 367 tuntia
  • vauvahavainnointi perheessä 35 tuntia
  • osallistuminen kahteen kansalliseen tai kansainväliseen psykoterapian alan seminaariin tai kongressiin

2) Teoriaosuuteen liittyvään kirjallisuuteen perehtyminen 24,5 op ja vauvahavainnoinnin muistiinpanot 1,5 op

I lu­ku­kausi
  • Opintojakso 1: Orientoiva jakso 0,5 op
  • Opintojakso 2: Kohti psykoterapeutin identiteettiä (työkokemusseminaarit) 1 op
  • Opintojakso 3: Psykoanalyyttisen kehitysteorian ja psykoterapian peruskäsitteiden tarkastelu 1,5 op
I-II lu­ku­kausi
  • Opintojakso 4: Kasvu ja psyykkinen rakentuminen - varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä minuuden rakentumiselle ja lapsen sisäisen maailman kehityksestä nuoruusikään asti 4 op
II-IV lu­ku­kausi
  • Opintojakso 5: Vauvahavaoinnointi ja vauvahavainnointiseminaarit 5,5 op
II-III lu­ku­kausi
  • Opintojakso 6: Psykoterapiaprosessi I 4,5 op
III lu­ku­kausi
  • Opintojakso 7: Lyhytpsykoterapeuttinen psykodynaaminen työskentely 2 op
IV lu­ku­kausi
  • Opintojakso 8: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: eri häiriötasojen tunnistaminen 1,5 op
  • Opintojakso 9: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: ruumiillisuus 2 op
V lu­ku­kausi
  • Opintojakso 10: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: varhaiset laaja-alaiset psyykkiset häiriöt 2 op
  • Opintojakso 11: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: aggression ilmenemismuotoja 1,5 op
VI lu­ku­kausi
  • Opintojakso 12: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: depressio 1,5 op
  • Opintojakso 13: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: narsistiset häiriöt 1,5 op
  • Opintojakso 14: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: neuroottiset häiriöt 1,5 op
  • Opintojakso 15: Lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoitaminen psykoterapiassa: traumanäkökulma 2,5 op
VII lu­ku­kausi
  • Opintojakso 16: Johdanto kuvalliseen ilmaisuun ja leikkiin 1 op
  • Opintojakso 17: Työskentely perheen, hoitoyhteisön ja vanhempien kanssa 2,5 op
  • Opintojakso 18: Muut psykoterapiasuuntaukset 0,5 op
VIII lu­ku­kausi
  • Opintojakso 19: Psykoterapeutin identiteetti 2 op
II-VIII lu­ku­kausi
  • Opintojakso 20: Opinnäytetyöseminaarit 1,5 op
Lisäksi koulutuksen aikana
  • Kansalliset tai kansainväliset seminaarit (2 kpl) 1 op

Opin­näy­te­työ 10 op

Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota. Opinnäytetöinä opiskelija kirjoittaa tutkielman, kliinisen hoitoselosteen sekä vauvaobservaation lopputyön.

Psy­ko­te­ra­peut­ti­sen po­ti­las­työn työ­noh­jaus 12 op

Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan yksilötyönohjauksena. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. Koulutukseen kuuluu kolmen potilaan työnohjattu psykoterapia:

  1. Alle 10-vuotiaan lapsen psykoterapia, jonka tulee kestää vähintään kaksi vuotta, hoidon frekvenssi on vähintään 2 x vko. Tähän hoitoon liitetään säännöllisesti toteutuva vanhempien kanssa työskentely, jota myös käsitellään ao. lapsipotilaan koulutushoidon työnohjauksessa. 
  2. Nuoren psykoterapia, jonka tulee kestää vähintään vuoden, hoidon frekvenssi on vähintään 2 x vko.
  3. Lapsen tai nuoren psykodynaaminen lyhytpsykoterapeuttinen 20 kerran (’a 45 min) hoito frekvenssillä kerran viikossa. 

Työnohjausta on yhteensä vähintään 140 tuntia (à 45 minuuttia). Kahden pidemmän hoidon työnohjaus tapahtuu kertaviikkoisena. Lyhytpsykoterapeuttisen hoidon työnohjaus voi toteutua ryhmätyönohjauksena (max. 3 hlö/ryhmä) frekvenssillä 2 tuntia joka toinen viikko. Työnohjaajina toimivat Therapeia-säätiön kouluttamat kouluttajalastenpsykoterapeutit ja VET lastenpsykoterapeutit tai muut ohjausryhmän hyväksymät kouluttajapsykoterapeutit.

Kou­lu­tusp­sy­ko­te­ra­pia 12,5 op

Koulutukseen kuuluu henkilökohtainen psykoterapia /psykoanalyysi. Oman hoidon tulee toteutua vähintään kaksi kertaa viikossa vähintään kolmen vuoden ajan Koulutuskeskuksen hyväksymällä psykoanalyytikolla/ VET-psykoterapeutilla. Päättyneen hoidon tulee olla kestänyt vähintään 250 tuntia.

Osaa­mi­sen osoit­ta­mi­nen näy­töl­lä 0 op

Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta ja oman ammatti-identiteetin kehityksen reflektoinnista. Opiskelija kokoaa näytönsalkkuun suoritukset koulutuksen eri osa-alueista, todistukset, opinnäytetyön, hoitoselostuksen sekä reflektion omasta psykoterapeutin ammatti-identiteetin kehityksestään.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 23 820 euroa. Yliopisto laskuttaa opinnot lukukausimaksuina kahdesti vuodessa (noin 2 978 euroa/lukukausi).

Lisäksi opiskelija maksaa suoraan palveluntarjoajalle seuraavat opinnoista aiheutuvat kustannukset:

  • työnohjaus (140 h): hinta-arvio noin 12 600 euroa
  • oma koulutuspsykoterapia (250 h): hinta-arvio noin 25 000 euroa
  • kansainväliset tai kansalliset seminaarit (2 kpl): hinta-arvio noin 500 euroa