Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2022–2025
Koulutusohjelman järjestävät Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy.

Laajuus
70 opintopistettä

Alkaminen ja kesto
Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2022. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).

Ryhmäkoko
Koulutusohjelmaan otetaan 24 opiskelijaa.

Opetustilat
Lähiopetus toteutetaan pääasiassa Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa.

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erityisesti aikuisten yksilöpsykoterapeuttina. Koulutuksen suoritettuaan koulutettava pystyy itsenäisesti hoitamaan asiakkaitaan kognitiivisen psykoterapian menetelmin ja arvioimaan kognitiivisen psykoterapian mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta osana psykologista apua hakevan ihmisen hoidon kokonaisuutta. Koulutusohjelma antaa valmiudet toteuttaa sekä pitkäjänteisiä että aikarajallisia yksilöpsykoterapioita.

Kognitiivinen psykoterapia sisältää useita teoreettisia malleja ja niihin pohjautuvia kliinisiä sovelluksia. Kaikkien mallien perustana on yhteinen kognitiiviseen psykoterapiaan perustuva käsitteistö ja tietyt kaikille kognitiivisille hoitomalleille yhteiset työskentelytavat. Kognitiivisen psykoterapian teoria pohjautuu tietoon ihmisen mielensisäisestä tiedonkäsittelystä ja sen prosesseista.  Tällöin on kyse siitä, kuinka ihminen käsittelee sisäistä ja ulkoista informaatiota ja luo sen pohjalta suhdetta itseensä ja maailmaan. Tarkastelun kohteena on myös se, miten nämä prosessit vaikuttavat ihmisen toimintaan, psyykkiseen hyvinvointiin ja psyykkisten häiriöiden kehittymiseen. Kognitiivisen psykoterapian alkuvaiheessa huomio ja interventiot kohdentuivat ajattelun ja oppimisen alueelle. Nykyisin mielensisäisiä tiedonkäsittelyprosesseja ja tiedonkäsittelyn rakenteita koskevan laajentuneen tietämyksen seurauksena kognitiiviset, emotionaaliset, fysiologiset ja sosiaaliset prosessit mielletään toisiinsa tiiviisti vaikuttaviksi. Nämä kaikki ovat tulleet osaksi terapiatyöskentelyä. Kokemuksen moniulotteisia aspekteja tutkitaan terapiassa yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä painopisteen muutos näkyy myös asiakkaan ongelmien ja tilanteen käsitteellistämisessä ja hoitomenetelmissä. Kognitiivisen psykoterapian on osoitettu tehoavan moniin psyykkisiin ongelmiin. Toistaiseksi vakiintuneinta näyttö on masennuksen ja monien ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

Opetussuunnitelma kokonaisuutena ja opintovaiheiden nivoutuminen toisiinsa on suunniteltu James Bennett-Levyn kognitiivisen psykoterapeutin taitojen ja terapeuttikompetenssien kehittymistä kuvaavan mallin pohjalta. Mallissa kuvataan psykoterapeuttina kehittymisen tiedollista, taidollista ja reflektiivistä osa-aluetta ja niiden vaikutusta toisiinsa.

Koulutusohjelman eri osa-alueet (teoriaopinnot, työnohjaus, ohjattu potilastyö sekä koulutuspsykoterapiat) on suunniteltu sisällöllisesti ja aikataulullisesti toisiaan tukeviksi. Tiedollinen oppiminen painottuu teoriaopinnoissa, mutta seminaareissa opetellaan terapiataitoja mm. potilastapauskäsittelyjen ja rooliharjoitusten avulla. Taitojen oppimista tukee erityisesti työnohjaus, joka toisaalta sisältää myös tiedollista oppia mm. teoreettisten ilmiöiden havainnoimisena kliinisessä työssä. Koulutuspsykoterapian tarkoituksena on erityisesti lisätä reflektiivistä kykyä havainnoida niin omia reaktioita terapeuttina kuin vuorovaikutuksen ja terapiasuhteen ilmiöitä. Omien reaktioiden, työskentelyn ja osaamisen arviointi ja reflektointi kulkevat sisäänrakennettuna osana teoreettisesta opiskelua ja työnohjausta koko koulutuksen ajan.

Koulutusohjelmassa osaamistavoitteet ja -sisällöt rakentuvat prosessinomaisesti lähtien peruskäsitteistä ja -taidoista. Opintokokonaisuuden ensimmäisessä vaiheessa perehdytään kognitiivisiin hoitomalleihin (masennus, ahdistus) ja perehdytään psyykkisten häiriöiden kehitykselliseen taustaan syvällisesti sekä linkitetään tätä ymmärrystä terapiasuhteen ilmiöihin. Teorioiden soveltamista käytäntöön lähdetään opettelemaan työnohjauksen tuella.

Opintojen toisessa vaiheessa perehdytään tarkemmin monimutkaisempien mielenterveyden häiriöiden hoitoon (pakko-oireet, psykoosit, persoonallisuushäiriöt) ja niiden hoidossa keskeisiin integroiviin, transdiagnostisiin hoitomalleihin. Toisen vaiheen jälkimmäisellä puoliskolla perehdytään erityisesti tunnekeskeiseen psykoterapiaan ja skeematerapiaan ja niiden mahdollisuuksiin pitkäaikaisten ja monimutkaisten psyykkisten ongelmien hoidossa. Ensimmäisen koulutusvuoden aikana toteutunut ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia sekä sen aikana oman elämänhistorian ja vuorovaikutustapojen tarkastelu syventävät opiskelijoiden ymmärrystä kehityksellisistä ilmiöistä sekä terapiasuhteen ja terapeuttisen vuorovaikutuksen kysymyksistä. Myös työnohjauksessa siirrytään koulutuksen toisen vuoden aikana enemmän reflektiiviseen oman työskentelyn havainnoimiseen ja terapiasuhteen ilmiöiden tarkasteluun.

Opintojen noin puolivälissä työnohjaajat vaihtuvat, ja toisessa työnohjausjaksossa siirrytään itsenäisempään oman työskentelyn suunnitteluun ja tarkasteluun. Työskentelytapoihin ja menetelmien soveltamiseen tulee monipuolisuutta, ja niitä opitaan mukauttamaan erilaisten potilastilanteiden, tavoitteiden ja terapian vaiheen mukaisiksi.

Opintokokonaisuuden kolmannessa vaiheessa opiskelijat aloittavat opinnäytetyön kirjoittamisen intensiivisesti. Samalla laajennetaan ja syvennetään hankittua osaamista perehtymällä erityisteemoihin: traumojen ja dissosiaation psykoterapeuttinen hoito, addiktioiden ja syömishäiriöiden psykoterapeuttinen hoito sekä kehollisten menetelmien käyttäminen ja seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuuden kohtaaminen psykoterapiassa. Kolmas opintojen vaihe päättyy kansainväliseen seminaariin.

Opintojen neljäs vaihe koostaa opintoja ja orientoi opiskelijan jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Opinnäytetyöt esitellään tämän opintojakson aikana.

Kouluttajina toimivat kognitiivisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit:

  • Titta Sopanen, vastuukouluttaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Anastasia Kozlovski, vastuukouluttaja; LL, kouluttajapsykoterapeutti
  • Outi Havia, varavastuukouluttaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Reetta Aalto-Setälä, kouluttaja, ryhmäpsykoterapeutti; PsM, psykoterapeutti VET
  • Sanna Ahokas, kouluttaja; psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti
  • Marianne Alonen, kouluttaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Inkeri Eskonen, opinnäytetöiden ohjaaja; PsM, YTT, kouluttajapsykoterapeutti
  • Maria Galimzyanova, kouluttaja; PhD
  • Sirpa Hakkarainen, ryhmäpsykoterapeutti; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Juha Happonen, kouluttaja, PsL, kouluttajapsykoterapeutti
  • Juha Hokkanen, työnohjaaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Pasi Häll, kouluttaja; PsM, psykoterapeutti VET
  • Aleksi Jalava, kouluttaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Niina Jukkara, työnohjaaja; psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti
  • Marjo Kleemola, ryhmäpsykoterapeutti; PsL, psykoterapian erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti
  • Mervi Koivisto, työnohjaaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Kirsti-Liisa Kuusinen, kouluttaja; PsT, psykoterapeutti VET
  • Jari Lahti, kouluttaja; PsT, psykoterapeutti VET
  • Susanna Marila, opinnäytetöiden ohjaaja; PsM, psykoterapeutti VET
  • Irena Miettinen, kouluttaja; TM, psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti
  • Petri Mäntynen, työnohjaaja, opinnäytetöiden ohjaaja; PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti VET
  • Heli Määttä, kouluttaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Teija Niemelä, opinnäytetöiden ohjaaja; PsM, psykoterapeutti VET
  • Anne Paulo-Tuovinen, työnohjaaja; PsM, psykoterapeutti VET
  • Minna Räihä, työnohjaaja; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Desiree Sevelius, ryhmäpsykoterapeutti; TL, kouluttajapsykoterapeutti
  • Minna Toikka, ryhmäpsykoterapeutti; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Jyrki Tuulari, työnohjaaja; YTM (psykologia), kouluttajapsykoterapeutti
  • Sauli Valkeajärvi, kouluttaja ja työnohjaaja; PsM, psykoterapeutti VET

Koulutusohjelman laajuus on 70 opintopistettä ja se koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

Yh­tei­set teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 5 op

Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.

  1. Mielenterveyden häiriöt (2 op)
  2. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (2 op)
  3. Integroiva tapausseminaari (1 op)

Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.

Kou­lu­tus­oh­jel­man teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 38 op

Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa.

Koulutuksen teoriaosioon kuuluu lähiopetuksen lisäksi alan kirjallisuuteen perehtymistä, välitehtäviä ja muuta omatoimista, koulutusohjelmaan sisältyvää opiskelua. Teoria- ja kliinisiä seminaareja sekä lähiopetusta pienryhmissä on yhteensä 308 tuntia. Lähiopetus jakaantuu 20 kaksipäiväiseen seminaariin, jonka lisäksi siihen sisältyy viisi verkko-opetuksena toteutettavaa kirjallisuustutorryhmää.

I lu­ku­kausi 7 op

1. vaihe: Kognitiivisen psykoterapian perusopinnot

  • Seminaari 1: Johdatus kognitiiviseen psykoterapiaan
  • Seminaari 2: Masennuksen hoito - akuutin masennuksen lyhytterapeuttinen hoitomalli
  • Kirjallisuuden verkko-opinnot I: Ahdistuneisuushäiriöt
  • Seminaari 3: Ahdistuneisuuden hoito - paniikkihäiriö ja sosiaalinen ahdistuneisuus
II lu­ku­kausi 6 op
  • Seminaari 4: Kiintymyssuhdenäkökulma ja terapeuttinen vuorovaikutus
  • Seminaari 5:Kehityspsykologinen näkökulma kognitiivisessa psykoterapiassa
  • Kirjallisuuden verkko-opinnot II: Terapiasuhde
  • Seminaari 6: Persoonallisuushäiriöt I - johdatus persoonallisuushäiriöiden hoitoon
III lu­ku­kausi 7 op
  • Seminaari 7: a) Yleistyneen ahdistuksen hoito ja b) pitkittyneen masennuksen hoito

2. vaihe: Monimutkaisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kognitiivisen psykoterapian integroivat mallit

  • Seminaari 8: a) Pakko-oireiden hoito ja b) psykoosien hoito kognitiivisessa psykoterapiassa
  • Seminaari 9: Mielikuvatyöskentely, hyväksymis- ja omistautumisterapian perusteet ja tietoinen läsnäolo
  • Kirjallisuuden verkko-opinnot III: Tunteet ja tunnepainotteinen työskentely
IV lu­ku­kausi 6 op
  • Seminaari 10: Tunnekeskeinen työskentely
  • Seminaari 11: Persoonallisuushäiriöt 2 - skeematerapeuttinen lähestymistapa persoonallisuushäiriöiden hoitoon
  • Kirjallisuuden verkko-opinnot IV: Skeematerapia
  • Seminaari 12: Persoonallisuushäiriöt 3 - skeematerapeuttinen työskentely (jatkoa) ja korjaava mielikuvatyöskentely
V lu­ku­kausi 6 op
  • Seminaari 13: Persoonallisuushäiriöt 4 - dialektinen käyttäytymisterapia persoonallisuushäiriöiden hoidossa

3. vaihe: Kognitiivinen psykoterapian erityisteemoja

  • Seminaari 14: Opinnäytetyöseminaari I: a) Tutkimuksellinen ote omassa työssä – opinnäytetöiden aloitus sekä b) koulutuksen välireflektio
  • Seminaari 15: Traumatisoituminen ja dissosiaation hoito
VI lu­ku­kausi 6 op
  • Seminaari 16: Kognitiivisen psykoterapian erityisteemoja: a) Syömishäiriöiden hoito ja b) addiktioiden hoito ja motivoiva haastattelu
  • Seminaari 17: Kognitiivisen psykoterapian erityisteemoja: a) keholliset menetelmät kognitiivisessa psykoterapiassa ja b) seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuuden kohtaaminen psykoterapiassa
  • Kirjallisuuden verkko-opinnot V: Valinnainen lisäkirjallisuus
  • Seminaari 18: Kognitiivisen psykoterapian kansainvälinen seminaari
VII lu­ku­kausi 3 op

4. vaihe: Psykoterapeutiksi kehittyminen ja psykoterapeutin ammatti-identiteetti

  • Seminaari 19: Opinnäytetyöseminaari II
  • Seminaari 20: Päätösseminaari - ammatillinen kehittyminen

Opin­näy­te­työ 10 op

Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota.

Psy­ko­te­ra­peut­ti­sen po­ti­las­työn työ­noh­jaus 13 op

Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan ryhmätyönohjauksena neljän opiskelijan ryhmissä noin 4 tuntia kerrallaan, noin 4 kertaa lukukaudessa. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. Koulutukseen kuuluu vähintään kaksi pitkää koulutushoitoa (yli vuoden, yli 40 tapaamiskertaa) ja neljä aikarajoitteista koulutushoitoa (alle vuoden, alle 40 tapaamiskertaa). Työnohjausta on yhteensä 130 tuntia. Työnohjaaja vaihtuu koulutuksen puolivälissä.

Kou­lu­tusp­sy­ko­te­ra­pia 4 op

Koulutukseen kuuluu 40 tuntia ryhmämuotoista koulutuspsykoterapiaa sekä 40 tuntia yksilöpsykoterapiaa. Ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia toteutetaan koulutuksen ensimmäisen vuoden aikana 4-6 hengen ryhmissä, pääsääntöisesti 2-3 päivän intensiivijaksoina, joiden välissä on joidenkin viikkojen tai kuukausien välityöskentelyjakso. Yksilöpsykoterapia suositellaan toteutettavaksi ryhmämuotoisen koulutuspsykoterapian jatkoksi. Koulutuspsykoterapian tulee olla kognitiivista ja psykoterapeutin tulee olla vaativan erityistason (VET) psykoterapeutti tai kouluttajapsykoterapeutti.

Osaa­mi­sen osoit­ta­mi­nen näy­töl­lä 0 op

Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan jatkuvalla näytöllä. Jatkuva näyttö tarkoittaa sitä, että opiskelijan psykoterapeuttikompetenssien kehittymistä arvioidaan itsereflektiivisesti yhdessä työnohjaajan ja vastuukouluttajien kanssa.  Näyttö kertyy koko koulutusprosessin ajan ja sen kertymistä arvioidaan erityisesti työnohjauksessa ja HOPS-keskusteluissa vastuukouluttajien kanssa.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 14 670 euroa. Yliopisto laskuttaa opinnot lukukausimaksuina kahdesti vuodessa (noin 2 096 euroa/lukukausi).

Lisäksi opiskelija maksaa suoraan palveluntarjoajalle seuraavat opinnoista aiheutuvat kustannukset:

  • työnohjaus (130 h): 4 875 euroa
  • ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia (40 h): 1 500 euroa
  • oma koulutuspsykoterapia (40 h): hinta-arvio noin 4 000 euroa