Ryhmäanalyyttisen psykoterapian koulutusohjelma 2022–2025
Koulutusohjelman järjestävät Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Suomen Ryhmäanalyysikoulutus Oy.

Laajuus
70 opintopistettä

Alkaminen ja kesto
Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2022. Koulutusohjelma kestää 3 vuotta (6 lukukautta).

Ryhmäkoko
Koulutusohjelmaan otetaan 6-20 opiskelijaa. Koulutusohjelma toteutuu, jos siihen on vähintään 6 hyväksyttävissä olevaa hakijaa, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan.

Opetustilat
Lähiopetus toteutetaan Suomen Ryhmäanalyysikoulutus Oy:n tiloissa Helsingissä osoitteessa Laivastokatu 14 B. Yhteisten opintojen (5 op) opetus järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa.

Ryhmäanalyysi on ryhmäpsykoterapian muoto, jonka perusti S.H. Foulkes 1940-luvulla Englannissa. Ryhmäanalyysi (tai ryhmäanalyyttinen psykoterapia) perustuu näkemykselle, että yksilö ei voi olla yksilö ilman ryhmää eikä ihmistä voida ymmärtää, jos jätetään huomiotta kokemusten ja käyttäytymisen sosiaalinen konteksti. Syvä kestävä muutos voi tapahtua huolellisesti valitussa ryhmässä, jossa ryhmän interaktioita, keskusteluja ja tapahtumia ymmärtämällä voi oppia paljon myös itsestään. Ryhmässä kiinnostuksen kohteena on sekä yksilö, yksittäinen ryhmän jäsen että koko ryhmä kokonaisuutena, sekä näiden välinen suhde. Tavoitteena on vahvistaa sekä yksilöä että ryhmää niin, että yksilö integroituisi paremmin perheeseensä, sosiaaliseen yhteisöönsä ja koko ympäröivään yhteiskuntaan.

Psykoterapeuttisen hoidon tärkein työkalu on ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus. Ryhmässä ei ole teemoja eikä vuoroja, vaan jokaisen tulisi puhua mahdollisimman vapaasti mitä mieleen tulee. Ryhmäanalyysi näkee, että ryhmän jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ei ole pelkästään yksilöiden välistä, interpersonaalista, vaan myös yksilöiden minuusrajat läpäisevää. Yksilö voidaan ymmärtää samoin kuin hermosolu hermoverkossa. Yksi ryhmäanalyysin keskeisiä käsitteitä on matriksi. Matriksi on ryhmän jäsenten "mielen prosessien verkosto, se psykologinen tila, jossa yksilöt kohtaavat, kommunikoivat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään". Ryhmän vuorovaikutuskenttää voidaan tarkastella matriksin tasojen kautta, jotka ovat tietoinen sosiaalisen vuorovaikutuksen taso, transferenssitaso, projektiivinen taso ja kollektiivinen piilotajunta.

Psykoterapiaryhmässä huomiota tulisi suunnata oireiden takana oleviin merkityksiin ja näin aikaansaada muutosta ja henkilökohtaista kasvua. Kun sanaton kyetään pukemaan sanalliseksi kieleksi ja tuomaan vuorovaikutuksen piiriin, jaettavissa oleva sisäinen maailma laajenee ja oireet helpottavat. Ryhmän tehtävänä on nostaa tiedostamaton ja itseltä piilossa oleva tietoisuuden tasolle. Koska ihminen on sokea omalle käyttäytymiselleen, ryhmä auttaa antamalla palautetta, mikä edesauttaa ryhmän jäseniä näkemään itsensä toisten silmin. Peilaaminen on myös yksi ryhmäanalyysin keskeisiä käsitteitä. Ryhmää onkin kutsuttu peilisaliksi, missä voi nähdä itsensä monesta eri näkökulmasta.  Ryhmässä voi nähdä itsensä toisten silmin, mutta voi myös nähdä ja tunnistaa itseään toisissa. Näin kuva itsestä kirkastuu ja muuttuu realistisemmaksi. Ryhmässä opitaan ja harjoitellaan. Ryhmäanalyysissä puhutaan interpersonaalisesta oppimisesta ja ”ego training in action”, mikä on vain ryhmässä mahdollista.

Ryhmäanalyysi integroi psykoanalyyttista teoriaa tietoon ihmisen sosiaalisesta ja vuorovaikutuksellisesta luonteesta. Tärkeitä teorioita ja lähestymistapoja ovat psykoanalyysin lisäksi systeemiteoria, kehitysteoriat, sosiaalipsykologia, sosiologia, antropologia ja viime aikoina myös neurotieteet.

Ryhmäanalyyttinen ryhmäpsykoterapia on soveltuva hoitomuoto erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja on vaikuttavuudeltaan yhtä tehokas tai jopa tehokkaampi kuin yksilöpsykoterapia. Lisäksi ryhmäpsykoterapia on varsin kustannustehokasta. Indikaatiot ryhmäanalyyttiseen psykoterapiaan ovat samat kuin psykoterapiaan yleensäkin. Menetelmä perustuu vapaaseen keskusteluun, jolloin se soveltuu hyvin neuroositasoisten ongelmien hoidossa. Menetelmää voidaan kuitenkin soveltavaa joustavasti erilaisiin tarpeisiin, myös kohderyhmiin, joissa tarvitaan ryhmän kiinteämpää struktuuria ja terapeutin suurempaa aktiivisuutta, kuten esim. rajatila- ja psykoottistasoisissa häiriöissä. Ryhmäanalyyttisiä menetelmiä ja keskeisiä periaatteita sovelletaan myös muissa terapiamuodoissa, mm. musiikkiterapiassa ja psykodraamassa. Psykoterapian lisäksi ryhmäanalyysiä voidaan soveltaa mm. työnohjauksessa, koulutuksessa ja organisaatioiden kehittämistyössä.

Ryhmäanalyysillä on paljon yhteistä muiden ryhmäpsykoterapioiden kanssa, mutta myös omat menetelmäeronsa ja painotuksensa. Ryhmäanalyysikoulutus antaa valmiudet toimia ryhmäpsykoterapeuttina ryhmäanalyyttisen teorian pohjalta. Se antaa ryhmäpsykoterapian ja vuorovaikutuksen kehittämismallin myös pien-, media- ja suurryhmien ohjaamiseen.

Kouluttajina toimivat ryhmäanalyyttisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit:

  • Taru Kaivola, vastuukouluttaja; psykiatrian erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti VET
  • Eeva Elorinne, varavastuukouluttaja; KM, psykoterapeutti VET
  • Kristiina Toivola, varavastuukouluttaja; LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, psykoterapeutti VET
  • Aila Kauranen, kouluttaja; YTM, psykoterapeutti VET
  • Eeva-Liisa Lahti-Helttula, kouluttaja; KL, TtM, psykoterapeutti VET
  • Ulrika Segercrantz, työnohjaaja; FM (psykologia), psykoterapeutti VET
  • Rauno Tuikka, kouluttaja; FK (psykologia), psykoterapeutti VET
  • Juha-Matti Toivola, kouluttaja; LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti VET
  • Leila Valtonen, koulutuspsykoterapeutti; TM, psykoterapeutti VET

Koulutusohjelman laajuus on 70 opintopistettä ja se koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

Yh­tei­set teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 5 op

Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.

  1. Mielenterveyden häiriöt (2 op)
  2. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (2 op)
  3. Integroiva tapausseminaari (1 op)

Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.

Kou­lu­tus­oh­jel­man teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 34 op

Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa.

Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintoihin kuuluu teoriaseminaareja ja kliinisiä seminaareja yhteensä 330 tuntia (12 op) ja muuta teoria- ja menetelmäopiskelua 22 op. Seminaariopinnot ovat kaksipäiväisiä kerran kuukaudessa toteutuvia tilaisuuksia, joissa kontaktiopetusta on yhteensä 11 tuntia ja lisäksi 2 tuntia työnohjausta.

I lu­ku­kausi
Psykoterapeuttisen prosessin keskeiset tekijät, ryhmäanalyyttisen työskentelyn keskeiset perusperiaatteet, ryhmäanalyysin teorianmuodostuksen historia ja sen kehitykseen vaikuttaneet teoriat 6 op
  • Opintojaksot 1-5
  • Lopputentti
II lu­ku­kausi
Yksilöksi ryhmässä – ryhmä hoitomuotona 6 op
  • Joululomatehtävä
  • Opintojaksot 6-10
  • Lopputentti
  • Lukukauden aikana järjestetään lisäksi yksi kaksipäiväinen seminaari, jossa on ulkomaalainen asiantuntijakouluttaja. Seminaari sisältää myös suurryhmätyöskentelyä
III lu­ku­kausi
Ryhmä ilmiönä – ryhmäilmiöt 6 op
  • Kesätehtävä
  • Opintojaksot 11-15
  • Lopputentti
IV lu­ku­kausi
Haastavat tilanteet ryhmässä. Ryhmän tuhoavat puolet 5 op
  • Opintojaksot 16-20
  • Lopputentti
  • Lukukauden aikana järjestetään lisäksi yksi kaksipäiväinen seminaari, jossa on ulkomaalainen asiantuntijakouluttaja. Seminaari sisältää myös suurryhmätyöskentelyä
V lu­ku­kausi
Ryhmäanalyysin sovellukset 6 op
  • Kesätehtävä
  • Opintojaksot 21-25
  • Lopputentti
VI lu­ku­kausi
Oman psykoterapiamenetelmän kriittinen arviointi ja sovellettavuus. Tutkimustiedon yhteys ammatilliseen näyttöön ja käytäntöön. Psykoterapeutiksi kasvaminen, etiikka ja ammatillisuus sekä työn vaatima yhteistyö 5 op
  • Opintojaksot 26-30
  • Lopputentti

Opin­näy­te­työ 10 op

Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota.

Psy­ko­te­ra­peut­ti­sen po­ti­las­työn työ­noh­jaus 12 op

Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan pari- ja ryhmätyönohjauksena muuhun koulutusohjelmaan tiiviisti integroiden, jotta opiskelun prosessi pysyisi ehjänä ja jatkuvana. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. Työnohjausmenetelmä on reflektiivinen, jolloin oppiminen on yhteistä jakamista. Ryhmämuotoinen työnohjaus (60 tuntia) auttaa ymmärtämään erilaisia ryhmäilmiöitä ja toimii samalla osana opiskelijoiden edistymisen seurantaa. Työnohjaus niveltää myös teoriaa käytäntöön. Ryhmämuotoinen työnohjaus osoittaa lisäksi opiskelijoiden kykyä toimia ryhmässä. Ryhmän koko on 6 - 20 henkilöä. Jokaisella koulutettavalla on lisäksi parityönohjaus (60 tuntia), jossa tarkastellaan opiskelijoiden hoitoryhmien prosessia tiiviimmin ja säännöllisemmin. Ammatillisen kehittymisen tukeminen ja tutkiminen on keskeinen tässä työnohjauksessa. Kukin opiskelija ohjaa vähintään yhtä vähintään vuoden kestoista ryhmää (min. 80 tuntia) ja lisäksi kahta lyhyempää ryhmää (20-40 tuntia) siten, että vaaditut 300 tuntia tulevat täyteen.

Kou­lu­tusp­sy­ko­te­ra­pia 6 op

Opiskelijaryhmä muodostaa oman psykoterapiaryhmän. Mikäli ryhmän koko on yli 11 henkilöä, jaetaan ryhmä kahteen psykoterapiaryhmään. Koulutuspsykoterapian laajuus on yhteensä 120 tuntia. Lisäksi 24 tuntia toteutuu suurryhmissä. Osa koulutuspsykoterapiasta toteutetaan etäyhteyttä soveltaen. Koulutuspsykoterapeuttina toimii ryhmäanalyytikko, kouluttajapsykoterapeutti Leila Valtonen.

Osaa­mi­sen osoit­ta­mi­nen näy­töl­lä 0 op

Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta ja oman ammatti-identiteetin kehityksen reflektoinnista. Opiskelijat toimivat kouluttajayhteisön ja Ryhmäanalyysiyhdistys ry:n järjestämissä seminaaritapahtumissa ryhmien ohjaajina ja saavat siitä palautteen kouluttajilta.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopintojen sekä ryhmämuotoisen työnohjauksen hinta on 16 500 euroa. Yliopisto laskuttaa opinnot lukukausimaksuina kahdesti vuodessa (2 750 euroa/lukukausi).

Lisäksi opiskelija maksaa suoraan palveluntarjoajalle seuraavat opinnoista aiheutuvat kustannukset:

  • yksilö- tai parimuotoinen työnohjaus (60 h): 2 400 euroa
  • ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia (120 h): 1 800 euroa
  • suurryhmäseminaarit (3x2 päivää, sis. 24 tuntia koulutuspsykoterapiaa): 360 euroa