Kognitiivis-analyyttinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2022–2025
Koulutusohjelman järjestävät Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys ry.

Laajuus
65 opintopistettä

Alkaminen ja kesto
Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2022. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta)

Ryhmäkoko
Koulutusohjelmaan otetaan 24 opiskelijaa

Opetustilat
Lähiopetus toteutetaan Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa ja osin muissa tiloissa pääkaupunkiseudulla.

Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on alun perin lyhytkestoiseksi kehitetty, strukturoiva, joustava ja ajallisesti rajattu integratiivinen psykoterapiasuuntaus. Sen tavoitteena on potilaan psyykkisten oireiden ja ongelmien helpottuminen lisääntyneen itseymmärryksen ja uusien, joustavampien toimintatapojen kehittymisen myötä. Terapeutti ja potilas tutkivat ja havainnoivat yhdessä potilaan oireilua, kokemusta minuudesta ja sosiaalisesta identiteetistä, ja pyrkivät tätä kautta jäsentämään ongelmien taustalla olevia sisäistyneitä vastavuoroisia asetelmia, toimintatapoja ja selviytymismalleja. KAT linkittää toimintatapojen yhteyksiä ihmisen menneisiin ja nykyisiin ihmissuhteisiin. Tarkoituksena on yhdessä löytää uudenlainen jäsennys, joka toimii potilaan työvälineenä ja hänen ymmärryksensä apuna vielä terapiajakson jälkeenkin. Visuaaliset tai kirjalliset kuvaukset ovat työskentelyn tukena terapiatuntien aikana, ja ne muuttavat muotoaan yhteisen ymmärryksen lisääntyessä ja syventyessä. Osuva yhteinen kuvaus potilaan tilanteesta luo pohjaa ongelmallisten kokemusten ja toimintatapojen havainnoivalle tarkastelulle ja avaa mahdollisuuden uudenlaisen suhtautumisen ja toiminnan synnylle. Työskentelyn aikarajallisuus haastaa potilasta löytämään omaa toimijuuttaan ja omia voimavarojaan elämänsä ongelmakysymysten kohtaamisessa.

KAT -psykoterapeuttikoulutus antaa valmiudet erityisesti aikuisten, mutta myös nuorten kanssa tehtävään lyhyt- ja pitkäkestoiseen psykoterapiaan.

Vastuukouluttajina toimivat kouluttajapsykoterapeutit:

  • Sami Kivikkokangas; PsL, kouluttajapsykoterapeutti
  • Leena Särkelä; PsM, kouluttajapsykoterapeutti
  • Leena Ehrling; VTT, psykoterapeutti VET
  • Sanna Maliniemi; PsM, psykoterapeutti VET
  • Minna Martin; PsM, psykoterapeutti VET

 

Kouluttajina voidaan lisäksi käyttää muita kouluttajapsykoterapeutteja tai VET-päteviä psykoterapeutteja tai erityisasiantuntijoita. Työnohjukseen ovat käytettävissä kaikki kognitiivis-analyyttisen yhdistyksen kouluttajapsykoterapeutit ja VET-psykoterapeutit.

Koulutusohjelman laajuus on 65 opintopistettä ja se koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

Yh­tei­set teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 5 op

Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.

  1. Mielenterveyden häiriöt (2 op)
  2. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (2 op)
  3. Integroiva tapausseminaari (1 op)

Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.

Kou­lu­tus­oh­jel­man teo­ria- ja me­ne­tel­mä­opin­not 34 op

Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa.

Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintoihin kuuluu teoriaseminaareja ja kliinisiä seminaareja yhteensä 324 tuntia (12 op) ja muuta teoria- ja menetelmäopiskelua 22 op. Lähiopetus toteutuu seminaaripäivänä ja niihin liittyvänä vertaisryhmätyöskentelynä. Seminaareja on koulutuksessa yhteensä 17, lukuvuoden aikana niitä on 5-7. Seminaaripäiviä on kaiken kaikkiaan 40.  Opetuksen toteuttamistapa seminaareissa on kouluttajan/kouluttajien antama luento-opetus, kliinisten tapausesimerkkien käsittely teorian valossa, ryhmätyöt, terapiamenetelmien kokemuksellinen harjoittelu ja opiskelijoiden laatimien ennakkotehtävien käsittely. Seminaaripäivien ennakkotehtävien käsittely ja jälkipuintikeskustelut toteutetaan Moodle-verkkoalustaa käyttäen kunkin seminaaripäivän vastuuopettajien johdolla. Seminaarien välillä toteutuvat pienryhmät/lukupiirit täydentävät seminaarien teoria- ja menetelmäopetusta. Muun teoria- ja menetelmäopiskelun muotoja ovat seminaarien ennakkolukemistoihin perehtyminen ja ennakko-, väli- ja jälkitehtävät, pienryhmissä tai lukupiirissä tapahtuva menetelmä- ja teoriaopiskelu, omatoiminen ja vertaisryhmässä tapahtuva kirjallisuuteen perehtyminen kirjallisuusreferaatteja laatien sekä kirjallinen ja suullinen tapaustyöskentely.

I lu­ku­kausi
  • Seminaari 1: Psykoterapeuttisen työotteen perusteita
  • Seminaari 2: Potilaan kohtaaminen ja psykoterapian aloittaminen
  • Seminaari 3: Kontakti terapeutin välineenä
II lu­ku­kausi
  • Seminaari 4: Mielen rakentuminen
  • Seminaari 5: Keskivaiheen työskentely. Lyhytterapeuttinen työote
  • Seminaari 6: Varhaisen liittymisen ja itsesäätelyn haasteita. Psykoterapeuttina kehittyminen
III lu­ku­kausi
  • Seminaari 7: Nuoruusikäisen erityiskysymykset. Lyhytterapeuttinen työote ryhmässä
  • Seminaari 8: Mielialahäiriöt
  • Seminaari 9: Traumatisoituminen
IV lu­ku­kausi
  • Seminaari 10: Persoonallisuus- ja neuropsykologiset häiriöt psykoterapiassa
  • Seminaari 11: Syömishäiriöt, pakonomaisuus ja riippuvuudet. Lopetusvaiheen työskentely
V lu­ku­kausi
  • Seminaari 12: Luovat menetelmät psykoterapiassa
  • Seminaari 13: Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuuden erityiskysymykset psykoterapiassa
VI lu­ku­kausi
  • Seminaari 14: Psykoterapiatutkimuksen kysymykset. Terapeutti työyhteisössä ja yrittäjänä
  • Seminaari 15: Psykoterapeuttina kehittyminen
VII lu­ku­kausi
  • Seminaari 16: KAT-tietojen ja –taitojen syventäminen. Lopputöiden esittäminen I
  • Seminaari 17: Lopputöiden esittely II. Koulutusprosessin päättäminen

Opin­näy­te­työ 10 op

Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota.

Psy­ko­te­ra­peut­ti­sen po­ti­las­työn työ­noh­jaus 12 op

Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 300 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan ensisijaisesti ryhmätyönohjauksena kolmen opiskelijan ryhmissä. Myös kahden hengen ryhmät ja yksilöohjaus ovat mahdollisia. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin. Koulutukseen kuuluu 5-8 loppuunsaatettua ja työnohjattua kognitiivis-analyyttista koulutushoitoa, esim. 5 lyhyttä (vähintään 16 käyntikertaa) ja 1-2 pitkää eli vähintään vuoden kestävää hoitoa (vähintään 40 käyntikertaa). Työnohjaajalla tulee olla kognitiivis-analyyttisen psykoterapian VET- tai kouluttajapsykoterapeuttipätevyys. Työnohjauksen suositellaan tapahtuvan vähintään kahdella eri työnohjaajalla.

Kou­lu­tusp­sy­ko­te­ra­pia 4 op

Koulutettavan omaa yksilöpsykoterapiaa vähintään 80 tuntia. Koulutuspsykoterapia voi olla kognitiivis-analyyttista, integratiivista, kognitiivista, psykodynaamista tai psykoanalyyttista psykoterapiaa. Koulutusterapiaksi suositellaan ensisijaisesti kognitiivis-analyyttista psykoterapiaa. Kolme viime mainittua terapiasuuntausta hyväksytään, koska aineksia näistä on integroitu kognitiivis-analyyttiseen psykoterapiasuuntaukseen. Koulutusterapiaksi hyväksytään noin viiden vuoden ajalla ennen koulutusta toteutunut oma terapia ja tällöin lisäksi edellytetään 16 h KAT-terapia koulutuksen aikana. Rajatapauksissa tehdään tapauskohtaista harkintaa. Omalla psykoterapeutilla tulee olla kyseisen psykoterapian VET –tai kouluttajapsykoterapeuttipätevyys.

Osaa­mi­sen osoit­ta­mi­nen näy­töl­lä 0 op

Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta ja oman ammatti-identiteetin kehityksen reflektoinnista. Viimeisenä vuonna toteutetaan näyttökoe osana seminaariopetusta tai työnohjausta.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 13 100 euroa. Yliopisto laskuttaa opinnot lukukausimaksuina kahdesti vuodessa (noin 1 872 euroa/lukukausi).

Lisäksi opiskelija maksaa suoraan palveluntarjoajalle seuraavat opinnoista aiheutuvat kustannukset:

  • ryhmätyönohjaus (120 h) kolmen henkilön ryhmässä: 4 800 euroa
    Jos työnohjaus suoritetaan kahden henkilön ryhmässä, hinta-arvio on noin 7 200 euroa ja yksilötyönohjauksena noin 14 400 euroa.
  • oma koulutuspsykoterapia (80 h): hinta-arvio noin 8 000 euroa