Eduskuntavaaleihin on aikaa puolisen vuotta. Lääketieteellinen tiedekunta haluaa varmistaa, että terveydenhuollon tulevaisuus on esillä niin vaali- kuin hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Erikoislääkärikoulutuksen rahoituksen alijäämä korjattava
Erikoislääkärikoulutuksen rahoitus on laskenut viimeisen 15 vuoden ajan, vaikka kustannukset ovat nousseet. Valtion rahoitus yliopistoille kattaa nykyisellään vain noin kolmanneksen tutkinnon todellisista kuluista. Erikoislääkärikoulutuksesta ei voi tinkiä, muuten potilaiden paras mahdollinen hoito vaarantuu. Sen rahoitusta olisi pikaisesti lisättävä 6 miljoonaa €/v.
Harjoittelupaikkojen puute hidastaa valmistumista
Sote-leikkauksien vuoksi terveydenhoitoalan harjoittelupaikoista on pula, mikä hidastaa jo nyt ammattilaisten, kuten hammaslääkäreiden, valmistumista. Harjoittelu on keskeinen osa koulutusta ja edellytys riittävälle osaamiselle. Siksi harjoittelujen järjestäminen ja rahoitus on turvattava lainsäädännöllä. Se ei voi perustua hyvinvointialueiden vapaaehtoisuuteen.
Tiedekunta esittää myös, että kaikki terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutusohjelmat pääsevät koulutuskorvauksen piiriin. Valtio maksaa koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista korvausta mm. sairaaloille ja terveyskeskuksille.
Turvallisuusympäristö muuttaa lääkärikoulutusta
Suomen muuttunut turvallisuusympäristö, pandemiakokemukset ja NATO-jäsenyys asettavat lääkäreille uusia vaatimuksia. Tiedekunnan tavoite onkin saada kriiseihin varautuminen osaksi lääkärikoulutusta.
Lääkäreillä ei nykyisellään ole riittäviä valmiuksia toimia kriiseissä. Siksi lääkärikoulutuksen osaksi on saatava integroitu, kansallisesti yhtenäinen varautumiskoulutus, jota voitaisiin hyödyntää myös lääkäreiden täydennyskoulutuksessa. Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on halu vahvistaa lääkäreiden varautumiskoulutusta.
Aiemmin puolustusvoimat järjesti lääkäreille varautumiskoulutusta, mutta nyt sen puutetta joudutaan paikkaamaan peruskoulutuksessa ja erikoislääkärikoulutuksessa.
Puolustusvoimat tukeutuvat julkiseen terveydenhuoltoon. Kriisitilanteissa normaalien perustehtävien lisäksi lääkäreiden vastuulle lankeaakin myös puolustusvoimien sairaanhoito.
– Tämä ei ole irrallinen lisätehtävä, vaan osa terveydenhuollon ydintoimintaa muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Koulutuksen kehittäminen vaatii kuitenkin lisäresursseja ja opetuksen priorisointia, dekaani Johanna Arola sanoo.
Terveydenhuollon huoltovarmuuden toteuttamiseen tarvittaisiin 4,4 milj. € vuosittain.
Yliopistosairaalalisä maksettava suoraan HUSille
Tiedekunta vaatii, että yliopistosairaalalisää korotetaan ja sen maksutapaa muutetaan. Lisä tulisi jatkossa maksaa suoraan HUSille. Uudenmaan erillisratkaisun vuoksi lisä ohjautuu nyt hyvinvointialueille, eikä välttämättä päädy yliopistosairaalalle.
Lisä on tarkoitettu kompensoimaan sitä, että yliopistosairaala toimii samanaikaisesti koulutus- ja tutkimusorganisaationa. THL on arvioinut, että yliopistosairaaloiden yksikkökustannukset ovat tämän roolin vuoksi noin 10 % korkeammat kuin muissa keskussairaaloissa. Yliopistosairaalalisä ei siksi kata HUSin henkilökunnan antaman koulutuksen kustannuksia. Sitä tulisi korottaa vastaamaan todellisia opetus- ja tutkimustoiminnan kustannuksia 50 miljoonaan €/v.
HUS vastaa Suomessa kaikkein vaativimmasta erikoissairaanhoidosta, ja sille on määrätty erityistehtäviä.
– Tämä rooli edellyttää korkealaatuista tutkimusta ja laadukasta koulutusta. Rahoituksen puute uhkaa tämän vaativan tehtävän hoitamista, dekaani Arola huomauttaa.
Tiedekunta järjestää oman kaikille avoimen vaalipaneelin Meilahdessa vuosipäivänsä yhteydessä 27.1.2027 iltapäivällä.