Yritysuhritutkimus

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) toteuttamassa Yritysuhritutkimuksessa tarkastellaan yritysten  toimipisteisiin kohdistuvia rikoksia. Hanke tutkii rikollisuuden määrää ja piirteitä sekä rikollisuuden aiheuttamia kustannuksia ja muita haittoja yrityksille ja yritysten työntekijöille. Tutkimuksessa tarkastellaan yrityksiin kohdistuvia vahingontekoja, varkauksia, murtoja ja kyberrikoksia sekä työntekijöiden työssään kokemia väkivalta ja uhkatilanteita.

Ensimmäinen koko Suomen kattava Yritysuhritutkimus toteutettiin vuonna 2010 Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa (nykyinen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti). Tutkimus kohdistui kaupan ja teollisuuden alan yrityksiin. Vuoden 2010 kyselyyn vastasi noin 2500 toimipaikan edustajaa.

Toinen kansallinen Yritysuhritutkimus toteutetaan 1.10.2017–15.2.2019. Hanke tutkii kaupan toimialan sekä majoitus- ja ravitsemistoimialan yritysten toimipisteisiin kohdistuvia rikoksia. Nyt toteutettavan hankkeen otos on 3000 toimipaikkaa ympäri Suomen kaupan alalta sekä hotelli- ja ravintola-alalta. Kysely toteutetaan alkuvuodesta 2018 puhelinhaastatteluina. Lisätietoa käynnissä olevasta toisesta kansallisesta Yritysuhritutkimuksesta löytyy projektin kotisivulta.

Menetelmällisesti Yritysuhritutkimus edustaa kriminologista uhritutkimusta. Aineistona on yritysten toimipisteille suunnattu kysely, jossa kysytään toimipisteeseen ja henkilökuntaan kohdistuneista rikoksista. Yritysuhritutkimuksia tarvitaan, koska yritysten toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on suurelta osin piilorikollisuutta. Rikollisuuden määrää ja kehitystä ei voida tutkia vain poliisin tai työsuojelun rekistereistä, koska kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon.

Yrityksiin ja niiden työntekijöihin työnsä yhteydessä kohdistuva rikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Rikollisuus aiheuttaa henkilövahinkoja, heikentää henkilöstön turvallisuutta ja aiheuttaa yrityksille kustannuksia ja muita haittoja. Hankkeen tarkoitus on kuvata yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta sekä selittää ilmiötä analysoimalla tekijöitä, jotka vaikuttavat toimipaikkojen riskiin joutua rikosten kohteeksi. Näin saadaan tietoa siitä, miten yrityksiin ja niiden henkilöstöön kohdistuvaa rikollisuutta voidaan torjua ja miten työturvallisuutta voidaan parantaa.