Jenni Viinikka - kielenhuoltaja
Aloitin suomen kielen opinnot syksyllä 2001 ja valmistuin maisteriksi 2011. Opiskelin siis kauan. Sivuaineena luin naistutkimusta. Nykyään tieteenalan nimi on sukupuolentutkimus. Terveys- ja sosiaalialan kieli on ollut jo pitkään ominta alaani.

Aloitin suomen kielen opinnot syksyllä 2001 ja valmistuin maisteriksi 2011. Opiskelin siis kauan. Sivuaineena luin naistutkimusta. Nykyään tieteenalan nimi on sukupuolentutkimus. Terveys- ja sosiaalialan kieli on ollut jo pitkään ominta alaani.

Työskentelen Kelan viestinnässä kielenhuoltajana. Vapaa-ajalla teen väitöskirjaa lääkäreiden laatimien kuolintodistusten kielestä. Aikaisemmin tein väitöskirjaa päivätyönäni.

Suomen kielen opinnot antavat laaja-alaiset valmiudet monenlaisiin töihin. Siksi oleellista on löytää itseä aidosti kiinnostava aihepiiri ja pyrkiä saamaan siitä työkokemusta jo opiskeluaikana.

Kiinnostuin opintojen alussa lääketieteen kielestä ja kielenhuollosta. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa pääsin töihin lääketieteen kielen ja sen huollon pääkallopaikkaan Lääketieteelliseen Aikakauskirjaan Duodecimiin.

Siihen maailmanaikaan kielenhuoltajat eivät tehneet korjauksia suoraan tiedostoon vaan lyijykynällä paperille. Tehtävänäni oli naputella lehden kielentarkistajan tekemät korjaukset tiedostoon. Kuulostaa mekaaniselta, mutta opin valtavasti. Kun tekee tuhansia kertoja perässä sen, mitä ammattilainen tekee, asioita alkaa mennä selkärankaan. Myöhemmin työ laajeni erilaisiin toimittajan tehtäviin, ja maisteriksi valmistumisen jälkeen olin muutaman vuoden yksi lehden kielentarkistajista.

Toinen käänteentekevä asia oli korkeakouluharjoittelu Kielitoimistossa. Päätehtävänäni oli vastata kielineuvontapuhelimeen. Kolmikuisen harjoittelun aikana ehti nähdä, mitä kielestä kysytään. Samat kysymykset alkoivat toistua.

Toimenkuvani Kelassa on laaja. Siihen kuuluu esimerkiksi monenlaisten tekstien huoltamista ja kommentointia, kieleen liittyvien lausuntojen ja suositusten kirjoittamista, termi- ja nimistötyötä sekä kouluttamista.

Huomaan tarvitsevani päivittäin isoa osaa niistä opeista, joita aikanaan sisältyi suomen kielen ja naistutkimuksen opintoihin. Mikään yksittäinen kurssi tai suuntaus ei nouse ylitse muiden, mutta omalla kohdallani esimerkiksi syntaksin, semantiikan ja tekstintutkimuksen kurssit ovat olleet sellaista peruskalliota, joka on kantanut pitkälle. Naistutkimuksen opinnot puolestaan harjaannuttivat huomaamaan, miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus ilmenee kielessä.

Muutkin kuin pääaineen opinnot siis vaikuttavat työuran muodostumiseen. Haluan kannustaa suomen kielen opiskelijoita rohkeisiin ainevalintoihin. Esimerkiksi yhteiskuntatieteelliset opinnot sopivat erinomaisesti suomen kielen rinnalle. Sellaiselle yhdistelmälle on myös kysyntää työelämässä.