Sote-maisteriohjelmassa opitaan jo opiskeluaikana työskentelemään eri alojen ammattilaisten kanssa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen eli integrointi edellyttää työntekijöiltä uudenlaisen työkulttuurin omaksumista ja asiakaskokemuksen ensisijaisuutta kehittämistyössä.

Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusajattelu kytkeytyvät myös asiakastyöhön, samoin kuin palvelujen tunteminen yli palvelurajojen. Helsingin yliopiston Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma tarjoaa opiskelijalle monialaisen opiskeluympäristön sekä opintoja sosiaali- ja terveyspalvelujen integroinnista, kehittämisestä ja johtamisesta.

Helsingin kaupungilla sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota on rakennettu pitkäjänteisesti. Käytännön työtä tukevat rakenteet, kuten yhteiset esihenkilöverkostot, päällikköfoorumi ja palveluketjutyöryhmät. Digitaaliset työkalut tukevat palvelujen yhteentoimivuutta ja parantavat tiedonvaihtoa, vaikka niitä onkin otettu käyttöön eri tahdissa eri yksiköissä. Käytännön toiminnan ja toimintakulttuurin tasolla integraatio on edelleen osin hajanaista, ja sen syventäminen edellyttää jatkuvaa arjen työtä, johtamisen tukea ja rakenteiden juurruttamista palveluiden arkeen, muistuttaa Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskusten integraatiopäällikkö Karoliina Ojala.  

Työntekijöiltä vaaditaan uudenlaisen toimintamallin omaksumista

Työntekijät ovat suhtautuneet Terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamalliin Helsingissä myönteisesti. Ammattilaisten välinen konsultointi ja uudenlaiset yhteistyökäytännöt on koettu mallin parhaaksi anniksi. Haasteena on uuden toimintamallin juurtuminen arjen perustehtävien paineessa. Toimintamallin omaksuminen on hyvässä vauhdissa, mutta sen täysimääräinen juurtuminen edellyttää jatkossakin selkeyttä, tukea ja mahdollisuuksia kytkeä malli käytännön työhön sekä yksilö että tiimitasolla, Ojala toteaa. 

Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskusten projektipäällikkö, kehityslääkäri Lars Rosengren kertoo, että tilojen yhteiskäyttö ja toimiminen monitilaratkaisussa tukee ammattilaisten yhteistyötä ja sujuvaa konsultointia, mutta vaatii edelleen työprosessien viilaamista.

Työkulttuurin muutos edellyttää uudenlaisia taitoja ja ajattelutapoja

Tulevaisuuden sote-ammattilainen kohtaa asiakkaan kokonaisuutena, toimii yhteistyössä, hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja ymmärtää työnsä vaikuttavuuden. Hänellä on valmius ottaa koordinoiva rooli ja kyky toimia osana yhä verkottuneempaa ja rakenteellisesti ohjattua palvelukokonaisuutta. Näiden taitojen vahvistaminen on olennaista uudistuvan palvelujärjestelmän onnistumiselle, Ojala ja Rosengren pohtivat yhdessä.

– Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmassa opiskellaan juurikin tiedolla johtamista, verkostojen johtamista ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. Opiskelijat edustavat eri ammattiryhmiä ja tieteenaloja. Integroitujen palvelujen kannalta on etua, että jo opiskeluaikana totutaan työskentelemään muiden alojen asiantuntijoiden kanssa, ohjelmajohtaja kertoo.

Työkulttuurin muutos ja palveluiden kehittäminen vie paljon aikaa

– Asiakaskokemus on meillä kehittämisen keskiössä, Rosengren kuvaa. Hoitoon pääsyn aikarajojen myötä vahvistamme asiakkaiden ohjautumista digitaalisiin palveluihin. Kehitämme aktiivisesti omalääkäri- ja omatiimimallia sekä omatyöntekijä- ja hoitovastaavamallia, jotta asiakas voi asioida tutun ammattilaisen kanssa ja palvelujen jatkuvuus vahvistuu. Ennakoivaa työtä kehitetään tunnistamalla riskiryhmiä ja tarjoamalla kohdennettua tukea ajoissa. Tärkeänä tavoitteena on mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluketjun kehittäminen ja myös asunnottomuuden poistaminen. 

– Maisteriohjelmassa koulutamme ammattilaisia, joilla on laaja-alainen käsitys sote-palvelujärjestelmästä ja jotka osaavat kehittää ja johtaa palveluja laajemmin kuin vain oman substanssialansa näkökulmasta. Sote-palvelut tarvitsevat jatkossakin muutosvalmiita, itseohjautuvia ja yhteistyökykyisiä asiantuntijoita, Lämsä toteaa.