Aineiden opettajat tarjoavat opiskelijoilleen laajaa tietotaitoaan alan tutkimuksesta ja kiinnittävät erityistä huomiota kriittisen ajattelun ja ilmaisun kehittämiseen ja opiskelijoiden kasvuun itsenäisiksi ja eettisiksi toimijoiksi.
Olen Pertti Ahonen, VTT yleisestä valtio-opista ja KTM nykyisen Aalto-yliopiston laskentatoimesta. Toimin aikanaan lyhyesti hallinto-opin pysyvänä apulaisprofessorina nykyisessä oppiaineessani yliopistossamme. Pian tie vei Stanfordin kautta toteuttamaan poliittiseen talouteen suuntautuneita tutkimusintressejä pysyvänä professorina Tampereen yliopistossa. Aika ja areena eivät kuitenkaan olleet poliittisesti eivätkä muutenkaan kypsät, ja päädyin asemoitumaan varsin yleisellä tavalla valtio-opin tutkimukseen.
Tampereen-kauteni eräässä vaiheessa kolmatta vuotta professorin tehtävässä ulkomailla toimittuani palasin lopulta vuonna 2010 yliopistoomme yleisen valtio-opin pysyvään professuuriin. Olen vuonna 2017 mukana kolmessa tutkimushankkeessa. Johdan Koneen Säätiön hanketta tekoälypohjaisten koneoppimisen metodien valtavirtaistamiseksi valtio-opissa. Kahden muun hankkeen aiheena on julkisen vallan harjoittama yrityksiin, kansalaisiin ja alempiin hallinnon tasoihin kohdistuva sääntely eli regulaatio. Kolme seuraavaa hanketta sijoittuu rahanhaun eri vaiheisiin.
Toimistani saat tietoa blogistani, yliopistomme TUHAT-tietokannasta ja Google Scholar -sivuiltani. Varmaankin eniten olen tutkinut julkisia politiikkatoimia eli policyja ja niiden analyysia ja arvioinnin kysymyksiä, valtion ja kuntien vaihtelevaa menestystä osakeyhtiömuotoisessa liiketoiminnassa sekä julkisen sektorin institutionaalisia muutoksia. Metodisesti olen usein soveltanut tekstianalyyttisia metodeja, mutta filosofisesti pragmatistina en koe juuri mitään tutkimustapaa itselleni tyystin vieraaksi.
Olen Helsingin yliopiston valtio-opin kasvatteja (VTM vuonna 1988). Opiskeluaikoinani toimin myös valtio-opin opiskelijajärjestössä VOO:ssa muun muassa perinteikkään Policy-lehden päätoimittajana sekä opintovastaavana.
Yleisen valtio-opin, erityisesti politiikan tutkimuksen, professorina olen toiminut syksystä 2013. Olen tutkimuksellisesti kiinnostunut kolmesta laajasta teema-alueesta. Ensimmäinen on sukupuolen ja politiikan keskinäiskytkökset, joita olen tutkinut erityisesti Suomen kontekstissa (sukupuolittunut edustus, tasa-arvopolitiikka ja suomalaiset tasa-arvodiskurssit, sukupuoli kunnallispolitiikassa, suomalaisen vaalijärjestelmän erityispiirteet sukupuolinäkökulmasta). Toinen teemarypäs liittyy edustuksen ja demokratian teorioihin: miten poliittinen edustus toteutuu käytännössä ja millaisia ongelmia siinä on erityisesti naisten ja vähemmistöryhmien näkökulmasta – sekä demokratian toimivuuden kannalta laajemminkin? Kolmas kiinnostuksen kohteeni ovat poliittiset instituutiot (esim. eduskunta ja eduskunnan valiokunnat), ja siinä erityisesti poliittisen valmistelun instituutiot (mm. työryhmävalmistelu, eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemiset): Mitä muutoksia näissä on tapahtunut 1990-luvulta alkaen? Entä mikä on etu- ja kansalaisjärjestöjen asema ja vaikutusvalta politiikan valmistelussa?
Harrastukset: Sienestäminen, scifi- ja fantasiakirjallisuus. Fanitan lisäksi armottomasti Masterchef Australiaa ja lukematonta joukkoa S/F –tv-sarjoja.
Opetan koulutusohjelmissamme mm. poliittisen ajattelun perusteita, vertailevaa politiikan tutkimusta ja jo toista vuosikymmentä ideologia- ja diskurssianalyysin metodikurssia. Taustani on Itä-Euroopan tutkimuksessa ja erityisesti Unkarin politiikassa. Tein kandini Lontoon yliopistossa (BA SSEES/UCL 2000) ja maisterintutkintoni ja väitöskirjani Essexin yliopistossa. Graduni (2001) käsitteli Lontoon pormestaria ja kaupunkipolitiikkaa, väitöskirjani (2006) Unkarin poliittista kahtiajakoa ja populismia. Olen työskennellyt vierailevana tutkijana Unkarissa, Itävallassa ja Saksassa sekä Yhdysvalloissa ja toiminut erilaisissa tutkimushankkeissa. Nykyiset tutkimukseni käsittelevät demokratiaa ja populismia niin Suomessa, Unkarissa kuin teoreettisestikin. Olen kirjoittanut myös mm. Euroopasta, eurooppalaisesta identiteetistä ja kulttuuripääkaupunkipolitiikasta sekä arkkitehtuurin, kadunnimien ja patsaiden politiikasta ja populismista - ja lähidemokratian tulevaisuudesta.
Opettajana kannatan aktivoivaa ja tutkivaa oppimista sekä käänteistä luokkahuonetta, koska uskon, että parhaiten oppii tekemällä ja keskustelemalla. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on minulle tutkijana tärkeää ja teen yhteistyötä mm. lukioiden kanssa. Koitan myös vaikuttaa siihen, että tiedettä eri muodoissaan saisi helpommin netistä, esimerkiksi Politiikasta-verkkolehden, Suomen tiedekustantajien liiton ja tieteellisten seurojen kuten Valtiotieteellisen yhdistyksen sekä seurojen kattojärjestön TSV:n kautta. Olen viime vuodet harrastanut erityisesti lähidemokratiaan ja yhteishallintoon liittyvää toimintatutkimusta - ja puutarhanhoitoa - nykyisessä kotikaupunginosassani Maunulassa, Helsingissä.
Tutkimukseni pyrkii edistämään ilmastonmuutoksen torjuntaa tutkimalla niitä rakenteita ja poliittisia prosesseja jotka edesauttavat tai haittaavat kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteuttamista. Erityisesti minua kiinnostaa politiikkaverkostojen, kansalaisyhteiskunnan ja median rooli ilmastopolitiikassa. Olen innostunut myös yhteiskunnallisista liikkeistä, poliittisesta julkisuudesta, globaalin demokratian mahdollisuuksista sekä pragmatistisesta ja institutionalistisesta yhteiskuntateoriasta. Akateemisen työni ohella olen toiminut muun muassa baarimestarina, valokuvaajana, katusoittajana, ranskan kielen tulkkina ja demokratia-aktivistina, sekä reissannut ja työskennellyt Aasiassa, Afrikassa, Amerikassa ja joskus myös Euroopassa.
Olen puhdasverinen valtsikalainen yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Olen toiminut yleisen valtio-opin oppiaineessa varsin monessa roolissa, kuten opiskelijana, tohtorikoulutettavana, tutkimusavustajana ja tutkijatohtorina. Tällä hetkellä työskentelen akatemiatutkijana hankkeessani "Equality in electoral participation and vote choice" (2013-2018). Kesällä 2015 minut nimitettiin yleisen valtio-opin, erityisesti politiikan tutkimuksen, yliopistonlehtoriksi.
Olen kiinnostunut yhdenvertaisuudesta erityisesti poliittisen osallisuuden suhteen. Meillä on Suomessa ollut pitkään vallalla käsitys, että poliittinen aktiivisuus tai sen puute johtuisi pääosin yksilön motivaation tai kiinnostuksen puutteesta. Yhdessä laajan kollegajoukon kanssa tehdyt rekisteripohjaiset tutkimuksemme kuitenkin osoittavat, että poliittinen osallistuminen ja vaaleissa äänestäminen ovat osa ylisukupolvista hyvä- tai huono-osaisuuden kudelmaa. Myös terveys ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeässä roolissa. Jatkossa haluaisin tutkia laajemmin poliittisen kansalaisuuden eliittikehää: vaikuttavatko osallistumisessa ilmenevät vinoumat siihen, kuka tulee valituksi ja minkä ryhmien etujen mukaista politiikkaa tehdään? Mikäli näin on, poliittisesta vaikuttamisessa syrjässä olevien kansalaisten osallistumishalu voi heiketä entisestään. Toistaiseksi meillä taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus on johtanut poliittiseen marginalisoitumiseen, mutta se voi myös muodostaa otollisen maaperän populismille tai jopa erilaisten ääriliikkeiden kannatukselle. Olen myös kiinnostunut siitä, miten tutkimustuloksia voidaan käyttää poliittisen päätöksenteon tukena. Esimerkiksi äänestämättömyyden juurisyihin pureutuminen vaatii pitkäkestoisia hankkeita, joiden alkupiste on jo varhaiskasvatuksessa.
Eräänlainen työn ja harrastuksen sekoitus itselleni on sosiaalisessa mediassa kommunikointi. Minut näkeekin yleisimmin näpyttelemässä puhelinta. Pidän myös urheilusta ja estetiikasta kaikissa muodoissa, etenkin vaatteissa ja kengissä.