Miksi halusitte opiskella kielten maisteriohjelmassa?
Linnéa: Olin tehnyt kandiopintoni kielten kandiohjelmassa, ranska pääaineenani. Halusin jatkaa kielten maisteriohjelmaan, koska tästä tutkinnosta saa rakennettua todella omannäköisen. Voi valita itseään kiinnostavia kursseja vapaasti.
Moona: Minulla oli samanlainen lähtökohta. Olin tehnyt espanjan opintosuunnasta kandintutkinnon ja tiesin, että haluan tehdä tulevaisuudessa opettajan töitä. Kielten maisteriohjelmassa pystyy valitsemaan aineenopettajan opinnot, joten siksi päätin jatkaa täällä.
Kenelle maisteriohjelma sopii?
Moona: Täytyy olla kiinnostunut kielistä, koska ohjelmassa keskitytään niin syvällisesti yhteen kieleen ja sen rakenteisiin. Mutta toki käydään myös läpi laajempia kokonaisuuksia kuten esimerkiksi sitä, miten vieraita kieliä käytetään eri työelämän ja yhteiskunnan aloilla.
Linnéa: Maisterivaiheessa pitää jo olla hyvä taso omasta kohdekielestä. Kaikki opinnot ovat nimittäin kohdekielellä ja kaikki kirjalliset työt myös.
Mitä kursseilla käsitellään, ja eroavatko ne kandivaiheen kursseista?
Moona: Suoritin suurimman osan oman opintosuuntani espanjalaisen filologian kursseista vaihdossa, mutta ne vastasivat sisällöiltään Helsingin yliopiston kursseja. Esimerkiksi sosiolingvistiikassa ei enää keskitytä kielioppisääntöihin, vaan enemmänkin kieleen käsitteenä ja siihen, miten ihmiset käyttävät kieltä yhteiskunnassa ja miten kieli vaihtelee puhujan taustan, puhetilanteen tai ryhmän mukaan.
Eli syvennytään siihen, mitä olemme kandivaiheessa oppineet. Lukemista on enemmän, ja kurssit ovat hieman intensiivisempiä, koska opiskelijoiden odotetaan jo osaavan perusasiat ja käsitteet.
Pedagogiikan kursseilla keskitytään kieleen opettamisen näkökulmasta, esimerkiksi mitä asioita kielestä eri-ikäisille oppijoille kannattaa painottaa ja miten se tehdään.
Linnéa: Monella kurssilla mietitään mahdollisia tutkittavia aiheita ja harjoitellaan tutkimuksen tekoa maisterintyötä varten.
Olen esimerkiksi äskettäin käynyt kurssit “Puhuttu kieli ja keskustelututkimus” ja “Kielivariaatiot”. Puhuttu kieli- ja keskustelututkimus oli projektikurssi, jossa joka viikko työstettiin minitutkimusta. Se oli kiva tapa päästä käyttämään oppimaansa tietoa.
Millaisia opinnot ovat käytännössä?
Moona: Suoritustavat vaihtelevat kurssista kurssiin. Joillakin kursseilla on vain lopputentti, toisissa on kurssin aikana suoritettavia palautustehtäviä.
Linnéa: Minulla ei ole tähän mennessä ollut yhtään tenttiä maisteriohjelman aikana. On ollut ryhmätöitä, projekteja sekä palautustehtäviä, jotka pitää valmistella luennoille.
Entä maisterin opinnäytetyö – millaista tukea tarjotaan sen kirjoittamiseen?
Moona: Minulla oli vuoden kestävä seminaari, jossa pikkuhiljaa työstin opinnäytetyötäni. Espanjan opintosuunta on myös aika pieni, joten porukka on tiivis ja muilta opiskelijoilta sai hyvin tukea prosessin aikana. Myös omalta ohjaajalta saa aina pyydettäessä apua.
En itse koe, että tutkielman teko olisi ollut mitenkään ylitsepääsemätöntä. Kannattaa vaan aloittaa jostain ja uskaltaa pyytää apua, jos sitä tarvitsee. Kaikki täällä yliopistolla ovat opiskelijan puolella ja haluavat, että homma tulee hoidetuksi.
Linnéa: Itse en ole vielä aloittanut maisterin opinnäytetyön kirjoittamista, mutta oletan, että prosessi tulee olemaan aika samanlainen kuin Moonalla. Meillä on myös pieni ryhmä opiskelijoita, niin meilläkin voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä opettajiin ja ohjaajiin.
Sisältyykö maisteriohjelmaan pakollinen harjoittelu?
Moona: Aineenopettajan opintoihin kuuluu kaksi opetusharjoittelua koulussa, syksyllä kaksi kuukautta ja keväällä kaksi kuukautta. Oli ihana päästä tekemään käytännön töitä ja hyödyntämään oppimaansa.
Linnéa: Työelämäopinnot ovat pakollisia, ja ne voi joko suorittaa projektikurssina tai harjoitteluna.
Meitä kannustetaan tekemään harjoittelu, ja mielestäni kielten opiskelijoille löytyy paljon erityyppisiä mahdollisuuksia etenkin kohdekielten maissa. Itse olin harjoittelussa Suomen Ranskan-instituutissa, joka on kulttuuritoimija Pariisissa. Toimin viestintä- ja tuotantoassistenttina ja sain tehdä paljon erilaisia tehtäviä.
Tein myös toisen harjoittelun Pariisin ranskalais-suomalaisessa kauppakamarissa, missä työskentelin sekä viestinnän, hallinnollistentehtävien että tapahtumatuotannon parissa.
Mitä haluaisitte tehdä valmistumisen jälkeen?
Moona: Haluaisin tehdä opettajan töitä valmistumisen jälkeen. Koen, että ihmisläheinen työ yhdistettynä kieliin ja kielen oppimiseen on intohimoni, joten onkin mahtavaa, että saan nämä molemmat samassa paketissa.
Olen myös opiskellut englantia ja suomen kieltä. Pedagogiset opinnot taas antavat pätevyyden sekä perus- ja lukio-opetukseen. Voin siis tehdä töitä ala-asteesta lukioon, joten koen, että minulla on myös paljon vaihtoehtoja työpaikkoihin liittyen.
Linnéa: Minua kiinnostaa työskentely kansainvälisessä ympäristössä ja aiheena Ranskan ja Suomen välinen yhteistyö. Pidin paljon viestinnän ja kulttuurin parissa työskentelystä, niin ehkä joku sen tapainen voisi olla mukavaa. Mutta minulla ei vielä ole tarkkaa suunnitelmaa.
Mielestäni on aika tavallista, ettei kaikilla ole heti täysin selkeää suunnitelmaa, koska voi päätyä tekemään tosi monenlaisia asioita. Mutta uskon, että kaikki löytävät sen oman jutun ajan myötä ja kokeilemalla eri asioita.
Moona: Niin, nämä opinnot ovat onneksi sellaiset, että ei ole vain sitä yhtä juttua, mitä voi tehdä. On monta eri mahdollisuutta. Kieli liittyy niin moneen asiaan, joten yhdistämällä erilaisia opintoja ja työtehtäviä voi päätyä todella erityyppisiin tehtäviin.
Milloin olet oivaltanut jotain uutta itsestäsi, opiskeluista tai alastasi?
Moona: Minusta tuntuu, että minulle ei ole ollut mitään yhtä isoa hetkeä tai oivallusta. Pikkuhiljaa on varmistunut ajatus siitä, että menen oikeaan suuntaan. Jos joka päivä tykkää siitä mitä tekee, niin pitää luottaa siihen, että lopulta päätyy itselleen oikeaan paikkaan.
Linnéa: Minulle harjoittelut ovat antaneet paljon varmuutta omiin opintoihin. Kandivaiheessa en ollut ihan varma siitä, olenko oikealla alalla. Harjoitteluiden jälkeen tuli kuitenkin sellainen tunne, että tällä tutkinnolla voikin tehdä aika kivoja juttuja.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Moona: Tykkään siitä, että Helsingin yliopisto on iso ja monipuolinen yliopisto. Olen itse voinut valita valinnaiset aineet juuri minulle sopiviksi, ja kasvatustieteiden lisäksi olen esimerkiksi suorittanut viestinnän perusopinnot ja muita kieliopintoja.
Täältä voi myös helposti lähteä vaihtoon. Olen ollut vaihdossa sekä kandi-, että maisteriopintojen aikana, viimeksi olin Valenciassa puoli vuotta. Se oli mahtavaa, pääsin käyttämään kieltä joka päivä ja näkemään eri maan yliopisto-opiskelua. Olen onnellinen, että lähdin.
Linnéa: Mielestäni kielten opiskelijoiden keskuudessa on hyvä yhteisöllisyyden tunne. Meillä on erilaisia ainejärjestöjä, jotka järjestävät paljon tapahtumia yhdessä ja erikseen. Niissä on aina kiva fiilis!
Opetushenkilökunta on myös mukavaa, ja heitä on helppoa lähestyä, jos jokin asia mietityttää.
Moona: Se on totta! Kielissä on niin pienet ryhmät, joten se lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja ryhmähenkeä.
Mitä haluaisitte sanoa alaa harkitsevalle?
Moona: Mielestäni aina kannattaa kokeilla asioita! Jos nämä opinnot kiinnostavat, niin kaksi vuotta on aika lyhyt aika. Eli kannustan hakemaan tänne!
Linnéa: Kannattaa luottaa omaan kielitaitoon ja siihen, että pärjää. Sillä pääse jo pitkälle.