Maanantaina 8. toukokuuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kansainväliset tohtori- ja maisteriopiskelijat saivat ainutlaatuinen tilaisuuden keskustella Yhdysvaltain suurlähettilään kanssa. Douglas Hickey on toiminut Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä huhtikuusta 2022 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt monipuolisesti globaalin talouden sekä televiestintä-, internet- ja teknologiateollisuuden aloilla. Nato-suurlähettiläs Julianne Smith puolestaan on toiminut Yhdysvaltain Naton pysyvänä edustajana joulukuusta 2021 alkaen. Hänellä on takanaan ansioitunut ura ulkopolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja transatlanttisen turvallisuuden parissa. Tämä yliopiston järjestämä tilaisuus oli osa suurlähettiläs Smithin ensimmäistä diplomaattista vierailua Suomeen, ja hän kertoi, että opiskelijoiden tapaaminen oli yksi hänen vierailunsa kohokohtia.
Suomen vaikutusvalta
Suurlähettiläs Hickey aloitti keskustelun todeten, että ”on historiallisesti merkittävä aika olla Suomessa”. Hän lisäsi, että Suomen virallinen liittyminen Natoon 4. huhtikuuta tarkoitti, että globaali yhteisö tunnusti Suomen uuden aseman. Vastauksena oppilaiden kysymyksiin Naton laajemmasta merkityksestä Suomelle ja Suomen merkityksestä Natolle Hickey totesi, että Suomi tuo valtavasti arvovaltaa Natolle myös siksi, että sillä on enemmän reserviläisiä kuin Ranskalla, Italialla ja Saksalla yhteensä sekä laivasto, joka on rakennettu erityisesti Baltian alueen suojelemista ajatellen. Hän kuitenkin korosti, että sotilasliittoon osallistumisesta on myös hyötyä Suomelle, sillä sen myötä monet kansainväliset toimijat eri aloilta ovat ymmärtäneet Suomen arvon ja vaikutusvallan.
Suurlähettiläs Smith on vuosien ajan tehnyt yhteistyötä Suomen kanssa erilaisissa Naton neuvottelupöydissä. Hän totesi Suomen olevan erittäin osaava liittolainen ja ilmaisi olevansa ylpeä siitä, että Suomi on vihdoin ottanut oman ansaitun paikkansa Natossa. Molemmat suurlähettiläät kuvailivat voimakkaita tunteita, joita Suomen lipun heiluminen Naton päämajan yllä heissä ja suomalaisissa liittolaisissa herätti.
Naton tulevaisuus ja Yhdysvaltain demokratian tila
Kuvaillessaan tulevaisuuden näkymiä Yhdysvaltain suurlähettiläs puhui Naton merkittävästä roolista Ukrainan sodassa sekä sodan vaikutuksista kansainvälisillä geopolitiikan areenoilla esimerkiksi Intian ja Tyynenmeren alueilla. Suurlähettiläs Smith huomautti, että vuosien mittaisten ”sivuprojektien” jälkeen Nato on palannut ”alkuperäisen tehtävänsä” eli yhteisen puolustuksen ja maailmanlaajuisten liittolaisten ja kumppaneiden elämän, intressien ja turvallisuuden takaamisen pariin. Hän kertoi myös odottavansa innolla myöhemmin tänä vuonna Vilnassa järjestettävää Naton huippukokousta ja ilmaisi vankan luottamuksensa siihen, että Naton yhtenäisyys ei tulevaisuudessakaan rakoile. Hän sanoi luottavansa demokratian voimaan niin Yhdysvalloissa kuin muissakin Naton jäsenmaissa ja totesi, että vaikka sisäpoliittinen ilmapiiri Yhdysvalloissa on varsin kahtiajakautunut, Nato ja Ukrainan sota ovat teemoja, joilla on vankkumaton tuki yli puoluerajojen. Tämä vankka tuki sekä uusien jäsenmaiden kuten Suomen liittyminen mahdollistavat sen, että Yhdysvallat liittolaisineen pystyy tulevaisuudessakin vastaamaan turvallisuusuhkiin ja erilaisten globaalien haasteiden tasapainotteluun maailmanpolitiikassa.
Muutoksen edelläkävijät
Keskustelun loppupuolella suurlähettiläs Smith vastasi kysymykseen naisten asemasta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja siitä, kuinka tärkeää on maailmanlaajuisesti huolehtia, että naisilla on mahdollisuus päästä korkea-arvoisiin asiantuntijatehtäviin kansainvälisten asioiden ja ulkopolitiikan saralla. Yhtenä Leadership Council for Women in National Security -järjestön perustajajäsenistä suurlähettiläs Smith kertoi opiskelijoille omasta työstään, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta niistä erityistarpeista ja -haasteista, joita etenkin naiset kohtaavat ulko- ja turvallisuuspoliittisella uralla. Hän painotti, että tietoisuutta lisäämällä pystymme paremmin ymmärtämään, miten naiset voisivat olla yhä näkyvämmin edustettuina näiden alojen tärkeissä johtotehtävissä. Suurlähettiläs Hickey puolestaan painotti opiskelijoiden ensiarvoisen tärkeää roolia kansainvälisten asioiden parissa ja kannusti paikallaolijoita olemaan ”muutoksen edelläkävijöitä”.
Sekä suurlähettiläs Hickey että suurlähettiläs Smith viettivät tapahtuman virallisen osuuden jälkeen runsaasti aikaa opiskelijoiden kanssa keskustellen sekä jakaen niin uraan kuin tutkimustyöhönkin liittyviä oivalluksiaan ja neuvoja. Suurlähettiläät viipyivät odotettua kauemmin kätellen ja jakaen kannustusta opiskelijoille viime hetkeen asti, kunnes heidät piti kiireessä saattaa matkalle seuraavaa diplomaattista tilaisuutta kohti.
Ainutkertainen tilaisuus
Tapahtuma tarjosi opiskelijoille ainutlaatuisen etuoikeuden osallistua keskusteluun kahden arvovaltaisen suurlähettilään kanssa sekä kysyä tärkeitä kysymyksiä kansainvälisestä politiikasta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tulevaisuudesta. Suurlähettiläiden vierailun jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus jäädä lounaalle, johon osallistuivat myös Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass sekä globaalin politiikan ja viestinnän maisteriohjelman johtaja S.M. Amadae. Paikallaolleet opiskelijat kuvailivat tapahtumaa ”ainutkertaiseksi tilaisuudeksi” sekä yhdeksi opiskeluaikansa ”tärkeimmistä hetkistä”.
Tapahtuman taustat
Tapahtuman järjestivät Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta sekä globaalin politiikan ja viestinnän maisteriohjelma, ja tapahtuman innoittajana toimi etenkin Suomen 4. huhtikuuta virallistunut Nato-jäsenyys. Keskustelun päätarkoitus oli kunnioittaa suurlähettiläs Smithin ensimmäistä virallista Suomen vierailua sekä tarjota mahdollisuus hänelle ja suurlähettiläs Hickeylle käydä avointa keskustelua opiskelijoiden kanssa tärkeistä ja ajankohtaisista poliittisista aiheista. Varadekaani Jari Eloranta avasi tilaisuuden valtiotieteellisen tiedekunnan puolesta. Maisteriohjelman johtaja S.M. Amadae ja varadekaani Hanna Wass juonsivat tilaisuuden yhdessä, ja Amadae moderoi keskustelua tilaisuuden aikana. Tilaisuuden kunniaksi molemmille suurlähettiläille lahjoitettiin valtiotieteellisen tiedekunnan 75-vuotisjuhlavuonna julkaistu kokoelma opiskelijoiden kirjoittamia tutkimusartikkeleita, Computational Transformation of the Public Sphere.