Opintojen alusta asti minulle oli selvää, että suuntautuisin ”pehmeälle puolelle”, koska minua kiinnostivat erityisesti pohjavedet ja ympäristögeologia. Jonkin sortin ”viherpiipertäjä” kun olen, olin myös päättänyt että kaivoksiin en koske tikullakaan vaan menen töihin pohjavesipuolelle. Muutama kesä ja gradun täyteinen talvi vierähtikin SYKE:n pohjavesipoppoossa maa-ainesoton ja pohjavesiensuojelun parissa, kunnes sain kesäpestin GTK:n kaivosympäristöryhmästä Kuopiosta. Kesäpesti venyi venymistään ja aika pian kaivosympäristötutkimus vei mennessään. Tajusin että kaivosten ympäristöasioita ei voisi paremmin kehittää kuin niitä tutkiessaan.

Työni GTK:lla on ollut todella monipuolista ja pystyn pitkälti päättämään minkä parissa ja miten työskentelen. Olenkin jo heti ensimmäisestä kesästä alkaen päässyt suunnittelemaan tutkimuksia, esittelemään tuloksia ja pyörimään verkostoitumassa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Omalla mukavuusalueella ei ole pahemmin joutunut työskentelemään, vaan työ on tarjonnut haasteita ja antanut onnistumisia heti alusta alkaen. Samalla olen kasvanut tutkijana, jollen jopa ihmisenäkin. Ja koska kahvi maistuu paremmalta ulkoilmassa, olen iloinen että pääsen töissäni säännöllisesti myös kenttätöihin näytteenottoon ja mittaamaan.

Opinnot loivat vankan teoreettisen pohjan geologin työlle ja viimeisen asti vältellystä, pakollisesta kemian sivuaineesta voin vaan kiittää viisaita opintojensuunnittelijoita, ilman sitä en olisi pärjännyt! Toki työn ohella on oppinut paljon, eikä pelkällä geologian koulutuksella pärjää. Luin kemian ja geologian lisäksi geofysiikkaa, ekologiaa, maantiedettä sekä sekalaisen sarjan ympäristöpolitiikan sekä –oikeuden kursseja. Kaikista on ollut hyötyä työssäni, mutta geokemiaa ja mineralogiaa olisi voinut sittenkin lukea enemmän.