Työelämässä hyödyllisimpiä yliopiston opintoja ovat olleet petrografian, petrologian, mineralogian, sedimentologian ja kemian opinnot. Ainoastaan kenttäkokemusta olisin toivonut lisää yliopistolta, koska se valmistaa geologeja vielä paremmin työelämään yliopiston ulkopuolella.

Opintojen ohella tein paljon varastotöitä ja vasta viidentenä opiskeluvuonna sain ensimmäisen geologiharjoittelijapaikan Geologian tutkimuskeskukselta. Reissasimme seuraavat neljä kesää ympäri Lappia GTK:n hommissa kenttäparini kanssa. Tutkimuskohteissa teimme yleensä kallioperäkartoitusta, johon sisältyi paljon kävelyä metsissä sekä tonnin painavat rinkat, jotka olivat täynnä malmia tietenkin. Teimme myös loggausta, kairausta ja montutusta. Kesän lopuksi kirjoitimme kenttäraportin, jossa esitimme kaikki kiinnostavat havainnot kuvineen. Geologin on ehdottoman tärkeätä raportoida kenttähavaintonsa ja kaikki mielenkiintoiset maastomuutokset, koska havaintosi voivat olla kullan arvoisia tulevaisuudessa.

Aloitin kartoittajan työt vuoden 2015 alussa Kittilän kaivoksella, jossa sain tarvitsemaani kaivoskokemusta. Kaivoksella opin tekemään geoteknistä kartoitusta maan alla ja päällä. Työkuvaani kuuluivat muun muassa näytteiden käsittelyä, kairasydämien raportointia, Q’-/RQD-loggausta, louhintaperien kartoitusta, perien 3D-kuvaamista ja malminäytteiden käsittelyä.

Tällä hetkellä työskentelen Pahtavaaran kultakaivoksella projektigeologina, jossa työkuvaani kuuluvat muun muassa kairausvalvonta, loggaus, maanalaiset kartoitukset, malmimallien teko Surpac-ohjelmalla ja kairauspaikkojen suunnittelu.

Geologina pidän itseäni onnekkaana, kun saan tehdä duunia, josta pidän.