Biologi Minttu Heimovirran työpäivään viime aikoina on kuulunut muun muassa vatsahappojen sulatusvoiman testausta, muistitikun pakastusta ja putoavan vesipisaran muodon selvittelyä. Minttu työskentelee toimittajana Yleisradiossa ja tekee tiedeohjelmia radioon ja televisioon ja hänen toimittamassaan Absoluuttinen totuus -ohjelmassa testataan usein arkipäivän asioita.
Tiedetoimittajana Minttu ideoi, kirjoittaa, taustoittaa, toimittaa, palaveeraa, soittelee asiantuntijoille, suunnittelee aikatauluja ja kuvauksia, haastattelee, leikkaa ja seuraa luonnontieteiden, erityisesti biologian alan, kehitystä. Tiedenörtiksi itseään kutsuva nainen ei pelkää tehdä itseään naurunalaiseksi ja pitää tieteen popularisointia tärkeänä: "Tiedeohjelmia ei tarvitse tehdä opetusmaisesti ylhäältä alas eikä niiden pidä olla tylsiä tai täynnä asiantuntijajargonia. Tekemisessä tärkeää on oma intohimo ja aito kiinnostus, palo."
Toisinaan tiedetoimittajan vastaan tulee haasteita, kuten esimerkiksi se, miten kuvata pikkuruisia banaanikärpäsiä siten, että tuloksena on visuaalisesti kiinnostava televisiojuttu. Radio- ja televisiotyössä Minttua kiehtoo työn nopeatempoisuus: "Omaksuttava aihe vaihtuu nopeasti eikä siihen tarvitse syventyä liikaa. Minua kiinnostaa kaikki."
Biologiaa opiskelemaan Minttua kannustivat aikoinaan hyvät opettajat, kiinnostus luontoon ja Jacques Cousteau upeine meridokumentteineen. Anglia Ruskinin yliopistossa Cambridgessä suoritetun Bachelor-tutkinnon jälkeen Minttu opiskeli ekologiaa, evoluutiobiologiaa, genetiikkaa ja fysiologiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007.
Cambridgessä suoritettu Broadcasting in Natural History -kurssi ja vapaaehtoistyöt paikallisradiokanavalla saivat Mintun kiinnostumaan media-alasta ja ottamaan yhteyttä YLE:n tiedetoimituksiin. Palkattoman työharjoittelun ja freelancer-juttujen jälkeen hän jäi vuonna 2005 kokopäiväisesti töihin taloon. Toimittajan työn hän kertoo oppineensa käytännössä: "Minulle annettiin nauhuri käteen ja sanottiin, että mene tekemään juttu. Heitettiin syvään päähän ja katsottiin, uiko se."
Työ ei ole kyllästyttänyt kuuden vuoden jälkeenkään, sillä alalla riittää haasteita aina ohjelmaideoiden myynnistä tarinankerronnan hallintaan.
Minttu kokee koulutuksen auttaneen häntä eteenpäin urallaan, mutta tärkeitä asioita ovat olleet myös kielitaito, kokemus ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä, erilaiset konferenssit ja verkostoituminen. Ala ei sovi ujoille ja itsevarmuus on tärkeää, visuaalisuudesta, tarinankerrontataidoista ja valokuvaustaidoista on hyötyä. Osittain mukana matkassa on ollut myös sattumaa ja hyvää onnea.
"Sinnikkyys on silti tärkeintä! Ei saa lannistua, vaan täytyy olla innostunut ja uskoa omaan juttuunsa. Opiskelijoilla täytyisi olla uskallusta harpata töihin oman alan ulkopuolelle. Britanniassa on tavallista, että tutkinnon suorittaneet päätyvät töihin aivan eri alalle, sillä siellä tutkinto osoittaa henkilön olevan kehityskelpoinen ja pystyvän omaksumaan uusia asioita. Opettajan tai tutkijan ura eivät ole ainoita mahdollisuuksia biologille, vaan opitut taidot ovat siirrettävissä monelle muullekin alalle", Minttu kannustaa.
Tulevaisuudessa Minttu haaveilee toteuttavansa tasokkaan suomalaisen luontodokumentin, joka keskittyisi vedenalaisiin asioihin: "Dokumentti olisi BBC-tasoinen, pitkä ja fiilistelevä. Cousteaun hengessä, tietenkin."