Bottom content

Koulutus

Kaikki opiskelijat aloittavat kotitalousopettajan koulutuksessa, mutta opintojen kuluessa on mahdollista hakea kotitaloustieteen koulutukseen, joka ei anna aineenopettajan kelpoisuutta.

Valmistuttuasi kasvatustieteen kandidaatiksi ja maisteriksi kotitalousopettajan koulutuksesta:

  • sinulla on kotitalouden aineenopettajan kelpoisuus perus- ja lukio-opetuksen tehtäviin sekä aikuiskoulutuksen opetustehtäviin
  • sinulla on kotitalouden eri osa-alueiden taidollinen, tieteellinen ja soveltava aineenhallinta 
  • osaat opettaa kotitaloutta
  • sinulla on valmiudet kotitaloustieteentutkimukseen, asiantuntijatehtäviin ja kehittämistyöhön

Kotitaloustieteen koulutuksesta valmistuvat ovat kotitaloustieteen asiantuntijoita, joilla on erilaisten sivuaineyhdistelmien kautta mahdollisuus hakeutua myös uudenlaisiin työtehtäviin vasta kehitteillä oleville alueille.

Helsingin yliopiston kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutuksissa opiskellaan kotitaloustiedettä, jota luonnehtii laaja-alaisuus, monitieteisyys ja tutkimuksellisuus. Opintojen alueita ovat esimerkiksi kotitalous yhteiskunnallisena toimijana, perheiden arki, kuluttajuus ja kansalaisuus sekä ruoka, asuminen ja ympäristö. Kotitaloustieteessä pohditaan myös ”arjen luonnontiedettä” eli kotitalouden käytännön tehtävien taustalla vaikuttavia luonnontieteellisiä ilmiöitä: ”Mitä hiiva tekee pullataikinalle?”

Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. miten arkielämään liittyvät toimintakäytännöt muotoutuvat, miten erilaiset tekijät integroituvat toiminnassa ja millaisia yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia merkityksiä kotitalouden toimintaan liittyy. Kyse on aina ihmisistä ja heidän toiminnastaan sekä toiminnan yhteyksistä ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon.

Kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutuksen opetuskieli on suomi.

Opiskelussa yhdistyvät oppiaineen hallinta sekä opettamiseen liittyvät taidot. Opettajankoulutuksen tavoitteena on omaa työtään tutkiva aineenopettaja.

Kotitaloustieteen opintojen keskeisiä sisältöalueita ja tutkimuskohteita ovat muun muassa:

  • ravitsemuskasvatus ja ruoanvalinta
  • kotimainen ja kansainvälinen ruokakulttuuri
  • kuluttaja-, perhe- ja ympäristökasvatus
  • asuminen ja arkipäivän teknologia

Kotitaloustieteen perus-, aine- ja syventävissä opinnoissa tutustutaan kotitaloustieteeseen ja -tutkimukseen, ruokakulttuuriin, ruoanvalmistukseen, ruokaan ja yhteiskuntaan eri maissa, koteihin ja perheisiin, ravitsemukseen sekä. ravitsemuskasvatukseen.

Sekä kotitalousopettajan että kotitaloustieteen koulutuksiin kuuluu myös kieliopintoja, tutkimusmenetelmäopintoja, tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä sivuaineopintoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Kotitalousopettajan koulutuksessa opiskelijalla on pääaineena kotitaloustiede tai kasvatustiede. Koulutus antaa kotitalousopettajan kelpoisuuden riippumatta siitä kumpi opiskelijalla on pääaineena. Opiskelijat, joilla on kasvatustiede pääaineena, opiskelevat enemmän kasvatustiedettä kuin opiskelijat, joilla on kotitaloustiede pääaineena.Kotitaloustieteen koulutuksessa pääaineena on kotitaloustiede.

Kotitalousopettajan/kotitaloustieteen koulutuksessa suoritettavan kasvatustieteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa.

Kotitalousopettajan koulutus pääaineena kotitaloustiede:

KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 OP

  • Orientoivat opinnot 1 op
  • Kotitaloustieteen syventävät opinnot 80 op (sisältää pro gradu-tutkielman)
  • Kasvatustieteen aineopinnot, opettajan pedagogiset aineopinnot 35 op
  • Vapaasti valittavat opinnot 4 op

Kotitaloustieteen koulutus:

KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 OP

  • Orientoivat opinnot 1 op
  • Kotitaloustieteen syventävät opinnot 80 op (sisältää pro gradu-tutkielman)
  • Asiantuntijuutta syventävä työharjoittelu 5-10 op
  • Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot 29-34 op

Maisterin tutkinnon lopputyö on pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielma on yksilötyö. Pro gradu -tutkielma voi olla aiheeltaan itsenäinen tai sen voi tehdä osana tutkimusprojektia. Pro gradu -tutkielmassa opiskelija osoittaa, että on perehtynyt syvällisesti tutkittavaan ilmiöön ja osaa itsenäisesti käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja raportoida tutkimuksesta. 

Pro gradu -tutkielma kehittää kykyä itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen.

Suurin osa kotitalousopettajista työskentelee peruskouluissa. Opetustyön lisäksi kotitalousopettajat työskentelevät tutkimus-, markkinointi-, neuvonta- ja tiedotustehtävissä. Sivuaineilla ja syventävien opintojen tutkielman aiheella on merkitystä työllistymiselle. Eriasteisten oppilaitosten lisäksi koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden, kaupan, tuotekehityksen, tutkimuksen, neuvonnan ja laitostalouden tarjoamiin tehtäviin.

Opettajan pedagogiset opinnot ovat hyödyksi sellaisissakin tehtävissä, joihin ei sisälly opetusta ja joissa kuitenkin arvostetaan johtamista, vuorovaikutustaitoja ja kykyä hallita ryhmätilanteita. Sivuainevalinnat ja muu harrastuneisuus vaikuttavat myös osaltaan sijoittumiseen erilaisiin työtehtäviin.

Kotitaloustieteen koulutuksessa opiskelevat eivät suorita opettajan pedagogisia opintoja vaan valitsevat muita sivuaineopintoja ja koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat muun muassa tutkijoiksi, asiantuntijatehtäviin tai kehittämistyöhön.

Suorittamalla kotitalousopettajan koulutuksessa kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot, saat pätevyyden aineenopettajan tehtävään perus- ja lukio-opetuksessa sekä erilaisiin aikuiskoulutuksen opetustehtäviin.

Kotitalousopettajan koulutuksen suorittaneet ovat myös kelpoisia lehtoreita ammatillisiin oppilaitoksiin sekä ammattikorkeakouluihin, mikäli heillä on tutkinnon ohella vähintään kolme vuotta työkokemusta tutkintoa vastaavista työtehtävistä.

Vaihto-opiskelun lisäksi voit kansainvälistyä myös osallistumalla tiedekunnan englanninkieliseen opetukseen, toimimalla tuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja opiskelemalla vieraita kieliä Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Lisäksi tiedekunnassa käy paljon kansainvälisiä ryhmiä tutustumassa erityisesti suomalaiseen opettajankoulutukseen.

Voit suorittaa sivuaineopintoja ja vapaasti valittavia opintoja myös muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa tai muissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Yhteydet työelämään ovat tärkeässä osassa kaikissa opintojen vaiheissa. Työharjoittelujen lisäksi opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään työelämäkurssien ja työelämätapahtumien kautta.

Opetusharjoittelut, suoritetaan harjoittelukouluissa ja kenttäkouluissa. Harjoittelukoulut ja kenttäkoulut toimivat kontaktina yliopiston ja koulumaailman välillä, jota kautta koulutukset saavat palautetta opintojen toimivuudesta.

Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri

(suomalainen koulu ja koulutuspolitiikka, kasvatus ja koulutus, työ, organisaatiot ja kehittäminen, toiminta, toimijuus ja osallisuus, tasa-arvo, sukupuoli ja globaali vastuu, taidot, design ja taide muuttuvinamuotoina).

Oppiminen ja vuorovaikutus

(opetussuunnitelma, oppiminen, opettaminen, oppimisympäristöt, oppimaan oppiminen, oppimisvaikeudet, kehittyminen, vuorovaikutus tilanteissa, innovatiiviset menetelmät, asiantuntijuus ja ainedidaktiikka, yhteisöjen oppiminen ja asiantuntijuus).

Maisterin tutkinnon suorittanut voi hakea tieteelliseen jatkokoulutukseen suorittamaan tohtorin tutkintoa tai lisensiaatin tutkintoa. Tohtorin tutkinnossa tehdään väitöskirja ja lisensiaatin tutkinnossa lisensiaatin työ.

Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa erillisinä opintoina opettajan kelpoisuuteen kuuluvia opintoja, esimerkiksi erityisopettajanopintoja.

Hakeminen

Haku käynnissä

Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
2
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Kasvatustieteellinen tiedekunta

Kiinnostus inhimilliseen kasvuun, kehitykseen, käyttäytymiseen ja oppimiseen yhdistää Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia. Tiedekunnasta valmistuneet ovat oman alansa ammattilaisia, jotka työllistyvät erittäin hyvin yhteiskunnan eri aloille. Valmistuneiden asiantuntemus perustuu korkeatasoiseen opetukseen, jossa korostuu kriittinen ajattelu, monitieteisyys ja käytännön läheisyys. Kasvatustieteellinen tiedekunta tunnetaankin innovatiivisista opetuskokeiluista ja uudenlaisten opetustapojen kehittämisestä. Opetus perustuu uusimpaan tiedekunnassa tehtyyn kansainväliseen ja korkeatasoiseen tutkimukseen, jonka ansiosta valmistuneet ovat alansa huippuasiantuntijoita.

Kasvatustieteellinen tiedekunta sijaitsee Helsingin Kruununhaassa "Siltavuorenpenkereen minikampuksella". Kaikki opiskelijat viettävät suurimman osan opinnoistaan Siltavuorenpenkereellä, sillä minikampuksella järjestetään paljon opetusta ja lisäksi alueelta löytyvät kaikki opiskelijoille tärkeät palvelut, kuten kirjasto, opiskelijaravintola Olivia sekä itsenäiseen opiskeluun tarkoitettuja tiloja.

Tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa varten on remontoitu Siltavuorenpenkereen tunnelmallisia vanhoja rakennuksia, jotka ovat ennen olleet esimerkiksi anatomian laitoksen tiloina. Näiden lisäksi Siltavuorenpenkereelle on rakennettu Oppimiskeskus Minerva, josta löytyy uusi Minerva-toriksi nimetty uudenlainen oppimisympäristö.

Tiedekunnan tilat ovat avoinna arkisin kaikille kiinnostuneille, joten voit tulla tutustumaan tulevaan opiskelupaikkaasi jo etukäteen! Voit vaikka tulla kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa, sillä luennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia.

Tiedekunnan omat sivut: https://www.helsinki.fi/fi/kasvatustieteellinen-tiedekunta

 

Tiedekunnassa kehitetään uudenlaisia oppimisympäristöjä. Minerva-tori on oppimisympäristö, jossa käytetään uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksessa on käytössä mm. iPadejä ja SmartBoard-kosketustauluja. Minerva-torilla opettajat ja opiskelijat pääsevät yhdessä kehittelemään uudenlaisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä.  

Siltavuorenpenkereellä opiskellaan pienryhmätiloissa ja luentosaleissa sekä monenlaisissa itsenäiseen opiskeluun tarkoitetuissa tiloissa. Lisäksi opiskellaan oppiaineiden opettamiseen tarkoitetuissa tiloissa, kuten kotitaloustieteen koulutuksen opetuskeittiöissä sekä tekstiilityön ja teknisen työn tiloissa. Siltavuorenpenkereellä on myös monia opiskelijoiden virkistäytymiseen tarkoitettuja tiloja.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.