Bottom content

Koulutus

Oletko kiinnostunut kielistä ja kirjallisuudesta? Haaveiletko opettajan, toimittajan, kirjailijan tai tiedottajan urasta tai tehtävistä kirjasto- tai kulttuurialalla? Entä vähemmistökieliä ja monikielisyyttä ymmärtävän kielentutkijan tai asiantuntijan työstä? Kandiohjelmassa voit oman kiinnostuksesi mukaan valita opintosuunnaksesi  joko kielen tai kirjallisuuden tai opiskella kumpaakin. Tutkinnon voi suorittaa myös virallisena kaksikielisenä (suomi + ruotsi) tutkintona.

Kielten opintosuunnissa suomi tai ruotsi voi olla äidinkielesi tai toinen kielesi, suomalais-ugrilaisista kielistä voit opiskella viroa, unkaria ja saamea tai pohjoismaisista kielistä norjaa, tanskaa sekä islannin kieltä, joista sinulla ei tarvitse olla aiempia opintoja. Kielten kautta tutustut myös kielialueiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Kandiohjelmassamme voit opiskella myös romanikieltä. Opintojen kuluessa opit tarkastelemaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ja niiden vaihtelua ja historiaa sekä saat valmiudet analysoida ja editoida kieltä ja sen käyttöä eri yhteyksissä. Opintojen jälkeen ymmärrät kielen, kielitaidon ja kirjallisuuden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle ja sinulla on näkemys myös kaksi- ja monikielisyydestä ja sen merkityksestä. Osaat soveltaa oppimaasi kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asiantuntijatehtävissä.

Kotimaisen kirjallisuuden opinnot kouluttavat suomalaisen kirjallisuuden tuntemuksen sekä teorioiden ja kaunokirjallisten tekstien kriittisen lukemisen asiantuntijoita. Koulutus tähtää opetus- ja tutkimusammatteihin ja toimii pohjana myös luovan kirjoittamisen alueella. Opiskelu antaa teoreettiset, metodiset ja käytännön valmiudet monenlaisiin tehtäviin eri kulttuurialoilla. Kuten kandiohjelman muut opintosuunnat, se pätevöittää myös monenlaisiin toimittaja- ja tiedotustehtäviin, kirjastoalalle sekä kulttuurihallinnon alueille. Myös pohjoismaisten kirjallisuuksien opinnoissa saat perustiedot kirjallisuudentutkimuksen teorioista ja metodeista ja tutustut Pohjoismaiden kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen. Saat samalla hyvät valmiudet toimia kirjallisuuden kentällä Suomessa, Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa.

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman opetuskielet ovat pääasiassa suomi ja ruotsi, ja joitakin opintojaksoja saatetaan pitää myös englanniksi. Pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuden opintosuunnassa opetuskieli on ruotsi ja jossakin määrin muut pohjoismaiset kielet. Viron kielen ja kulttuurin opinnoista osa on viron kielellä, ja Unkarin kielen ja kulttuurin opinnoissa kielitaidon karttuessa opetusta on erityisesti ylemmillä tasoilla myös unkariksi. Kandiohjelmassamme voit tehdä myös virallisesti kaksikielisen (suomi + ruotsi) tutkinnon ja tulla näin asiantuntijaksi kahdella kielellä.

Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten sekä Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot antavat tarvittavat kielen tieteellisten tutkimusmenetelmien perustaidot ja käsityksen kielentutkimuksesta tieteenalana. Saat perusteet puhutusta ja kirjoitetusta kielestä sekä eri kielten ja murteiden tilanteesta Suomessa. Opit lisäksi tarkastelemaan suomea toisena ja vieraana kielenä eri näkökulmista: monissa opetusryhmissä on suomea sekä äidinkielenä että toisena kielenä puhuvia, ja kieltä ja kielitaitoa tarkastellaan monesta suunnasta. Opinnoissa voit syventyä valitsemaasi kielentutkimuksen suuntaukseen, esimerkiksi keskustelun etenemiseen ja sujumiseen, nimistöön, sanastoon, kielen rakenteen yksityiskohtiin, tekstien tutkimukseen, kielen käyttöön ja merkitykseen yhteiskunnassa, kielen muutokseen sekä kielitaitoon ja sen arviointiin. Opit myös kehittämään kriittistä ajattelua ja kielellistä ilmaisutaitoasi, erityisesti tieteellisen kirjoittamisen taitoa. Opintosuunta antaa myös mahdollisuuden suuntautua suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kulttuureihin, joiden kautta avautuu näkymiä toisaalta kielen historiaan ja toisaalta nyky-Venäjällä puhuttaviin suomensukuisiin vähemmistökieliin. Voit valita erikoisalaksesi myös Unkarin tai Viron kielen ja kulttuurin tai monitieteisen saamentutkimuksen.

Jos valitset opinnoiksesi pohjoismaiset kielet, perehdyt ruotsin kielen historiaan, murteisiin ja slangiin - sekä Suomessa että Ruotsissa. Opit ilmaisemaan itseäsi vakuuttavasti, lukemaan kriittisesti tekstejä sekä analysoimaan erilaisia yhteiskunnassamme esiintyviä tekstejä. Harjaannut näkemään, miten suullinen vuorovaikutus toimii, millä perusteilla paikannimiä ja henkilönnimiä annetaan ja miten kieltä käytetään sosiaalisessa mediassa. Perehdyt myös ruotsin kielen asemaan Suomessa, kielikontakteihin ja moni- ja kaksikielisyyteen. Opinnoissasi tutustut paitsi ruotsin kieleen Suomessa, ruotsiin Ruotsissa ja suomeen Suomessa myös myös muihin pohjoismaisiin kieliin sekä Pohjoismaissa puhuttaviin vähemmistökieliin.

Kotimaisen kirjallisuuden opinnoissa tutustutaan Suomen kirjallisuuteen, sen historiaan ja kansainvälisiin yhteyksiin. Opinnoissa korostuvat kirjallisten teosten analyysi ja perehtyminen kirjallisuuden tutkimuksen teorioihin ja menetelmiin sekä tutustuminen kirjallisuuden tyylikeinoihin ja kirjallisiin epookkeihin. Kirjallisuuden opinnoissa painottuvat nykykirjallisuus ja modernismi. Kotimaisen kirjallisuuden opinnoissa korostuvat teoreettisten lähestymistapojen tuntemus, perehtyminen kirjallisen variaation eri kirjallisten lajien kautta, taito kirjoittaa kirjallisuudesta eri foorumeille sekä historiallisten epookkien tuntemus. Myös pohjoismaisten kirjallisuuksien opinnoissa saat perustiedot kirjallisuudentutkimuksen teorioista ja metodeista ja tutustut Pohjoismaiden kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen. Saat samalla hyvät valmiudet toimia kirjallisuuden kentällä Suomessa, Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa.

Kandiohjelman työskentelytavat ovat monipuolisia. Pääset aktiivisesti kehittämään vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojasi ja saat hyvät viestintätaidot työelämää varten. Opiskelumuotoja ovat luennot, harjoitus- ja projektikurssit ja erimuotoinen ryhmäopetus. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti myös verkkoympäristöä.

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa opintosuunta valitaan alustavasti valintakokeessa, joita on neljä: 1) Suomen kieli ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit sekä kotimainen kirjallisuus (suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneille), 2) Suomen kieli ja kulttuuri (suomi vieraana kielenä), 3) pohjoismaiset kielet (ruotsi toisena kotimaisena kielenä) ja 4) nordiska språk och nordisk litteratur (ruotsi äidinkielenä tai sitä vastaava taso). 

Kukin valintakoe ohjaa eri opintosuuntiin, joita on kaikkiaan seitsemän:

  1. Suomen kieli
  2. suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
  3. kotimainen kirjallisuus
  4. Suomen kieli ja kulttuuri
  5. pohjoismaiset kielet
  6. nordiska språk
  7. nordisk litteratur. 

Opintojen alussa suoritat kandiohjelman yhteisiä opintoja ja oman tieteenalan opintoja. Unkarin ja Viron kielen ja kulttuurin sekä Suomen kielen ja kulttuurin opinnot painottuvat aluksi mahdollisimman hyvän kielitaidon saavuttamiseen. Erilaisista opintosuunnista kerrotaan lähemmin ensimmäisen lukukauden aikana.

Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä.

Tutkintoon kuuluvat seuraavat opinnot:

  • tieteenalaopinnot (sisältää kandiohjelman yhteisiä opintoja sekä tieteenalasi perus- ja aineopinnot)
  • valinnaiset opinnot (opintoja omasta kandiohjelmasta tai muista koulutusohjelmista, voi sisältää perus- ja aineopinnot)
  • yleisopinnot (15 op kaikille yhteisiä kieli- ja viestintäopintoja sekä tietotekniikkaopintoja, jotka suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen vuoden aikana)

HuK-tutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta kokopäiväisesti opiskellen.

Aloitat opinnot oman tieteenalasi perusopinnoilla, jonka jälkeen etenet aine- ja valinnaisiin opintoihin. Peruskoulun ja lukion äidinkielenopettajaksi suuntautuvat suorittavat HuK-tutkinnossa perus- ja  aineopinnot suomen kielestä ja kotimaisesta tai yleisestä kirjallisuustieteestä (äidinkieli ja kirjallisuus) tai pohjoismaisista kielistä ja kirjallisuudesta (svenska som modersmål) (min. 60 + 60 op).

Opintojen alussa etenet valmiiksi suunnitellun aikataulun mukaan. Edistyttyäsi voit itse vapaammin valita, mitä suoritat ja missä järjestyksessä.

Valinnaisiin opintoihin voit hyödyntää laajaa valikoimaa tieteenalaopintoja Helsingin yliopiston eri tiedekuntien muista kandiohjelmista. Lisäksi voit suorittaa opintoja ns. JOO-opintoina muissa suomalaisissa yliopistoissa (silloin kun opiskeltavaa ainetta ei ole tarjolla Helsingin yliopistossa) sekä ulkomailla (esimerkiksi opiskelijavaihdossa).

Opinnot alkavat orientoivalla jaksolla, jonka aikana laadit ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi (hopsin). Myöhemmin päivität tekemääsi suunnitelmaa. Alussa erityisesti omat opettajasi ovat tukena opintojen suunnittelussa. Ohjausta saat myös tiedekunnan opintoneuvojilta. Vanhemmista opiskelijoista nimetyt tuutorit antavat vertaistukea ja apua erityisesti opiskelujen alkuvaiheessa.

Kandidaatintutkinnon lopputyö on nimeltään kandidaatintutkielma. Se on itsenäinen tieteellinen työ. Opiskelet tutkielman tekoa edeltävissä opinnoissa (esim. proseminaarissa).

Tutkielman tavoitteena on, että opit tutkimuksen teon perusperiaatteita ja osaat laatia suppean tieteellisen raportin. Työssä esität rajatun tutkimusongelman ja käsittelet sitä aiempaa tieteellistä tietoa soveltaen.

Lähtökohtaisesti tutkielma kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi.

Kandidaatintutkielman laadittuasi:

  • osaat rajata aiheen ja etsiä siihen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta
  • osaat muotoilla tutkimusongelman tai tutkimuskysymyksen ja määritellä tutkimukselle tavoitteet
  • osaat esitellä/käsitellä aiheeseen liittyvää teoriaa, käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla alan keskeisiä peruskäsitteitä ja tuoda esiin aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta
  • osaat kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • osaat tehdä analyysin pohjalta päätelmiä ja kirjoittaa tieteellisesti argumentoidun tekstin/tutkimusraportin
  • hallitset oman tieteenalan tieteelliset käytännöt.

Kandiohjelma ja valitsemasi maisteriohjelma valmistavat monipuolisiin opetustustehtäviin eri koulutusasteilla ja aikuiskoulutuksessa. Ne tarjoavat myös valmiuksia tiedotuksen, viestinnän ja kustannusalan töihin, kirjasto- ja tutkimustyöhön sekä erilaisiin kulttuurialan tehtäviin. Myös hallinnon alalla tarvitaan yhä enemmän kielen ja kulttuurin asiantuntijoita erilaisissa suunnittelu- ja koordinointitehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Kandiohjelmalla on haettavana useita työharjoittelupaikkoja ja sillä on hyvät yhteydet työelämään. Työelämätietoutta ja -yhteyksiä pidetään yllä aktiivisesti ja niitä kehitetään jatkuvasti erilaisilla työelämäkursseilla sekä harjoittelun ja mentoroinnin avulla.

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nosti vuoden 2015 aikana esiin 375 humanistia. Ruotsiksi tekstit ovat kääntäneet ja editoineet oman kandiohjelmamme ruotsin kääntämistä ja pohjoismaisia kieliä opiskelevat opiskelijat. Tutustu humanisteihin!

Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -opettajien pätevyysvaatimukset ovat samat. Pätevyyteen vaaditaan opintoja suomen kielestä, kirjallisuusaineesta sekä puheviestinnästä:

  • suomen kielen tai Suomen kielen ja kulttuurin perus- ja aineopinnot
  • kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perus- ja aineopinnot
  • puheviestinnän opinnot 10 op
  • suomen kielen, kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen syventävät opinnot (suoritetaan maisteriohjelmassa)
  • opettajan pedagogiset opinnot (60 op, oikeus pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen aikana) ja
  • ylempi korkeakoulututkinto (esim. FM).

Ruotsi toisena kotimaisena kielenä opettajan pätevyyteen edellytetään

  • opetettavan aineen opinnot (pohjoismaisten kielten perus-, aine- ja syventävät opinnot)
  • opettajan pedagogiset opinnot (60 op, oikeus pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen aikana) ja
  • ylempi korkeakoulututkinto (esim. FM).

Opintojen aikana voit kansainvälistyä monin tavoin sekä ulkomaisissa yliopistoissa että kotiyliopistossa. Hyvä tapa kansainvälistyä on lähteä opiskelijavaihtoon tai kansainväliseen harjoitteluun. Vaihto-ohjelman aikana suoritat osan tutkintoon kuuluvista opinnoista ulkomaisessa yliopistossa. Hyvin suunniteltu ja ajoitettu opiskelijavaihto tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoa ja löytää uusia näkökulmia omiin opintoihin. Sopiva aika opiskelijavaihdolle on usein kandidaatintutkinnon jälkipuolella.

Voit lähteä vaihtoon joko jonkin opiskelijavaihto-ohjelman kautta tai hankkia vaihtopaikan itsenäisesti. Kaikkiin yliopiston vaihto-ohjelmiin kuuluu stipendi tai apuraha, jonka suuruus riippuu ohjelmasta, vaihdon kestosta ja kohdemaasta. Itsenäisesti hankittuun vaihtopaikkaan voit hakea matka-apurahaa. Työharjoittelun voit suorittaa myös ulkomailla.

Harjoittelupaikkaa voit hakea esim. ulkomaisista yliopistoista, joissa opiskellaan Suomen kieltä ja kulttuuria, tai ulkomailla toimivista Suomen suurlähetystöistä tai kulttuuri-instituuteista.  

Kansainvälistyä voit myös Helsingin yliopistossa. Voit esimerkiksi toimia tuutorina Helsingin yliopistoon tulleille vaihto-opiskelijoille tai toimia kurssiassistenttina kansainvälisille opiskelijoille suunnatuilla suomen kielen kursseilla.

Tärkeitä yhteistyötahoja löytyy niin virastoista ja valtiollisista toimijoista (erityisesti Kotimaisten kielten keskus eli Kotus, Pohjoismainen kulttuuripiste) kuin kansalaisjärjestöistä (M. A. Castrénin seura, Suomi-Unkari seura, Tuglas-seura) ja tieteellisistä seuroista (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS ja sen yhteydessä toimiva Kirjallisuuden vientikeskus FiLi, Suomalais-Ugrilainen Seura, Svenska Litteratursällskapet SLS, Kotikielen Seura). Työelämäyhteyksiä ja harjoittelupaikkoja tarjoavat myös Suomessa sijaitsevat suurlähetystöt ja niiden yhteydessä toimivat kulttuurilaitokset (Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Viro-instituutti).

Kandiohjelma liittyy kielen- ja kirjallisuudentutkimukseen. Kielentutkimuksen alueita ovat esim. vuorovaikutuksen tai kieliopin tutkimus, kielen muutos ja vaihtelu sekä kielihistoria. Tutkimme myös kielen merkitystä yhteiskunnassa, esim. kaksi- ja monikielisyyttä, vähemmistökieliä ja kielikontakteja. Tutkimuksen kohteita ovat myös kaikenikäiset tekstit, viranomaiskieli, kääntäminen, kielitaito ja sen arviointi sekä uudet oppimis- ja opetusympäristöt. Teemme yhteistyötä myös muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa, muun muassa sosiologien, ekonomien, juristien, historiantutkijoiden, arkeologien ja tietojenkäsittelytieteiden tutkijoiden kanssa.

Kotimaisen kirjallisuuden tutkimus Helsingin yliopistossa keskittyy kirjallisten teosten analyysiin ja ymmärtämiseen historiallisissa ja tekstienvälisissä suhteissa. Tutkimuksen  painopisteitä ovat modernismin tutkimus, lajiteoria ja -tutkimus ja erityisesti runouden tutkimus. Uusia avauksia ovat  kognitiivisen poetiikan tutkimus, johon kuuluu tekstin kehysten ja kuviteltujen maailmojen analyysi sekä kirjallisuuden tunnevaikutusten tutkimus, sekä draaman tutkimus, joka on valottanut 1800-luvun suomalaisen draaman kehitystä.  Tieteidenvälisyys korostuu eri  yhteistyöprojekteissa, esimerkkeinä taiteen ja kielentutkimuksen oppiaineiden lisäksi mm. sukupuolentutkimus ja kaupunkitutkimus. Pohjoismaisen kirjallisuuden linjalla painopisteitä ovat muun muassa pohjoismaisen naiskirjallisuuden historia, autofiktio ja tunnustuskirjallisuus, viihdekirjallisuus, kirjallisuussosiologia, suomenruotsalainen modernismi, myöhäismoderni suomenruotsalainen kirjallisuus, esseistiikka, rock-tekstit ja digitaalinen humanismi.

Tutkimus ei tunne rajoja: teemme tutkimusta yhdessä muiden instituutioiden, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa - emme vain Helsingissä ja Suomessa vaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Varsinkin pohjoismaisella yhteistyöllä on kandiohjelmassamme kuitenkin erityinen asema.

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmasta voit jatkaa suoraan seuraavissa maisteriohjelmissa: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten maisteriohjelma, Kotimaisen kirjallisuuden maisteriohjelma ja  Pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien maisteriohjelma. Voit hakea myös muihin maisteriohjelmiin, esim. Kääntämisen maisteriohjelmaan tai englanninkieliseen kielitieteen maisteriohjelmaan.

Hakeminen

Haku käynnissä

Haku
Haku avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneille, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
15
josta paikkoja ensikertalaisille
0

Tulossa hakuun

Haku
Siirtohaku, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
2.5.2017, 08:0016.5.2017, 15:00
Aloituspaikat
6
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Humanistinen tiedekunta

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on merkittävä kansainvälinen tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteisö. Se on Suomen suurin ja vanhin humanistisen opetuksen ja tutkimuksen yksikkö. Tieteenalarakenteeltaan ja oppiainevalikoimaltaan se on Suomen monipuolisin tiedekunta.

Humanistisessa koulutuksessa yhdistyy kansainvälisyys, kielellinen vuorovaikutus, ajattelun taidot ja laaja-alainen sivistys, sekä jatkuva halu uuden oppimiseen ja ihmisen ymmärtämiseen.

Tiedekunta ja sen laitokset sijaitsevat Helsingin keskustassa Senaatintorin lähellä. Kaikki muu opintoihin tarvittava kirjastoista liikuntatiloihin ja oppimiskeskuksiin löytyy läheltä.

Humanisteilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan eri alueilla: perinteisillä humanistisilla aloilla koulutuksen ja hallinnon piirissä, mutta myös talouden ja tekniikan maailmassa.

Lue lisää: www.helsinki.fi/hum

Humanistinen tiedekunta sijaitsee keskellä Helsinkiä ja opiskelijoille keskeisen Helsingin yliopiston Kaisa-kirjaston sekä oppimiskeskus Aleksandrian välittömässä läheisyydessä Uudenaikaiset opiskelutilat ja kirjaston palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla. Myös Kansalliskirjasto, jossa on humanistisen alan laajin ja merkittävin kirjastokokoelma, sijaitsee keskustakampuksen alueella.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät verkkosivuiltamme.

PL 24
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite:
12
Puhelin: 02941 24140