Esitelmäkutsu

We live in a time when researchers and their work are being challenged to reconsider their ethical and methodological choices. Research is evaluated and positioned in relation to the sustainability of the planet, social inequalities, norms and forces of change. Activism can be linked to research in many ways. For example, researchers can raise important social issues, enable the participation of marginalised groups or seek to change unjust structures and the mindsets that perpetuate them. Critical, militant and activist research approaches are socially engaged and challenge the epistemology that takes scientific objectivity for granted. Examples of such approaches include feminist, anarchist, queer, eco and decolonial perspectives.  We invite researchers to join our working group and reflect on the relationship between activism and research within the fields of theology and religious studies. Presentations may be theoretical or based on empirical data or focus on activist research methods. We welcome presentations that take activism as the conceptual and empirical starting point for research, as well as reflections on the criticality, militancy and degree of activism in one's own work. Presentations dealing with broader ethics or relationship between research and activism are also welcome. We encourage both traditional and experimental presentation methods.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Henrietta Grönlund, Helsingin yliopisto, Johannes Cairns, Turun yliopisto; Riikka Hohti, Helsingin yliopisto

Times of turmoil can be spaces for boundaries – social, political, or sacred – to break or be reinforced by force. According to Foucault, the interplay between power and violence lies within the space left for the other to obey or disobey. Marginalized people facing the societal systems of hegemony negotiate their way through the world and may need to challenge those systems on multiple arenas of meaning making and bureaucracy. These challenges are either tolerated, silenced, or even colonialized by the hegemony. The plurality of opportunities and opinions have long been seen as strength, and basis for eg. Declaration of Human Rights, but a state has the monopoly of violence to institute the boundaries of “proper conduct” within its communities. While transgression can create the space needed to cross the line, resistance is the method that seeks to take down the imposed walls. Our session invites in papers to discuss how bending the rules, and facing societal hegemonies look like from the point of view of individual meaning making, and even healing – personal or communal. The papers can be theoretical on crossing the line of concepts, or more empirical studies on minorities dealing with societies dealing with minorities.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Essi Mäkelä, Helsingin yliopisto; Hanna Gebraad, Turun yliopisto; Pasqualina Eckerström, Helsingin yliopisto & Turun yliopisto

The working group will present articles written for the book Arctic Christianity and themes from these studies during the session. The focus will particularly be on the history of the spread of Christianity in Arctic regions, as well as the intertwining of colonialism and mission related to various historical phases. The session will open new perspectives on the phases of the Christianization of indigenous peoples.  The working group consists of a number of predetermined research presentations introducing the AC book, but the session is also open to new presentations and anyone interested in the topic.

Työryhmä esittelee sessiossa Arctic Christianity -teokseen kirjoitettuja artikkeleita ja kyseisten tutkimusten teemoja. Käsiteltävänä on erityisesti kristinuskon leviämishistoria arktisilla alueilla, ja eri historiallisiin vaiheisiin liittyvä kolonialismin sekä lähetyksen yhteenkietoutuminen. Alkuperäiskansojen kristillistymisen vaiheisiin sessio avaa uusia näkökulmia.   Työtyhmä käsittää joukon ennelta päätettyjä AC-kirjaa esitteleviä tutkimusesityksiä, mutta sessio on avoin myös uusille esityksille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.  

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjät: Johan Bastubacka, Helsingin yliopisto

The RELIDEM-project investigates how churches in Finland, Lithuania, Poland and Ukriane has reacted, both on leadership and grassroots level, to the crisis of democracy, to rising populist nationalism, and to the ongoing war in Ukraine. To this session we invite presentations on related topics and their contextualization in different parts of the world.

Kieli: englanti

Järjestäjät: Björn Vikström, Åbo Akademi; Mika Vähäkangas, Åbo Akademi; Talvikki Ahonen, Åbo Akademi

Social exclusion is a multidimensional phenomenon that disengages people from vital resources, spanning cultural, political, legal and social dimensions. In this context, religion can play an ambiguous role, sometimes exacerbating exclusion and violence and sometimes providing empowerment against exclusionary structures.  However, the arts often constitute vital 'third spaces' in the struggle against social exclusion, foster a sense of belonging and provide a platform for resistance. Through community theatre, documentary films, poetry, experimental writing, visual arts and graffiti, for example, marginalised individuals and groups can express themselves, gain validation and challenge dominant narratives. This creates spaces for agency, voice and dialogue across societal divides, offering coping mechanisms for daily exclusion and combatting its structural and symbolic violence. This workshop will investigate the relationship between contemporary art, social exclusion and religion, inviting contributions on concrete examples of this relationship. How do the arts provide people facing exclusion with positive self-narratives that offer restoration? How do the arts provide alternative interpretations for combatting religiously motivated exclusion? How do they legitimise agency and identity at the margins of institutional religion? How do they encourage engagement with, or opposition to, religion when fighting lived exclusion, using also religious resources in the process?

Kieli: englanti

Järjestäjä: Peter Nynäs, Åbo Akademi

The aim of this workshop is to present a wide selection of viewpoints into the dynamics of the eastern Islamic world. Both the academic study of Islam and the more general western public understanding of the muslim world often centers the dominant viewpoints of the Islamic Middle-East. By focusing the attention specifically on the Islamic cultures of the east, the workshop attempts to create a more diverse narrative about contemporary Islamic research. As religions and their interactions are strongly connected to various societal tensions and movements, the critical analysis of more ”peripheral” traditions is increasingly important. The geographical reach of this workshop includes (but is not strictly limited to) Central Asia, South Asia and Southeast Asia. The workshop welcomes academics from various fields to participate and encourages a multidisciplinary approach. Presentations given in the workshop can deal with topics such as interfaith dialogue, religious plurality, Islam and its societal positioning, relationship between local and dominant Islamic traditions, history of local Islamic thought, local Islamic practice, Islam’s influence on local societal structure and attitudes towards minority/majority religious communities. The workshop especially encourages lifting up perspectives not often heard in Islamic mainstream research. The workshop will be conducted in English and thus international scholars not fluent in Finnish can easily participate.

Kieli: englanti

Järjestäjät: Janne Seppänen, Helsingin yliopisto; Ershad Noorzai, Helsingin yliopisto

Over the past forty years, emotions have been an object of study in historical fields. However, it has only been relatively recently that Biblical Studies, ancient Near Eastern studies, and Antiquity studies have engaged with this topic. Nevertheless, there is a growing body of scholarship using different theoretical perspectives and methodologies to understand emotions in historical sources. For instance, studies of lexemes, metaphors, the changes of emotion concepts within a longer time span, and comparisons with neuroscientific results have been used for philological approaches. Approaches based on material objects (such as iconography and inscriptions) join these studies. The study of ancient emotions has never been more vibrant, and there is a distinct need for a cross-disciplinary workshop for scholars to learn from one another.  Our three sessions—two held in English and one in Finnish—invite paper proposals from biblical studies and its associated fields such as (but not limited to) ancient history and literature, ancient Near Eastern studies, patristics, and Egyptology. Papers should focus on discussions of emotions or affect in their source materials. We are not dogmatic about which emotional theoretical frameworks authors employ, as we believe this will allow for a lively discussion during the session. We particularly welcome papers focusing on theoretical discussions, interdisciplinary approaches, philological analyses, and the emotions of material culture.

/

Tunteiden ja affektiivisuuden tutkimus on saavuttanut suosita humanistisilla aloilla viime vuosikymmeninä. Eksegetiikassa, muinaisen Lähi-idän ja antiikintutkimuksessa näitä lähestymistapoja on kuitenkin sovellettu enenevissä määrin vasta hiljattain. Yhä kasvava määrä tutkimusta erilaisia emootiotutkimuksen ja affektiteorioiden näkökulmia hyödyntäen onkin saanut huomiota. Tutkimuksissa on tarkasteltu esimerkiksi tunnesanaston ja -käsitteiden tai tunteiden muutoksia historian eri vaiheissa. Tekstilähteiden lisäksi tunteiden tutkimuksessa on pureuduttu sellaiseen lähdeaineistoon, joka on tyypillisesti jäänyt vähemmälle huomiolle, kuten piirtokirjoituksiin ja muihin historian esinelöytöihin.

Työryhmämme kutsuu eksegetiikan sekä sen lähitieteiden aloilta (kuten antiikintutkimus, muinaisen Lähi-idän tutkimus, egyptologia, patristiikka) esitelmäehdotuksia, joissa sovelletaan emootiotutkimuksen tai affektiteorioiden näkökulmia. Työryhmällämme on kaksi sessiota, joista toinen on suomen- ja toinen englanninkielinen. Esitelmien aiheet voivat käsitellä mitä tahansa ajallista, maantieteellistä tai kielellistä kontekstia. Työryhmän pyrkimyksenä on tarjota mahdollisimman monipuolinen kattaus raamatuntutkimuksen ja sen lähialojen soveltamasta emootiotutkimuksen ja affektiteorioiden tutkimuskentästä ja luoda ympäristö tämän alojen tutkijoiden vuorovaikutukselle. Työryhmän tavoitteena on tarjota tila myös keskusteluyhteydelle teoreettisten lähestymistapojen ja empiiristen menetelmien välille.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjä: Marika Pulkkinen, Helsingin yliopisto; Ellie Bennett, Helsingin yliopisto

Post-colonial critiques have shown that much of the colonial Indological and Oriental scholarship on India functioned as an "intellectual arm of colonial domination.” Scholars have felt an increasing need for prioritizing the usage of emic concepts/perspectives within Hinduism (such as sampradaya, parampara, vigraha, dharma, and so on) and their conceptual content. This is not merely a linguistic exercise but also a step towards decolonizing methodologies in religious studies, enabling a deeper engagement with a tradition's inherent richness and diversity. What are the ways of analyzing Hindu traditions and practices beyond the paradigms of objectification and stereotyping? How best to conceptualize and delineate the various sub-traditions within Hinduism from oral, textual, and practice-oriented domains? How best to handle issues of homogeneity, heterogeneity and plurality in Hindu practices, beliefs and rituals from an academic perspective? Should Hinduism be conceived as a Religion in the Christian theological sense or as a conglomeration of ‘cultural practices and traditions? This open panel seeks to invite researchers and scholars to engage with themes and perspectives about indigenous emic aspects of Hindu traditions that have hitherto been seen only from a theoretical western lens.

Kieli:englanti

Järjestäjät: Santanu Dey, Jagiellonian University; Ferdinando Sardella, Stockholm University

The rise of Communism in Europe after World War II marked the beginning of a period of profound uncertainty for many religious communities. Under communist regimes, churches faced restrictions, surveillance, and ideological confrontation, yet often became spaces of resistance, negotiation, and identity formation. After the collapse of communism, these societies themselves entered a new phase of uncertainty, with the context being no less turbulent for the respective churches. In their newfound freedom, churches were faced with the need to redefine their role in the public space and adapt to rapid political, cultural, and social transformation. By focusing on the Eastern European context, this panel invites contributions that examine how religious communities adapted, resisted, or collaborated in these shifting environments, and how theology and discourse were shaped by conditions of profound instability. Presentations may address questions of church–state relations, underground religious life, theology in oppressive contexts, as well as the role of churches in the processes of democratization, their connections to nationalist ideologies, or challenges of post-communist pluralism and growing liberalism. The panel seeks to examine how Christians in eastern Europe responded to times of uncertainty and how their responses continue to influence contemporary debates on religion and society.

Kieli: englanti

Järjestäjät: Andrej Bukovac-Mimica, Helsingin yliopisto; Katharina Kunter, Helsingin yliopisto

Through theoretical reflection and practical application, this session will examine the aftermath of conflict. The focus will be on contexts and interpretations, as well as opportunities and problems that are, in various ways, related to religion. In some cases, religion has been the focus of conflict (or has fuelled it), in other cases religion and theology have provided tools for dealing with the aftermath and for carrying on. Some conflicts go further back in time than we can remember, while others are recent. A conflict has many faces, and so does its aftermath. We invite for a discussion on this.   Presenters may explore how communities remember and forget, resist, or remain in conflicts, how religion and theology can contribute to reconciliation and reconstruction processes (and sometimes the opposite). Presenters may reflect, but are not limited to, on ethics of forgiveness and justice, as well compromise and adaptation as survival strategies, as well as theological approaches to suffering, such as theodicy and eschatological hope. Historical and ethical perspectives can be examined alongside practical expressions of faith, such as spiritual care and liturgical/ritual practice, with the common goal of the session being to provide a more comprehensive representation of the multifaceted face of the aftermath of conflict. 

Kielet: englanti

Järjestäjät: Heidi Jokinen, Åbo Akademi; Kim Groop, Åbo Akademi

This session aims at examining various ways in which religious languages or terms -theological, ritual, and other—are used in cross-religious contexts such as interfaith exchanges or presentations to a “foreign” audience or teaching across religious cultures. Terms such as ‘God’ may be used, for instance, in a non-theistic context, such as Zen, in ways that challenge the Christian or Islamic concept of God. This kind of cross-religious use of specific concepts and words can also amount to an appropriation that expands the scope of a given religious tradition or even serves its diffusion. Such terms may also undergo various transformations when received in a new religious context. Moreover such "displacements" can also manifest as a kind of “vulgarization” of religious language, such as happened with terms such as guru and karma. The point is that in the globalized ambience of our day and age religious lexicons are bound to meet, intersect, cross-fertilize, illuminate, transform but also in some cases arguably adulterate and “alienate” each other.

Kieli: englanti

Järjestäjä: Patrick Laude, Georgetown University

This session brings together scholars working in the field of Jewish Studies in Finland to discuss how various crises have affected their research and teaching. We understand Jewish Studies in the broadest interdisciplinary sense, and the diversity of the presentations reflects this wide scope. As a relatively small – though by no means narrow – field in Finland, Jewish Studies is particularly vulnerable to shifts in the academic and political landscape, from uncertainties in research funding to the sudden emergence of suspicion and even hostility towards the field, often triggered by the volatile situation in the Middle East. Historically, Jewish Studies has endured numerous crises, including persecution and exclusion during the Nazi regime. Yet these challenges are, of course, not confined to the past. How have times of crisis and the persistent presence of controversy shaped Jewish Studies and stimulated new research questions and areas of study for scholars? How are they coping in a field that constantly faces politically charged and intellectual challenges?

Kieli: englanti

Järjestäjät: Riikka Tuori, Helsingin yliopisto; Pekka Lindqvist, Åbo Akademi

In times of uncertainty, the liturgical life of different Christian churches offers centuries-old stability, but it is also open to addressing contemporary and future themes and experiences. In recent years, research in the field of liturgy has focused on semiotics, for example, but also on the examination of space, movement, and the senses, with soundscapes and experiential worlds also being subjects of study. In addition to worship services, there are also discussions on occasional services and their place in contemporary and future liturgical life. This ecumenical and multidisciplinary working group invites researchers who examine the theology and practices of liturgy as well as church music in different denominations through both scientific and artistic research.

Epävarmuuksien aikana eri kristillisten kirkkojen jumalanpalveluselämä tarjoaa vuosisataista pysyvyyttä, mutta avautuu myös tämän päivän ja tulevaisuuden teemojen ja kokemusten käsittelylle. Liturgiikan alan tutkimuksessa huomio on viime aikoina kiinnittynyt esimerkiksi semiotiikkaan, mutta myös tilan, liikkeen ja aistien tarkasteluun, jossa tutkimuskohteena on ollut myös äänimaisemat ja kokemusmaailmat. Jumalanpalvelusten ohella tänä aikana keskustellaan myös kasuaalitoimituksista ja niiden paikasta nykyajan ja tulevaisuuden jumalanpalveluselämässä. Tähän ekumeeniseen ja monitieteiseen työryhmään kutsutaan tutkijoita, jotka tarkastelevat eri kirkkokuntien liturgian teologiaa ja käytäntöjä sekä kirkkomusiikkia niin tieteellisen kuin taiteellisen tutkimuksen kautta.

Kieli: suomi tai englanti

Järejestäjät: Sini Hulmi, Helsingin yliopisto; Samuli Korkalainen, Taideyliopisto

The problem of evil is being rethought. There is an increasing awareness that the traditional theist vs atheist debate is going nowhere. The focus of the debate is instead shifting to the problem of meaning and world-views. How can the world be meaningful, if there is so much evil? How does the problem of evil arise in different world-views? What kinds of resources do different world-views have to view the world as meaningful and to come to terms with evil?  The panel offers a space for discussing these topics from the point of view of philosophy, theology and religious studies. The focus is on recent discussions and new approaches to  -the general problem of evil and the meaningfulness of the world -the ways different world-views respond to the problem of evil -the use of the method of world-view studies to study the problem of evil -new methods and approaches to the problem of evil.  The presentations should be in English and be about 20-30 minutes long. Please submit a presentation through the Conference Call for Papers system, if you are doing research on world-views and new approaches to the problem of evil.

Kieli: englanti

Järjestäjä: Lauri Snellman, Helsingin yliopisto

Recent years—marked by pandemic disruptions, geopolitical instability, ecological crisis, and rising secularization—have highlighted anew how religious leaders navigate questions of power, authority, and credibility. This session explores religious leadership in contexts where traditional authority is both contested and urgently needed.   The session invites research on religious leadership within Christianity and other religious traditions, addressing how leaders interpret and perform their roles in changing social environments. One of the studies included presents results from a Nordic survey among church leaders in Lutheran majority contexts. Against the background of growing religious and worldview diversity, secularization, and institutional decline, this 2024–2025 study explores how church leaders describe their everyday work and how they perceive their role in church and society.   We welcome paper proposals that examine how religious leadership is practiced, experienced, and interpreted in uncertain times. Contributions may focus on theological, sociological, or leadership-theoretical or other perspectives.

Kieli: englanti

Järjestäjät: Cecilia Nahnfeldt; Åbo Akademi; Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto

Perennialists went to great lengths to define mysticism as a worldwide shared experience with a common core, an approach roundly critiqued by constructionists who pointed out the dangers in generalizing the category and imposing Western definitions. Yet, the term continues to grow in popularity, including in non-Western contexts, and mysticism tends to return especially at times of crisis and uncertainty. Many researchers now argue that contextualist sensitivity does not require abandoning the term altogether if we are to be true to empirical reality. We can embrace ambiguity and uncertainty in the definition of mysticism and still make use of the category for nuanced, general and comparative theory-building. Indeed, just such a post-critique re-approach to mysticism(s) appears to be underway. Capitalizing on this momentum, we invite proposals that move past the essentialist-constructionist divide to probe new approaches, methods, and theories to study mysticisms. We welcome theoretical, methodological, and empirical contributions in all historical and contemporary contexts, exploring mysticisms in any religious tradition and none. Papers may be based in theological or social scientific disciplines or in the arts and creative fields. The session is organized by the Program in the Study of Mysticism at Tampere University. The session language will be English but papers in Finnish or Swedish are warmly welcome.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjät: Ali Qadir, Tampereen yliopisto; Tatiana Tiaynen-Qadir, Tampereen yliopisto

Artificial intelligence is increasingly cast as transformative: a disruptive technology, a cultural imagination, even a new epistemic agent. Yet AI is less a stable system than a discursive event, shaped as much by metaphors and imaginaries as by code. Religion, likewise, is never fixed but continually reshaped through practices, institutions, media, and discourse. This panel explores their intersections, approaching AI as simultaneously technological, discursive, and imagined, and religion as constituted through language and representation rather than given in advance. To place them in the same frame is to ask how each becomes legible through the other and to clarify the stakes of their convergence. We welcome theoretical, conceptual, and empirical work on discursive entanglements (how AI invokes religious vocabularies and how religious language frames AI discourse); mediation and practice (Godbots, generative media, moderation of religious speech etc.); community and publics (imaginaries of belonging with “intelligent machines”); and politics-affect (recognition, misrecognition, exclusion, and registers of awe, dread, enchantment, and disenchantment).
 

Kieli: englanti

Järjestäjät: Katja Valaskivi, Helsingin yliopisto; Feeza Vasudeva, Helsingin yliopisto

Cities are environments of constant change: centers of flows of people, capital, and ideas, and birthplaces of new ways of thinking and working that arise from diversity and the encounter of differences. Cities have been seen as central to the development and spread of religions, which have been shaped and continue to be shaped as they encounter new environments and a wide range of practices, groups, beliefs, opportunities, and challenges in cities. Similarly, religions shape and have shaped cities, their materiality, norms, power structures, and culture.  We invite proposals to the working group that reflect on the interaction between religion and urban environments and the changes that it entails. How have different urban environments and their cultures, religious realities, challenges, and forms of activity influenced religions or some of their practices or emphases? And how have religions, with their own manifestations, norms, and ideas, influenced and continue to influence cities? The presentations can focus on contemporary cities and religions as well as historical cities and religions. They can be theoretical or based on empirical materials.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Henrietta Grönlund, Helsingin yliopisto; Rosa Huotari, Helsingin yliopisto/Åbo Akademi; Riina Sinisalo, Helsingin yliopisto

This session explores the intertwinement of religion and gender in contemporary politics, focusing on how these categories are mobilized, contested, and reconfigured across diverse contexts. Scholarship has shown that religion and gender are central axes of political projects, ranging from authoritarian populism and nationalist movements to democratic struggles and transnational activism. This intertwinement is manifest in state policies on family and sexuality, in the gendered imaginaries of religious and political actors, and in the global circulation of anti-gender and feminist/LGBTI+ mobilizations. Contributions may engage with a wide range of approaches from discourse analysis and political theology to feminist, queer, and postcolonial/decolonial perspectives. The session particularly welcomes case studies that highlight how religion and gender intersect in shaping political orders, as well as comparative and theoretical interventions that address their entanglements in authoritarian, democratic, or hybrid regimes. Presentations may focus on topics such as the geopolitics of religion and gender, religiously framed anti-gender campaigns, the role of faith-based actors in welfare and care regimes, feminist or queer theologies and activisms, or interfaith struggles for equality and justice. By bringing together scholars across disciplines, the session aims to advance dialogue on the analytical and political stakes of studying religion and gender in the 21 century.

Kielet: englanti

Järjestäjä: Didem Unal Abaday, Helsingin yliopisto

Over the past few decades, religious literacy has emerged as a major topic of discussion in the study of religion. In addition, educational institutions, policy frameworks, and civil society organizations have increasingly adopted the language of religious literacy to promote tolerance, reduce prejudice, and strengthen social cohesion. Yet despite its widespread adoption, the concept remains mainly normative, and its suggested implications lack empirical evidence. There is a persistent lack of clarity regarding the conceptual boundaries of religious literacy, its pedagogical applications, epistemological underpinnings, and tangible outcomes in lived contexts.    This panel invites papers that critically engage with key questions surrounding religious literacy: Definition, underlying assumptions, practical applications, and possible outcomes. We welcome both conceptual and empirical examinations of religious literacy. The panel aims to facilitate a collective exchange of knowledge and dialogue on the complexities and challenges surrounding this increasingly influential concept.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjät: Titus Hjelm Helsingin yliopisto; Zeinab Karimi, Helsingin yliopisto; Roosa Haimila, Helsingin yliopisto; Jenna Kuronen, Helsingin yliopisto; Tuomas Äystö, Helsingin yliopisto 

The first women were ordained as priests in 1988 in the Evangelical Lutheran Church of Finland. In 2025 bishops are seeking to offer a solution for same-sex marriages in the Church. Both issues divide the Church and increase tensions. What kind of view of humanity, view of God, and theology do the supporters and opponents of these perspectives base their views on? How do these perspectives relate to the exercise of power? What consequences has opening the priesthood to women had? What has it meant for the priesthood of men? What is the basis for interpretations of the Bible that do not apply justice, equality, and equal treatment to all groups of people? Is it necessary to talk about gender/genders (gender vs. anti-gender) when interpreting the Bible? The above are examples of topics that could be presented in the workshop.

/

Ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi Suomen ev.lut.kirkossa 1988. Piispat pyrkivät tarjoamaan ratkaisun samaa sukupuolta olevien vihkimiselle kirkossa 2025. Molemmat asiat jakavat näkemyksiä kirkon sisällä. Millaiseen ihmiskäsitykseen, jumalakäsitykseen ja teologiaan kannattajien ja vastustajien näkökulmat perustuvat? Miten näkökulmat liittyvät vallankäyttöön? Millaisia seurauksia pappeuden avaamisella naisille on ollut? Mitä se on tarkoittanut miesten pappeudelle? Mihin perustuu Raamatun tulkinnat, joissa oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja ihmisten yhdenvertainen kohtelu ei kohdistu kaikkiin ihmisryhmiin? Onko puhe sukupuolesta/sukupuolista (gender vrt anti-gender) tarpeen Raamattua tulkitessa? Edellä esimerkkejä aihepiireistä, joista toivotaan esityksiä työryhmään.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjä: Päivi Salmesvuori, Åbo Akademi

The session welcomes presentations which address uncertainty from a social ethical perspective. The presentations may address, for example, situations of change, crisis, or threats - situations in which one must act under various uncertainties. The conditions under which one operates may be changing, the resources and competences may be insufficient, or it is difficult to anticipate the outcomes of activities. What ethical questions arise in these situations and how various agents cope with uncertainty? The presentations can address uncertainty concerning churches, other religious organizations or other actors.

Sessioon toivotaan esitelmiä, jotka käsittelevät sosiaalieettisestä näkökulmasta esimerkiksi muutostilanteita, kriisejä tai erilaisia uhkia - siis tilanteita, joissa joudutaan toimimaan erilaisten epävarmuuksien keskellä. Toimintaolosuhteet voivat olla muutoksen keskellä, resurssit ja kompetenssit voivat olla riittämättömiä tai toiminnan seurauksia on vaikea ennakoida. Millaisia eettisiä kysymyksiä tilanteisiin liittyy ja miten eri toimijat käsittelevät epävarmuutta? Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi kirkkoja, kirkollisia järjestöjä tai muita toimijoita.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Vilppu Huomo, Helsingin yliopisto; Maria Paavolainen, Helsingin yliopisto

In conferences on theology and the study of religions, the responses of various religious traditions to ecological crises have received increasing attention. However, the role of intensive animal agriculture in these crises – and particularly the human-caused suffering of non-human animals – has often been overlooked. Furthermore, the connection between worldviews and these issues has not been sufficiently acknowledged. Both religious and non-religious actors may offer solutions to ecological crises, yet they often also uphold problematic structures, such as the notion of human exceptionalism over other animal species. Partly due to these dynamics, we now face a situation where, for example, 60% of mammals are livestock, while only 4% are wild animals. Animal agriculture indeed is significantly linked to the radical loss of biodiversity. For these reasons, we argue that alongside other well-known crises, the contemporary era is marked by what we call the crisis of human–animal relations. 

We welcome presentation proposals from diverse perspectives that address non-human animals within various religious and non-religious worldviews in this era of complex uncertainties. Topics may also explore issues beyond ecological crises, such as the status of animals during times of war. In addition, we warmly welcome all animal-themed proposals.

/ 

Teologian ja uskonnontutkimuksen konferensseissa huomiota on kiinnitetty yhä enemmän eri uskontojen reaktioihin ympärillä oleviin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen. Keskusteluissa useimmiten sivuutetaan eläintuotannon rooli ekologisissa kriiseissä, ja etenkin eläintuotantoon sisältyvä, ihmisen aiheuttama mittaamaton kärsimys lukemattomille muunlajisille eläimille sekä eri katsomusten yhteys edellä mainittuihin. Niin uskonnolliset kuin uskonnottomat toimijat voivat tarjota ratkaisuja kriiseihin, mutta ne myös usein ylläpitävät ongelmallisia rakenteita, kuten käsitystä ihmisen ylivertaisuudesta suhteessa muihin eläinlajeihin. Osaltaan tämän vaikutuksesta olemme päätyneet tilanteeseen, jossa maapallon nisäkkäistä jopa 60 % on tuotannossa pidettäviä eläimiä ja vain 4 % luonnonvaraisia eläimiä. Eläintuotannolla onkin merkittävä yhteys myös radikaaliin luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Näistä syistä katsomme, että monien muiden kriisien ohella aikaamme leimaa ilmiö, jota kutsumme eläinsuhteiden kriisiksi. 

Tähän avoimeen sessioon toivomme eri lähestymistavoista ammentavia esitelmiä, jotka käsittelevät muunlajisia eläimiä erilaisten uskonnollisten ja uskonnottomien katsomusten konteksteissa monitahoisten epävarmuuksien aikoina. Esitelmien aiheet voivat liittyä myös muihin, kuin edellä mainittuihin kriiseihin ja epävarmuuksiin, kuten eläinten asemaan sodissa ja sodan uhan alla. Lisäksi toivotamme kaikki eläinteemaiset esitelmäehdotukset lämpimästi tervetulleiksi! 

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Terhi Hannola, Helsingin yliopisto; Jenna Kuronen, Helsingin yliopisto 

This session explores how theological ideas, symbols, and narratives are reinterpreted within ideological and political frameworks to legitimaze power and shape collective identity. The intersection of theology and propaganda often gives rise to theopolitical imaginaries, systems of meaning in which divine authority becomes a language of persuasion and governance. From the use of sacred history in constructing national myths to the mobilization of eschatological and ecclesiological ideas in political discourse, theology continues to serve as a powerful medium of ideological communication.  Although the theme resonates with the contemporary use of theology for propaganda purposes in Russia, the session equally welcomes studies from other historical and cultural contexts where theology interacts with state power, ideology, or political messaging. Contributions may explore Orthodox, Catholic, or Protestant traditions and may adopt theoretical, comparative, or case-based approaches.

Kieli:englanti

Järjestäjä: Aleksandre Gabunia, KU Leuven

This session will aim to address religion in times of war whether it be a historic, contemporary or mythological type of conflict. In uncertain times, or in times of crises, religion and religious communities have played a multifaceted role either to offer solace in war, to galvanise the resistance, to legitimise the fighting or to offer explanations to why the war is happening. In this we seek to explore different themes and cases of religious conceptualization of war in a broad sense that can be expressed in a wide range of sources such as sermons, religious texts or other forms of ceremonies. The session welcomes presentations dealing with the topics of how war (or wars) has been portrayed in religious settings or how wars have affected religion and religious beliefs in the past, present, and beyond.

Kieli: englanti

Järjestäjät: Daniel Mladenovic, Åbo Akademi; Johannes Huhtinen, Åbo Akademi

Elämme monikriisien aikaa, mikä on saanut ihmiset etsimään elämäänsä sisältöä, merkitystä ja ratkaisuja vaihtoehtoisista ontologioista, kuten animismista. Animismi on yleisemmin nähty kokemustietoon perustuvana maailmasuhteena tai henkisyytenä, aineettoman ja aineellisen ympäristösuhteen yhdistävänä perinteenä. Animismi perustuu kaiken pitämisenä elävänä, muun elävän tasavertaiseen kunnioittamiseen ja käsitykseen ihmisestä osana luontoa. Vaikka animismi nähdään vaihtoehtoisena ontologiana, on sanottu, että myös länsimaisen kulttuurin sisällä voi toimia animistisesti.  Kutsumme työryhmäämme esityksiä, jotka esittelevät tapaustutkimusten avulla animistiseen maailmankuvaan perustuvaa ympäristösuhdetta, yhteisöjä, tapoja tai käytäntöjä, kuten shamaaniutta. Esitykset voivat sisältää myös seuraavia teemoja: Haasteet, mahdollisuudet ja menetelmät tutkia animistista ontologiaa; animististen yksilöiden ja yhteisöjen reaktiot ympäristökriiseihin; animistisen maailmankuvan tarjoamat kokemukset, keinot ja näkökulmat erilaisiin elämänkriiseihin sopeutumiseen; animistiset ympäristörituaalit ja/tai riitit; shamaaniuden rooli yksilöiden ja yhteisöjen kriisien aikana. Toivotamme työryhmäämme tervetulleeksi niin aloittelevat kuin kokeneemmat aihepiirin tutkijat.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjät: Hanne Metsähinen, Turun yliopisto; Jaana Kouri, Turun yliopisto

Juutalaiset ja Israelin valtio ovat olleet 1900-luvun aikana sekä syvän vihan että rakkauden kohteita. Kyse ei ole ollut yksinomaan kristittyjen asenteista tai tunteista vaan myös laajemmista poliittisista intohimoista ja ideologisista kamppailuista. Sessiossa asiaa lähestytään molemmista näkökulmista.

Antisemitismillä on monta ulottuvuutta kuten kulttuurinen, ideologinen ja poliittinen. Ajatus juutalaisten valtiosta 1800-luvun lopulla ja varsinkin Israelin valtion perustaminen 1948 ovat tehneet antisemitismistä yleisen aatteellisen ja poliittisen ilmiön, joka ulottuu paljon varsinaisten antisemiittien piirien ulkopuolelle. Sessiossa käsitellään tätä laajentumisprosessia ja sen saamia ilmenemismuotoja.

Sessiossa puhutaan myös sionismin alkuvaiheista suomalaisen papiston näkökulmasta, siis 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta. Siitä, kuinka osalle papeista kyse oli Jumalan suunnitelman toteutumisesta, toisille sen hylkäämisestä, jopa Antikristuksen valtakunnan rakentamisesta, ja kolmansille maallistuneiden juutalaisten tai kansainvälisen rahajuutalaisuuden projektista. Sen lisäksi, että sionismia tarkasteltiin juutalaisten kansallisena heräämisen, se herätti voimakkaita uskonnollisia ja juutalaisvastaisia tuntoja.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjä: Mikko Ketola, Helsingin yliopisto

Yksilöiden ja yhteisöjen kriisit voivat aktivoida elämän merkityksen ja tarkoituksen kysymyksiä. Tällaisia ovat erimerkiksi ”miksi näin tapahtui, onko tällä jokin tarkoitus, miten tästä selvitään”. Muun muassa vakava psyykkinen tai fyysinen sairastuminen, pandemiat, sodat ja ilmaston lämpeneminen voivat herättää näitä pohdintoja. Kysymykset voivat olla ohimeneviä, aiheuttaa merkityksen kriisiin tai johtaa uudenlaisen merkityksen rakentamiseen. Merkityksellisyys voi toimia kriiseissä myös suojaavana tekijänä.   Tässä avoimessa sessiossa käsitellään elämän merkityksen ja tarkoituksen kysymyksiä kriiseissä. Tervetulleita ovat esitelmät, jotka perustuvat empiirisiin ja teoreettisiin tutkimuksiin.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Jonna Ojalammi, Itä-Suomen yliopisto; Noora Palmi, Itä-Suomen yliopisto

Hyvinvointiteologia on nouseva teologinen tutkimussuuntaus, joka tarkastelee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia teologisesta ja monitieteisestä näkökulmasta. Se kysyy, miten teologiset käsitteet, kuten toivo, armo, merkityksellisyys ja kokemus yhteydestä – itseen, toisiin ja Jumalaan – voivat tukea ihmisen kokemusta hyvästä elämästä ja kestämisestä elämän rajallisuuden ja haavoittuvuuden keskellä. Hyvinvointiteologia ei rajaudu hengelliseen tai psykologiseen hyvinvointiin, vaan yhdistää eksistentiaaliset, ruumiilliset, sosiaaliset ja hengelliset ulottuvuudet kokonaisvaltaiseksi teologiseksi ymmärrykseksi ihmisestä.  Työryhmä kutsuu esitelmiä, jotka käsittelevät hyvinvointia, eksistentiaalista terveyttä ja merkityksellisyyttä eri teologisten alojen näkökulmista. Tervetulleita ovat sekä teoreettiset että empiiriset tutkimukset, jotka pureutuvat esimerkiksi – teologian ja hyvinvointitutkimuksen rajapintoihin – toivon, haavoittuvuuden ja kohtaamisen teologiaan – teologisiin tulkintoihin ihmisestä, yhteisöllisyydestä ja kestävyydestä – hyvinvoinnin ja teologian sovelluksiin hoivassa, kasvatuksessa ja työelämässä. Työryhmän tavoitteena on luoda uusia keskusteluyhteyksiä teologian, yhteiskunnan ja hyvinvointia tutkivien tieteiden välille sekä vahvistaa hyvinvointiteologian asemaa akateemisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kieli: suomi

Järjestäjä: Suvi-Maria Saarelainen, Itä-Suomen yliopisto

Vuonna 2025 on Suomessa noussut esiin aiempaa suurempi keskustelu jumalakuvista ja niiden muutoksesta. Esimerkkinä tästä keskustelusta työryhmä nostaa esiin jumalakuvan ilmauksen ”kaikkivaltias”: sen kiistanalaisen taustan ja nykyhetkestä nousevan ongelmallisuuden ja kritiikin. Tarkastelu keskittyy yhtäältä historialliseen kysymykseen, mitä Heprealaisen Raamatun ilmaus El Shaddai on voinut tarkoittaa (vuori, rinta) ja miksi ilmaus on käännetty Septuagintassa esimerkiksi Jobin kirjassa ilmauksella pantokrator. Uudessa testamentissa sana esiintyy lähinnä Ilmestyskirjassa. Septuagintalla on ollut merkittävä vaikutus jumalakuvista käytäviin keskusteluihin erityisesti Vulgatan kautta (Deus omnipotens).  Onko Septuagintan termi ”kaikkivaltias/Pantokrator” käännösvirhe vai tietoinen vedätys jumalakuvassa? Tarkastelun toinen osa kohdentuu modernin ajan kysymyksiin kaikkivaltias-termin kiistanlaisuudesta Auschwitzin jälkeisessä teologisessa ja nykyisessä kirkollisessa retoriikassa, esimerkkeinä ovat feministiteologia ja jumalanpalveluksen retoriikka.  Onko perusteita luopua kokonaan ilmauksesta ”kaikkivaltias”?

Kieli: suomi

Järjestäjä: Kari Latvus, Helsingin yliopisto

Luonnontieteiden ja ihmistieteiden kohtaamiset eivät aina ole olleet ongelmattomia. Tätä kuvastaa esimerkiksi puhe ”kuilun” erottamasta ”kahdesta kulttuurista”, joiden välistä rajankäyntiä on kutsuttu jopa ”tiedesodiksi”. Toisaalta viime vuosina on enenevässä määrin näkynyt myös sävyltään dialogisempia kohtaamisia, joissa luonnontieteiden ja ihmistieteiden edustajat ovat etsineet tapoja hyödyntää toistensa vahvuuksia.  Uskonnontutkimus on ollut näissä debateissa paitsi taistelukenttänä ja osapuolena, myös sillanrakentajana. Esimerkiksi kognitiivis-evolutiiviset lähestymistavat sekä laskennallisen tekstitutkimuksen menetelmät ovat onnistuneet yhdistämään toisiinsa luonnon- ja ihmistieteellisiä teorioita, menetelmiä ja kysymyksenasetteluita.   Työryhmässä pohdimme, millä tavoin luonnontieteet ovat – tai voivat olla – läsnä uskonnontutkimuksessa, ja mitä mahdollisuuksia, haasteita tai yllätyksiä ne tuovat mukanaan. Esitelmät voivat pohtia aihetta teoreettisesti tai esitellä joko valmistuneita tai vasta suunnitteluvaiheessa olevia projekteja. Sopivia aihepiirejä ovat esimerkiksi: Kognitiivisen ja/tai evolutiivisen näkökulman hyödyntäminen jonkin uskonnollisen ilmiön tarkastelussa; Tietokoneavusteisten menetelmien mahdollisuudet ja haasteet uskonnontutkimuksessa; Moderneja ihmisiä tutkimalla tuotettujen teorioiden hyödyntäminen uskonnon historiallisessa tutkimuksessa; Kokeelliset menetelmät & menetelmälliset kokeilut.

Kieli: suomi

Järjestäjät: Harri Söderholm, Helsingin yliopisto; Niina Nikki, Uumeå

Yhteiskuntatieteissä ja muissa ihmistieteissä on viime vuosikymmeninä herännyt kasvavaa kiinnostusta käytäntöteoriaan (practice theory). Kyseessä on joukko tutkimusotteita, joiden yhdistävänä tekijänä on sosiaalisten ilmiöiden tarkastelu konkreettisen toiminnan kautta. Käytäntöteoreetikot korostavat konkreettista, kehollista toimintaa, jossa heidän mukaansa yhteiskunnalliset rakenteet ja ideologiat ilmenevät, muotoutuvat ja säilyvät. Käytäntöteoreettiset lähestymistavat ovat inspiroineet teologian ja uskonnontutkimuksen kenttää. Käytäntö tutkimuksellisena fokuksena saa vastakaikua monista uusista uskonnontutkimuksen suuntauksista, kuten eletyn uskonnon tutkimuksesta, uskonnon aineellisuudesta ja kognitiivisesta uskontotieteestä. Kutsumme tutkijoita ehdottamaan esitelmiä, joissa tarkastellaan, miten uskonto ilmenee, rakentuu ja muovautuu arjen toistuvissa käytänteissä, kehollisessa toiminnassa, yhteisöissä ja tiloissa. Erityistä huomiota kiinnitämme käytäntöteoreettisiin lähestymistapoihin. Miten niitä voidaan soveltaa teologian ja uskonnontutkimuksen eri aloihin ja niiden erilaisiin tutkimusaiheisiin? Mitä uutta käytännön erilaisten muotojen analyysi tuo tutkimukseen verrattuna perinteisiin lähestymistapoihin? Miten uskonnontutkimuksen vanhoja ja uusia virtauksia voidaan jäsentää käytännön tarkastelun avulla? Tervetuloa esittämään niin historiallisiin, etnografisiin ja empiirisiin aineistoihin perustuvia tapaustutkimuksia kuin teoreettisia katsauksia ja analyysejä.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Risto Uro, Helsingin yliopisto; Johan Bastubacka, Helsingin yliopisto; Helena Kupari, Itä-Suomen yliopisto

Sessiossa käsitellään Rooman kaupungin merkitystä kristilliselle perinteelle. Tiedetään, että Roomassa on ollut kristillinen seurakunta jo Paavalin toiminta-aikana. Rooman katakombit edustavat vanhinta tunnettua kristittyjen materiaalista kulttuuria. Kaupunki on kuuluisa marttyyreistaan ja se on toiminut kontekstina myös monille kuuluisille kristillisille kirjoittajille ja heidän teksteilleen. Roomassa on myös nähtävissä käänne kristinuskon julkisessa asemassa, mikä näkyy erityisesti keisarillisissa rakennushankkeissa. Kuitenkin varsin pian kristinuskon julkisen aseman muututtua imperiumin hallinto siirrettiin Roomasta Konstantinopoliin, "Uuteen Roomaan". Uusi pääkaupunki rakennettiin kristilliseksi ja siitä tuli kulttuurinen ja kirkkopoliittinen valtakeskus yli tuhanneksi vuodeksi. Sen vaikutus jatkuu edelleen - myös Suomessa. Jo ennen Konstantinopolin kukistumista (1453) oli Moskovan asema "kolmantena Roomana" alkanut vahvistua. Sekä Rooma että uudet roomat näyttäytyvät kiehtovina tutkimuskohteina niin teologian kuin lähialojenkin kannalta. Session esitelmät käsittelevät Rooman kaupungin merkitystä kristilliselle materiaaliselle ja kirjalliselle kulttuurille sekä kirkolliselle ja poliittiselle elämälle. Mukaan toivotaan esitelmiä kaikista oppiaineista.

Kieli: suomi

Järjestäjät: Joona Salminen, Itä-Suomen yliopisto; Anni Maria Laato, Åbo Akademi

"Jumalan sana kieltää vertaamasta Jumalaa mihinkään ihmisen tuntemaan asiaan. Jokainen Jumalan olemusta koskeva käsite, joka syntyy arvailulla ja karkealla tulkinnalla jostain ymmärrettävästä kuvasta, muodostaa epäjumalan eikä julista Jumalaa.”  Gregorius Nyssalainen, Mooseksen elämä, II.165 Mystiikan kielessä Jumalaa kuvataan usein täysin ihmisen käsityskyvyn ylittävänä. Viimeaikaisessa analyyttisessa keskustelussa tämän kielen luonteesta on keskusteltu laajasti. Johtopäätös on selkeä: ”käsittämättömyys” tarkoittaa harvoin ehdotonta tai täydellistä tavoittamattomuutta. Jos näin olisi, emme voisi tehdä edes väitettä Jumalan tuntemattomuudesta ymmärrettävällä tavalla. On siis kysyttävä, mitä mystisellä kielellä oikein halutaan sanoa?   

Surface and the Deep (SAD) -tutkimushanke tutkii erityisesti kahta teemaa: (1) Mystiikan kieli puheaktina, ja (2) Mystiikan kieli ja uskonnollinen monimuotoisuus. Ensimmäinen teema avaa mahdollisuuksia ymmärtää mystiikan kieli muuten kuin pelkkänä totuusväitteenä. Mikäli mystiikan kieli ymmärretään puheaktiteorian kautta, kiinnittyy huomio sen pedagogiseen pyrkimykseen saada aikaan tiettyjä reaktioita. Toinen teema puolestaan selvittää, miten mystiikan kielen luonne vaikuttaa keskusteluun perennialismista – joka väittää eri uskontojen olevan ilmentymiä samasta pyhästä todellisuudesta. Työpajaan toivotaan esitelmiä hankkeen teemoista. Yhteistyökumppanina toimii Luther-Agricola-seura.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: E. V. Rope Kojonen, Helsingin yliopisto; Maikki Aakko, Helsingin yliopisto

Tieteentermipankki.fi -nettisivulla on tällä hetkellä kuvattu ja selitetty lähes 500 teologian ja 100 uskontotieteen termiä. Hanketta koordinoi valtakunnallinen ryhmä. Avoimeen sessioon toivomme näkemyksellisiä esityksiä alamme suomenkielisen käsitteistön tilasta ja kehittämistarpeista. Myös vanhempien sanakirjojen (Teinonen, Palva, ym.) arviot ovat tervetulleita.

Kieli: suomi

Järjestäjä: Risto Saarinen, Helsingin yliopisto

Suomenkielinen paneelikeskustelu kokoaa yhteen teologian ja uskonnontutkimuksen eri alojen tutkijoita. Sen tavoitteena on synnyttää kriittisen itsereflektion pohjalta monialainen keskustelu, jonka keskiössä on kysymys tutkitun tiedon paikallistumisesta (engl. situated knowledge) sekä tutkijan erilaisista mahdollisuuksista huomioida tuottamansa tiedon paikallisuus osana tutkimusprosessia.  Varsinaista paneelikeskustelua edeltää kaksivaiheinen työskentely, johon valitut panelistit saavat tarkemman ohjeistuksen. Ensimmäisessä vaiheessa jokainen panelisti laatii lyhyen vapaamuotoisen tekstin, jossa pohtii valitsemaansa tutkimustapahtumaa (tutkimusjulkaisu tai esitelmä) tiedon paikallistumisen näkökulmasta (DL 15.4.2026). Toisessa vaiheessa jokainen panelisti saa luettavakseen yhden kanssapanelistin laatiman tekstin. Varsinaisessa paneelikeskustelussa panelistit sekä jakavat oman pohdintansa tuloksia että kommentoivat toisen panelistin pohdintaa. Näitä puheenvuoroja seuraa yhteinen ja avoin keskustelu, jossa pyritään hahmottamaan työskentelyn antia ja konkreettisia toimintatapoja oman tutkimustyön läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisäämiseksi.  Valitsemme panelistit abstraktien (200–300 sanaa) perusteella. Abstraktin tulee sisältää seuraavat tiedot: (1) tutkijan nimi ja ala, (2) tarkasteltava tutkimustapahtuma ja (3) tutkimustapahtuman valintaa koskevat perustelut. Panelistit valitaan niin, etta lopputuloksena olisi mahdollisimman monialainen keskustelu.

Kieli: suomi

Järjestäjät: Anna-Liisa Rafael, Helsingin yliopisto; Elisa Uusimäki, Aarhus University

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli täyttää 750 vuotta vuonna 2026. Tuomiokapituli on Suomen vanhin virasto ja se on ollut merkittävä sivistys- ja kulttuurivaikuttaja. Samalla se on toiminut monenlaisten muutosten ja epävarmuuksien aikoina ja keskellä; niin sotien ja nälänhätien kuin vaikkapa yhteiskunnallisten, maailmankuvan ja eksistentiaalisten kokemusten muutosten keskellä. Tässä työryhmässä paneudumme siihen, miten tuomiokapituli on vaikuttanut tai pyrkinyt vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan erilaisina muutosten ja epävarmuuksien aikoina ja miten maailman muuttuminen on vaikuttanut tuomiokapituliin sen alkuvaiheista aina 2000-luvulle saakka. Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka tarkastelevat kapitulin toimintaa ja yhteiskunnallista vuoropuhelua moninaisista, niin historiantutkimuksellisista kuin nykypäivään fokusoivista näkökulmista. Työryhmän järjestävät Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) ja Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli.

Kieli: suomi

Järjestäjät: Sini Mikkola, Itä-Suomen yliopisto; Mika Nokelainen, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli

Tänä epävarmuuksien aikakautena uskonnot ja katsomukselliset perinteet voivat toimia yhtäältä turvallisuuden vahvistajina ja toisaalta myös haurastajina - ja jopa samanaikaisesti. Uskonnot tarjoavat merkityksiä, lohtua ja yhteisöllisyyttä, mutta luovat myös jännitteitä ja rajoja. Epävarmuuksien aika vahvistaa tunteiden roolia ja tunne-puhetta, koskien myös - ja osin erityisesti – uskonnollisia ilmiöitä. Uskonto kytkeytyy sekä aivan kaikista yksityisimpiin tunnekokemuksiin että sosiaalisiin tunteisiin. Myös esimerkiksi tunteiden tarttuminen on tutkitusti uskonnossa erityisen voimallista. Turvattomuuden tunteet ovat erityisen monitahoinen ilmiö. Tunteet ilmenevät kaikkien uskontojen rituaaleissa, ylläpitävät uskonnollisia traditioita, ja rakentavat ja rikkovat yhteisöjä. Uskonnon ja tunteiden synergia on yhtäältä ilmeinen ja toisaalta jännitteinen;Tutkijoita jakaa esimerkiksi kysymys siitä, onko erityisiä uskonnollisia tunteita olemassa. Tunteiden ja niiden kehollisuuden teema läpileikkaa kaikki uskonnontutkimuksen alat ja perinteet. Tässä kanavassa esitelmät voivat liittyä mihin tahansa uskontoon, hengellisyyden eri muotoihin tai non-religion -näkökulmiin. Tunteita voidaan tarkastella yksilön henkilökohtaisina kokemuksina, osana yhteisöjen ja rituaalien dynamiikkaa, tilallisesti ja taiteen kautta kuten myös laajemmin kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Kanavamme esitelmät voivat olla teoreettisia, empiirisiä, menetelmällisiä tai esim. historiantutkimusta.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjät: Anne Birgitta Pessi, Helsingin yliopisto; Ritva Palmén, Helsingin yliopisto

Työryhmässä käsitellään uskontoon ja maahanmuuttoon liittyviä tutkimusaiheita. Kansainvälinen muuttoliike on yksi keskeisiä muutosajureita väestöllisesti, yhteiskunnallisesti kuin kulttuurisesti eri puolilla maailmaa. Sen seurauksena esimerkiksi Suomessa on aloittanut toimintansa lukuisa joukko uusia uskonnollisia ryhmiä ja lisäksi muuttoliike on muuttanut jo monien maassa entuudestaan toimivien jäsenpohjaa. Maahanmuutto ja kasvanut uskontojen kirjo on näkynyt myös julkisessa keskustelussa, jossa aiheesta on monin tavoin pohdittu viime vuosikymmeninä. Saman aikaisesti uudet uskonnolliset vähemmistöt ovat juurtuneet maahan ja mukauttaneet perinteitään uusiin olosuhteisiin. Näihin liittyvien ilmiöiden ja yhteisöjen tutkimus on kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Maahanmuuttajaväestön kasvaessa, vakiintuessa ja sukupolvistuessa tiedon tarve yhteisöistä kasvaa myös muualla yhteiskunnassa.   Monet kansainvälisten muuttoliikkeiden ja maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvät käsitteet ja teoreettiset näkökulmat ovat laventaneet uskonnontutkimuksen käsitevarastoa ja siten tuottaneet uusia kysymyksiä. Esimerkiksi ylirajaisuus, superdiversiteetti ja hybridisyys on muualta tulleita käsitteitä, joiden avulla pyritään käsitteellistämään maahanmuuton mukanaan tuomia kulttuurisia muutoksia.  Tässä työryhmässä käsitellään laajasti erilaisia uskontoon, maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien asettumiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi yhdessä työryhmän session käsitellään Teemu Pauhan uutuuskirja.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjät: Tuomas Martikainen, Turun yliopisto; Mitra Härkönen, Helsingin yliopisto; Teemu Pauha, Helsingin yliopisto

Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura kutsuu työryhmään esitelmiä, jotka tarkastelevat uskontoon, katsomukseen ja kasvatukseen liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Erityisen tervetulleita ovat esitelmät, jotka käsittelevät katsomuskasvatukseen liittyviä muutoksia ja mahdollisia jännitteitä globaalin epävarmuuden ajassa. Esitelmät voivat käsitellä kodin katsomuksellista kasvatusta, yhteiskunnan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta, koulun uskonnon tai ET:n opetusta tai katsomuksellista moninaisuutta erilaisissa kasvatusympäristöissä. Työryhmään sopivat myös esitelmät, jotka käsittelevät kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen tekemää kasvatustoimintaa.  Lisäksi työryhmään sopivat esitelmät, jotka käsittelevät yksilön katsomuksellista kehitystä tai ammatillista kehitystä katsomuksellisten kysymysten suhteen.   Työryhmän esitelmien pohjalta on mahdollista tarjota artikkelia julkaistavaksi Uskonto, katsomus ja kasvatus -tieteellisessä aikakauskirjassa.

Kielet: suomi, ruotsi tai englanti

Järjestäjät: Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto; Jouko Porkka, UKKT; Anuleena Kimanen, Turun yliopisto

Millä tavoin uskonto on rakentanut ja haastanut miehisyyttä eri aikoina? Miten uskonnolliset ihanteet, yhteisöt ja kokemukset ovat muovanneet ja muovaavat käsityksiä maskuliinisuudesta? Entä miten miehet itse ovat eletyssä elämässään tulkinneet ja uudistaneet sekä uskontoa että miehuuden malleja? Työryhmä kutsuu keskusteluun tutkijoita, jotka tarkastelevat uskonnon, mieheyden ja maskuliinisuuden rajapintaa moninaisista näkökulmista ja erilaisiin aineistoihin nojaten.   Työryhmä avaa keskustelua siitä, miten uskonto on eri aikakausina rakentanut ja haastanut miehyyttä sekä millaisia uskonnon ja maskuliinisuuden muotoja havaitsemme menneessä ja nykyhetkessä. Historialliset näkökulmat voivat käsitellä esimerkiksi teologisia tekstejä, kasvatuksen ja perheen ihanteita, maallikkojen kertomuksia tai kirkollista valtaa reformaatiosta moderniin aikaan. Nykyhetkessä voimme tarkastella, millaisia merkityksiä uskonto saa miesten elämässä eri sukupolvissa ja elämänvaiheissa, miten uskonnollisuus ja sukupuoliroolit kietoutuvat yhteen tai millaisia kvantitatiivisia trendejä uskonnollisuudessa on havaittavissa.    Erityisesti toivomme esitelmiä, jotka ylittävät aikakausien tai tieteenalojen rajoja ja avaavat uusia metodologisia tai teoreettisia näkökulmia. Työryhmän järjestävät Itä-Suomen yliopiston hankkeet Luterilaiset maskuliinisuudet 1517–1937 (Suomen Kulttuurirahasto 2024–2026) ja Religion, meaning and masculinities: Religion in the lives of men in Finland (Suomen Akatemia 2024–2028).

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Sini Mikkola, Itä yliopisto; Marjukka Laiho, Itä-Suomen yliopisto

Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 250 vuotta Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta. Merkkivuonna teemaan keskitytään paitsi Teologisen Aikakauskirjan teemanumerossa, myös Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien työryhmässä, jonka otsikkona on “Uskonto Yhdysvalloissa”.  Yhdysvaltoihin on kohdistunut viime vuosina mielenkiintoa poliittisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten muutosten vuoksi. Monet niistä juontavat juurensa Yhdysvaltojen historiaan, jossa uskonnoilla on ollut keskeinen merkitys. Uskonnot eivät kuitenkaan vaikuta vain suurissa yhteiskunnallisissa mullistuksissa. Käsitykset uskonnonvapaudesta, uskonnon ja yhteiskunnan suhteesta ja pyhien tekstien tulkinnasta vaikuttavat myös amerikkalaisten arjessa ja eletyssä elämässä.   Työryhmän kokoajina toimivat TA:n teemanumeron vierailevat päätoimittajat TM Olli Saukko ja FT Auli Saarsalmi-Paalasmaa, ja siihen voi tarjota esitelmiä monista eri näkökulmista, esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyneet uskonnolliset liikkeet, amerikkalaisten raamatuntulkintojen ominaispiirteet, alkuperäiskansat ja uskonto, uskonto ja politiikka, amerikkalainen kansalaisuskonto, uskonto populaarikulttuurissa sekä uskonnot ja amerikkalainen ekspansio.

Kieli: suomi

Järjestäjät: Olli Saukko, Helsingin yliopisto; Auli Saarsalmi-Paalasmaa

Uskontojen moninaisuus on 2020-luvun Suomessa entistä enemmän esillä sosiaalityön arkisissa asiakaskohtaamisissa. Ylipäänsä sosiaali- ja terveysaloilla uskonnot, hengellisyys ja yhteisölliset kulttuurit voivat näyttäytyä asiakkaille tärkeinä voimavaroina. Ne voivat auttaa selviämään elämänhaasteista tavoin, joita hyvinvointijärjestelmä ei voi tarjota. Aikoina, jolloin muut tuen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin lähteet ovat epävarmoja, uskontojen merkitys voimavarana voi korostua.  Uskonto, hengellisyys ja yhteisöllinen kulttuuri muodostavat kuitenkin usein myös taakan tukea tarvitseville yksilöille ja ryhmille. Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset asiakkaiden hyvinvoinnille eivät ole läheskään aina ilmeisiä: esimerkiksi järjestäytynyt uskonnollisuus voi olla taakka, mutta sisäinen hengellisyys voimavara, tai yhteisöllinen kulttuuri voi olla jollekin voimavara ja toiselle taakka. Sosiaali- ja terveysalojen työntekijät tarvitsevatkin entistä monipuolisempaa asiantuntemusta osatakseen tulkita asiakkaiden tilanteita ja yhteisöjen tilanteita sosiaali- ja terveystyössä onnistuneesti.  Kutsumme työryhmään ehdotuksia esitelmiksi seuraavista aihepiireistä: Uskontojen ja hengellisyyden kohtaaminen ja asiantuntijuus sosiaali- ja terveysaloilla; Yhteisöllisten kulttuurien ja vähemmistökulttuurien kohtaaminen ja asiantuntijuus sosiaali- ja terveysaloilla; Yhteiskunnallisen epävarmuuden kohtaaminen uskontojen, hengellisyyden ja yhteisöllisten kulttuurien konteksteissa.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Ville Päivänsalo, Diakonia-ammattikorkeakoulu; Minna Taipale, Turun yliopisto

Uskontoon liittyy monenlaisia ja monen tasoisia hiljaisuuksia. Joskus hiljaisuudet ovat tai sisältävät vaikenemisia. Uskontoon liittyvä vaikeneminen voi olla tiedostamatonta, jolloin se usein kertoo sisäistetyistä normeista. Se voi myös olla tiedostettua, jolloin siihen voi liittyä pelkoa tai erilaisia strategisia pyrkimyksiä. Pyrkimykset voivat tähdätä esimerkiksi jonkin ryhmän etuoikeuksiin tai toisaalta inklusiivisuuteen ja erilaisten ryhmien yhdenvertaisuuteen. Vaikenemista ja vaientamista tapahtuu yhteiskunnan tasolla ja julkisessa tilassa sekä rajatummissa konteksteissa ja esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen sisällä. Kaikissa näissä neuvotellaan siitä, millaiset katsomukselliset tulkinnat, toimintamuodot tai ihmiset saavat kuulua ja näkyä ja miten. Vaikenemisen syistä riippumatta sillä voi olla monenlaisia ennakoimattomiakin vaikutuksia, niin haitallisia kuin hyödyllisiä. Vaiettu elämä pitää yllä maailmaa sellaisena kuin se on. Vaikeneminen voi jättää ongelmia huomiotta, antaa haitallisten toimien jatkua ja ylläpitää alistavia tai eriarvoistavia rakenteita. Toisaalta vaikeneminen voi luoda inklusiivisuutta tai suojella esim. stigmatisoinnilta ja syrjinnältä.  Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka tutkivat katsomuksiin liittyviä vaikenemisia ja vaientamista eri konteksteissa, eri aikoina ja erilaisin aineistoin. Esitelmät voivat myös olla teoreettisia tai esimerkiksi hiljaisuuksien, näkymättömyyksien tai vaikenemisten tutkimuksen menetelmiin keskittyviä.

Kielet: suomi tai englanti

Järjestäjät: Henrietta Grönlund, Helsingin yliopisto; Tiina Parkkinen, Helsingin yliopisto; Rosa Huotari, Åbo Akademi, Mitra Härkönen, Helsingin yliopisto; Anuleena Kimanen, Turun yliopisto; Anna Salonen, Itä-Suomen yliopisto, Riina Sinisalo; Helsingin yliopisto

Yksi keskeinen tutkimusaihe sekä kirkoissa että akatemiassa on viime vuosikymmeninä ollut diakonia. Aihetta on tarkasteltu etenkin karitatiivisen palvelutyön näkökulmasta, ja enenevässä määrin myös osana liturgista elämää. Tutkimus on osoittanut, ettei diakonian luonnetta tai toimijoiden rooleja voi ymmärtää ilman varhaiskristillisten ja muiden antiikin lähteiden huolellista tarkastelua. Diakoninen toiminta ja virka kehittyivät rinnakkain. Hiljattaisista tutkimuksista merkittävimpiä ovat John N. Collinsin esittämät diakonia-sanaston uudelleentulkinnat, Anni Hentschelin semanttiset analyysit, sekä koontiteokset "Deacons and Diakonia in Early Christianity" (2018) ja "(...) in Late Antiquity" (2024). Suomalaisessa tutkimuksessa diakonista toimintaa ja tehtäviä koskevat varhaiskristilliset näkökulmat ovat toistaiseksi saaneet vain niukasti huomiota.  Kutsumme esitelmiä (20 min) mm. seuraavista teemoista: Mitä ensimmäisten vuosisatojen kristityt (ja heidän aikalaisensa) ymmärsivät diakonialla, diakoneilla ja diakonissoilla?; Miten seurakunnan johtamisen roolit ja tehtävät ymmärrettiin varhaisessa kirkossa? Missä kulkivat rajapinnat ja millaista yhteistyötä tehtiin?; Miten liturginen palvelus, viestinnälliset/edustukselliset välitystehtävät ja hallinnolliset vastuut ilmenivät diakonien ja/tai diakonissojen toiminnassa?; Miten lähimmäisen auttaminen näinä epävarmuuden vuosisatoina liittyi (tai ei liittynyt) diakoniaan? Tavoitteena on toimittaa em. aiheista suom. koontiteos.

Kielet: suomi tai englanti
 

Järjestäjät: Harri Huovinen, Itä-Suomen yliopisto; Esko Ryökäs, Itä-Suomen yliopisto