Hannu L. T. Heikkinen (Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväksylän yliopisto), Mervi Kaukko (Tampereen yliopisto), Tiina Nikkola (Jyväskylän yliopisto) ja Antti Saari (Tampereen yliopisto)

hannu.l.t.heikkinen [at] jyu.fi, mervi.kaukko [at] tuni.fi, tiina.nikkola [at] jyu.fi, antti.saari [at) tuni.fi

Kasvatustieteen dekontekstualisaatio tarkoittaa lyhyesti sanottuna kehityskulkua, jossa koulutuksen ja kasvatuksen tutkimus sekä niitä koskeva tieto irtoavat yhteiskunnallisista, historiallisista, filosofisista ja ekologisista kehyksistään. Tieto nähdään neutraalina ja intressittömänä, puhtaana poliittisista tai ideologisista kytkennöistä. Tällainen tiedonihanne oli tyypillinen positivistisen paradigman valtakaudella. Käänne laadullisen tutkimuksen suuntaan merkitsi sitä, että tiedon ymmärrettiin rakentuvan tiettyjen kontekstuaalisten ennakkoehtojen perusteella.  Viime aikoina on kuitenkin esitetty puheenvuoroja, joissa väitetään dekontekstualisaation tekevän paluuta uusilla tavoilla. Se ilmenee tarkastelunäkökulmien yksilöllistymisenä ja psykologisoitumisena. Kasvatusfilosofi Gert Biestan mukaan tämä ilmenee oppimisen uudessa kielessä, joka palauttaa koulutuksen yhteiskunnalliset haasteet yksilöiden oppimisprosesseiksi. Tätä Biesta kuvaa myös käsitteellä learnification. Koulutuspoliittisten tekstien tutkimuksessa on huomattu, miten koulua on viime vuosikymmeninä hahmotettu joskus varsin kontekstittomina oppimisprosesseina, toisinaan myös yksinkertaisina, läpikotaisin hallittavissa olevina järjestelminä. Tällöin koulutuspolitiikka unohtaa koulujen kulttuurisen ja poliittisen kompleksisuuden sekä niiden paikalliset piirteet. Tämä puolestaan irrottaa esimerkiksi koulunuudistushankkeet konteksteistaan ja näin murentaa niiden onnistumisen mahdollisuuksia.  Dekontekstualisaatio näkyy myös yliopistojen tutkimus- ja opetustehtävien täyttämisessä: kasvatustieteiden tiedekuntien henkilöstörakenteessa on pantu merkille trendi, jossa tehtäväkuvien painopistettä siirretään kasvatuksen filosofisista, historiallisista ja yhteiskunnallista kysymyksistä oppimiseen ja yksilöpsykologiaan. Tämä siirtymä vaikuttaa myös kasvatustieteiden opiskeluun ja opettajien koulutukseen siten, että kasvatustyön yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia tarkastellaan entistä vähemmän.

Puhujina esiseminaarissa ovat Kristiina Brunila, Hannu L. T. Heikkinen, Gunilla Holm, Ina Juva, Mervi Kaukko, Veli-Mikko Kauppi, Aarno Kauppila, Mikko A. Niemelä, Anna-Maija Niemi, Tiina Nikkola, Penni Pietilä, Mikko Puustinen, Anna Suni, Antti Saari, Janne Säntti, Hannu Simola, Saara Vainio ja Jan Varpanen.

Esiseminaari järjestetään klo 13.00-17.00.

Heli Ruokamo  (FinEd-verkosto, Lapin yliopisto)

heli.ruokamo [at] ulapland.fi

In the online seminar, doctoral researchers will present their ongoing research and get comments and feedback from other participants. 

Professor Hilda Borko from Stanford University will give a keynote about her researcher career and using videos in education and educational research and Dr. Mona Moisala will talk about digitalization from the viewpoint of brain research. Furthermore, post-doctoral researcher Mikko Meriläinen from University of Tampere and university lecturer Satu-Maarit Frangou from University of Lapland, will give a talk about their doctoral research processes.

Arja-Sisko Holappa (Opetushallitus)

arja-sisko.holappa [at] oph.fi

Esiseminaarissa tarkastellaan kasvatus- ja opetusalan johtajuutta laajasta näkökulmasta varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja korkeakoulutuksen puolelta. Johtamisessa moninaisuuden ja hyvinvoinnin teemat kietoutuvat monilta osin yhteen. Puheenvuoroissa tarkastellaan muutosta varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden roolituksessa, moninaisuutta ja johtajuutta inklusiivisessa kouluyhteisössä, yliopistojen koulutusohjelmien johtamisen kysymyksiä sekä hyvinvoinnin näkökulmia opettajien ja rehtoreiden työssä. Alustusten lisäksi teemoja käsitellään toiminnallisin keinoin.

 

Päivi Siivonen (Itä-Suomen yliopisto), Nina Haltia (Turun yliopisto), Outi Ylitapio-Mäntylä (Oulun yliopisto), Johanna Kallio (Tampereen yliopisto) ja Anu Kajamaa (Helsingin yliopisto)

paivi.siivonen [at] uef.fi, nina.haltia [at] utu.fi, outi.ylitapio-mantyla [at] oulu.fi, johanna.kallio [at] tuni.fi, anu.kajamaa [at] helsinki.fi

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) perustamisesta. ATS 80 -juhlaseminaarissa kuullaan alustuksia ja pohditaan: Mihin tänään tarvitsemme aikuiskasvatusta?

Joulukuussa 1940 Urpo Harva, aikuiskasvatuksen ensimmäinen professori Pohjoismaissa, oli mukana perustamassa Kansansivistysopillista Yhdistystä, jonka perimmäisenä tarkoituksena oli kansansivistystyö yhteisen taistelutahdon ja yhteistunnon lujittamiseksi sodan runtelemassa maassa. Tuolloin tärkeää oli toivon ylläpitäminen ja lohtu siitä, että sota voisi lopulta johtaa ”kaikkien arvojen uudestaan arviointiin”. Vuonna 2020 haasteet ovat osin erilaisia - pakolaisvirrat, ilmastonmuutos, koronapandemia ja niiden synnyttämä eriarvoisuus, mutta yhtä lailla tarvitsemme taistelutahtoa ja yhteistuntoa niiden nujertamiseksi.Mitkä ovat nyt 80 vuotta myöhemmin aikuiskasvatustieteen ja aikuiskoulutuksen mahdollisuudet ja keinot vastata käsillä oleviin ongelmiin? Miten aikuiskasvatus voi osaltaan olla ylläpitämässä toivoa ja rakentamassa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta? Miten voimme nyt 80 vuotta Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran perustamisesta olla mukana ”lujittamassa eri yksilöiden ja yhteiskuntapiirien yhteis- ja vastuuntuntoa”?

Tässä esiseminaarissa pureudutaan aikuiskasvatuksen ajankohtaisiin teemoihin ja kuullaan tutkijoiden ajatuksia siitä, mikä aikuiskasvatuksen tutkimuksessa tällä hetkellä on ajankohtaista ja tärkeää. Keskustelijoina seminaarissa ovat aikuiskasvatuksen tutkijat ja opiskelijat eri yliopistoista. Juhlaseminaari toteutetaan verkkoseminaarina 14.12.2020 klo 13-16. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista. Linkki seminaariin tulee myöhemmin Kasvatustieteen päivien sivuille. Seuraa myös ATS:än verkkosivuja: www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi

OHJELMA

  • 13.00-13.05 Tervetuloa, ATS:än esihenkilö Päivi Siivonen
  • 13.05-14.15 Näkökulmia elinikäiseen oppimiseen, pj. Nina Haltia
    • Elinikäinen oppiminen, sivistys ja työ, Reijo Miettinen, Helsingin yliopisto
    • Elinikäinen oppiminen ihmistä määrittämässä, Heikki Kinnari, Turun yliopisto
  • 14.15-14.30 Kahvitauko
  • 14.30-14.50 Mitä aikuiskasvatus antaa tulevaisuudelle? Opiskelijakollektiivin puheenvuoro
  • 14.50-15.10 Mihin aikuiskasvatustieteilijä tarvitsee ammatillista identiteettiä? Päivi Hökkä Jyväskylän yliopisto
  • 15.10-15.30 Kommenttipuheenvuoro, Karin Filander, Tampereen yliopisto
  • 15.30-16.00 Loppukeskustelu, pj. Päivi Siivonen

Heikki Ruismäki (Helsingin yliopisto), Inkeri Ruokonen (Turun yliopisto), Suvi Saarikallio (Suomen Musiikkikasvatusseura, FiSME) ja Henna Suomi (Jyväskylän yliopisto)

henna.m.suomi [at] jyu.fi

Esiseminaarin tavoitteena on kansallisen opettajankoulutusverkoston kohtaaminen musiikkikasvatuksen nykytilan tarkastelemiseksi ja kehittämiseksi opettajankoulutuksessa. Seminaariin kutsutaan opettajankoulutuksen musiikkia opettavia ja opetusharjoittelua ohjaavia opettajankouluttajia. Seminaarissa käsitellään opettajankoulutuksen opiskelijoille antamia musiikkikasvatuksen osaamisvalmiuksia eri koulutusasteilla. Lisäksi tarkastellaan valtakunnallisten musiikin opetussuunnitelmien perusteita ja niihin liittyviä teemoja, kuten musiikin oppimisen arviointikäytänteitä, musiikkiteknologian hyödyntämistä opetuksessa, etäopetuskokemuksia ja lukiodiplomeja.

Osallistujille ilmoitetaan sähköpostitse myöhemmin linkki, josta pääsee seuraamaan seminaarin ohjelmaa sekä osallistumaan keskustelufoorumeihin. Seminaari on maksuton.

Ohjelma

  • 12.00 Avaussanat: Apul. professori Suvi Saarikallio (JY), professori Heikki Ruismäki (HY)
  • 12.15 Keynote 1 Professori, aivotutkija Minna Huotilainen, HY: Musiikkikasvatusta elämää varten - aivotutkimuksen näkökulma (Kommentaattoripuheenvuoro: Inkeri Ruokonen, TY)
  • Minna Huotilainen on kasvatustieteen professori, jonka tausta on aivotutkimuksessa. Hän on tutkinut musiikkiharrastuksen ja musiikin kuuntelemisen vaikutusta aivoihin ja oppimiseen. Tässä esityksessä hän käsittelee musiikkikasvatuksen ja musiikin harrastamisen vaikutusta useilla elämänalueilla kognitioista emootioihin neurotieteen näkökulmasta. Lisäksi esityksessä käsitellään musiikin ja muiden oppiaineiden integroimista konkreettisten esimerkkien valossa. Esityksen näkökulma oppijasta on laaja varhaiskasvatuksesta elinikäisiin oppijoihin asti.

  • 12.45 Keynote 2 FT, tutkija Henna Suomi (JY): Musiikkikasvatus luokanopettajakoulutuksessa (Kommentaattoripuheenvuoro: Heikki Ruismäki, HY)
  • Henna Suomi työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hänen tutkimusintressinsä kohdistuu luokanopettajakoulutuksen musiikkikasvatukseen, jonka nykytilaa hän tarkastelee esityksessään sekä luokanopettajaksi opiskelevien että heidän kouluttajiensa näkökulmasta. Esityksessä pohditaan myös musiikin merkitystä eri oppiaineisiin integroituvana tekijänä perusopetuksessa.
  • 13.15 TAUKO
  • 13.30 Tuoretta tutkimustietoa opettajankoulutuksesta: rinnakkaisessioiden ohjelma erillisessä tiedostossa
  • 14.30 TAUKO
  • 14.45 Keskustelufoorumit (toteutetaan etänä pienryhmissä)
  • 15.15 Keskustelufoorumien yhteenvedot
  • 15.45 Seminaarin päätös