Kokemuksia

– Yritysyhteistyön ei pidä olla pelkkää lahjoitusten pyytämistä vaan aitoa kumppanuustoimintaa, sanoo suunnittelija Jukka T. Lehtonen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Lehtonen on luotsannut projektikursseja jo vuodesta 2012. Tiedekunnassa on kokeiltu kahdenlaisia kursseja, maisterivaiheen opiskelijoille suunnattua projektikurssia, ja nyt Kestävyyttä käytäntöön -intensiivikurssia. Lehtosen mukaan palaute projektikurssin yhteistyökumppaneilta on ollut kiittävää: opiskelijoiden työ on ylittänyt odotukset ja he ovat olleet sitoutuneita.

– Projektikursseilla monet opiskelijat ovat kokeneet, että osaavat enemmän kuin ovat uskoneetkaan. Yliopisto-opinnoissa pitäisi pystyä pönkittämään myös opiskelijoiden pystyvyyskokemuksia, Lehtonen sanoo

Ympäristösuojelutieteen opiskelija Janina Käyhköllä on kokemusta kummastakin kurssista.

– Bio- ja ympäristötieteiden projektikurssilla oli kaksi pienryhmää ja yhteistyökumppanit järjestöpuolelta. Kehittelimme toivon mukaan pilotointiin etenevää ympäristökoulutusta WWF:n kanssa, hän kertoo.

Kestävyyttä käytäntöön -kurssilla opiskelijat puolestaan oppivat yhden tavan määritellä, arvioida ja ratkaista tietty ongelma. Kurssi edellytti hyviä pohjatietoja omalta alalta. Kurssin yhteistyökumppanit olivat yksityiseltä tai julkiselta sektorilta tai yhdistyksistä.

– Kestävyyttä käytäntöön oli yksi hienoimpia kursseja, joita yliopistolla tullut käytyä. Kurssi oli tosi palkitseva kaikille, oma pienryhmä oli motivoitunut ja osa projekteista lähti etenemään saman tien, kertoo Käyhkö.

Tyytyväisyyttään ovat ylistäneet myös haasteet antaneet organisaatiot.

− Nyt on pakko miettiä omaa toimintaa uusin tavoin. Kyllä opiskelijoiden ideat ravistelivat, sanoo projektipäällikkö Marja Kaitaniemi Element Powerista.

Element Power etsi ratkaisua, miten tehdä tuulivoimasta hyväksyttävämpää Kestävyyttä käytäntöön -kurssilla.

Myötätuuleksi itsensä nimenneen ryhmän ratkaisuna olivat kaikille kuntalaisille avoimet Ajatusvoimala-työpajat.

− Työpajatarjottimen eri palasia ovat esimerkiksi tuulivoiman hyödyntäminen osana kunnan brändiä ja matkailua, sosiaalisten vaikutusten arviointi paikallisten näkökulmasta, yhdessä ideointi paikallisten mahdollisuuksista osaomistajuuteen tai muunlaiseen taloudelliseen tuulivoiman hyödyntämiseen, listaa selvästi ideoihinsa uskova ryhmä.

Myötätuulen ratkaisu säästää myös Element Powerin kustannuksia, kun prosessi hoituu entistä nopeammin ja kivuttomammin.

Kurssilaiset ovat saavuttaneet myös kansainvälistä mainetta.

Ruotsalainen ympäristöalan opiskelijoita ja yrityksiä yhdistävä Sustainergies-verkosto järjesti jo viidettä kertaa kansainvälisen Sustainergies Cup -ideakilpailun, jossa opiskelijat haastetaan ratkomaan yritysten kestävyysongelmia. Tänä vuonna yhteistyökumppaneina olivat rakennusyhtiö NCC sekä Ruotsin valtion rautatieyhtiö SJ. NCC:n sarjan voitti Kestävyyttä käytäntöön -kurssilla muodostunut monialainen tiimi kilpailuehdotuksellaan “Articipation – Constructing Future Communities”. Ehdotus oli vastaus haasteeseen, kuinka kehittää rakennustyömaita niin, että niistä koituisi hyötyä niin paikalliselle yhteisölle, yhteiskunnalle kuin ympäristölle.

Lue lisää:
http://blogs.helsinki.fi/kestavyyttakaytantoon/monitieteinen-tiimi-helsi...

Projektikursseissa yhdistyvät yliopiston päätehtävät: opetus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tutkimus.

Lähteet:
Jukka T. Lehtonen: Projektipedagogiikalla ratkeaa moni ongelma
Kristiina Andreasson: Kurkistuksia työelämään
Leena A. Helenius: Kestävyyttä käytäntöön -kurssilla muodostunut tiimi voitti kansainvälisen Sustainergies Cup -ideakilpailun

 

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan toteutti viime keväänä ensimmäistä kertaa Valdebatt-projektikurssin, joka huipentui opiskelijoiden suunnittelemaan ja vetämään vaalitenttiin. Svenska YLE televisioi tentin ja lähetti sen suorana YLE Areenan kautta.

Kurssin vastuuopettaja, yliopistonopettaja Martin Björklund avasi kurssin syntyhistoriaa.

- Ajatus syntyi, kun opiskelijamme järjestivät perinteisen vaalitentin Sockomissa ja pyysivät minua puheenjohtajaksi ja samalla lasteni koulussa, järjestettiin puolueenjohtajien televisioitu vaalitentti. Tymäkän espresson jälkeen ajattelin, että miksi ei myös meillä. Asiasta innostuivat ensin kollegani, ja myöhemmin myös Svenska YLE, johon otin yhteyttä.

Kurssi yhdisti tieteellisen pohjatyön sekä käytännön yhteistyön ja harjoittelun Svenska YLE:n tiloissa ja ohjauksessa. Itse tentin suunnittelua edelsi tieteellinen osuus. Opiskelijat haastattelivat opettajia ja muita asiantuntijoita, tutkivat puolueohjelmia, mediaa ja puolueiden toimintaa sekä vaalikoneita. Näiden pohjalta luotiin konteksti, josta edettiin itse keskustelun miettimiseen ja kysymyspatteriston luomiseen.

- Varsin perusteellisen pohjatyön jälkeen mukaan tuli Svenska YLE. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kameran edessä työskentelyä. Kameralle puhuminen on oma taiteenlajinsa. Toisena harjoittelupäivänä opiskelijat pääsivät harjoittelemaan haastattelua ja testaamaan luomaansa kysymyspatteristoa kokeneiden politiikan toimittajien kanssa, jotka vastailivat opiskelijoiden kysymyksiin kuten yleensä poliitikot vastailevat.

Opiskelijoille harjoittelu Svenska YLE:llä oli erittäin antoisaa ja valmisti tentin juontamiseen. Opiskelijat myös valitsivat ja kutsuivat tenttiin osallistuneet panelistit paikalle itse.

Itse vaalitentti onnistui loistavasti ja keräsi Svenska social- och kommunalhögskolanin aulan täyteen kuulijoita. Vaikka kurssin tuloksena oli onnistunut 90 minuutin televisioitu vaalitentti, opittavaakin jäi. Huomattiin, että on tärkeää, että kurssin yhteistyökumppani olisi tiiviimmin mukana jo kurssin suunnitteluvaiheessa.

- Nyt kurssin tuotoksena päädyttiin melko perinteiseen tuotteeseen eli vaalitenttiin. Lopputulos olisi voinut olla mullistavampi, jos suunnitteluvaiheessa olisi ollut enemmän aikaa pohtia odotuksia yhdessä kumppanin kanssa, summaa Martin.

Lisätietoja:
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/23/studerande-gjorde-egen-valdebatt