Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2019 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Tohtorin tutkinto tuottaa syvällisiä tieteenalakohtaisia valmiuksia ja yleisiä tietotyövalmiuksia. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavan itsenäinen tieteellinen tutkija- ja asiantuntijaidentiteetti muodostuu ja syvenee. Tohtorin tutkinnon tuottamia tieteenalakohtaisia valmiuksia ovat syvällinen ymmärrys tieteenalojen luonteesta, keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä, teorian ja käytännön välisestä suhteesta, tietojen sovellettavuudesta käytännössä sekä taito tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavan kriittinen ajattelu, argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot syvenevät. Lisäksi vuorovaikutustaidot, johtamis- ja neuvottelutaidot, itseohjautuvuus, luovuus ja eettiset tieteelliset taidot syvenevät. Tohtorin tutkinnon suorittaneella on laaja-alaista tiedeviestinnän osaamista. Tohtorikoulutus kehittää tohtorikoulutettavan viestintätaitoja, jotta he voivat toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavalle muodostuu vastuullisen ja itsenäisen tutkijan ja asiantuntijan valmiudet. Tohtorin tutkinnon suorittaneella on erinomaiset valmiudet itsenäiseen työskentelyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Tohtoriohjelman järjestämä opetus tapahtuu pääasiassa suomen ja englannin kielillä. Opintosuorituksia on mahdollista suorittaa myös ruotsiksi. Filologia-aineissa järjestetään kursseja ja seminaareja myös kyseisellä kielellä.

Kielentutkimuksen tohtoriohjelmassa ovat mukana kaikki Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kieli- ja käännösaineet. Ohjelma kattaa laajan kirjon eri alueita erilaisista synkronisista ja diakronisista lähestymistavoista käännöstutkimukseen ja kieliteknologiaan. Ohjelman erityisiä vahvuusaloja ovat kieli ja vuorovaikutus; kielen rakenteet ja konteksti; kielikontaktit, muutos, vaihtelu ja monikielisyys; merkitys, tekstit ja yhteiskunta; kääntämisen ja tulkkauksen murrokset; sekä kieliteknologia ja korpustutkimus.

Tohtoriohjelman lähtökohtana on kielentutkimuksen kasvava rooli yhteiskunnassa. Yhteiskunnallisen relevanssin tavoittelu edellyttää usein monitieteistä lähestymistapaa ja yhteistyötä muiden alojen tutkijoiden kanssa. Nyky‐yhteiskunta perustuu yhä enenevässä määrin kieleen ja vuorovaikutukseen. Eritasoisissa asiantuntijatehtävissä tarvitaan välttämättä kielen monipuolista hallintaa, usein sekä äidinkielen että vieraiden kielten. Demokratia perustuu kielenkäyttöön puolin ja toisin: poliitikot perustelevat päätöksiään kansalle ja kansa yrittää viestittää omia näkemyksiään päättäjille. Niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media toimii suurena kielenkäytön teatterina. Uusi teknologia on mahdollistanut uudenlaisia kielenkäytön muotoja ja tehnyt maailmasta globaalin keskustelufoorumin.

Laajenevalle kielentutkimukselle on siis suuri yhteiskunnallinen tilaus. Kielentutkijoita tarvitaan hyvin erilaisissa tehtävissä. Tieteenala on itse laajentunut ja kehittynyt uusien vaatimusten ja mahdollisuuksien myötä. Laajat kielikorpukset ja niihin liittyvät käyttöliittymät tuovat kielentutkijoiden ulottuville ennennäkemättömät materiaalit; kognitiivisen ja funktionaalisen kielitieteen piirissä on kehitetty lähestymistapoja, jotka avartavat kuvaa kielestä ja sen käytöstä; keskustelunanalyysin metodit ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Automaattisen kielenkäsittelyn uusille menetelmille on kova kysyntä erilaisissa tiedonhaku‐ ja käännössovelluksissa. Monikielisyys, monikulttuurisuus ja monigenrisyys toteutuu paikallisesti ja globaalisti kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksessa.

Kielentutkimuksen tohtoriohjelman piiriin kuuluvia oppialoja ovat muun muassa: puhetieteet, tulkkaus, kääntäminen, kielitiede, kieliteknologia sekä filologia-aineet

Tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Tutkintoon sisältyy:

  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op)
  • yleisten valmiuksien osuus (10 op)
  • kansainvälistä liikkuvuutta, esim. tutkimusyhteistyö tai kansainväliseen konferenssiin osallistuminen
  • väitöskirja

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Väitöskirjan pitää

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Kielentutkimuksen tohtoriohjelmasta valmistuneet tohtorit toimivat usein erilaisissa tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijatehtävissä eri julkisissa organisaatioissa tms. Tohtoreita toimii myös erilaisilla kulttuurialoilla (kustannustoiminta, festivaalit, oopperan/musiikkitalon jne. tiedotus) sekä valtionhallinnossa.

Tohtorintutkintoon kielentutkimuksen tohtoriohjelmassa sisältyy 1-5 opintopisteen laajuinen kansainvälistymisjakso, joka voi koostua tieteellisestä työskentelystä ulkomailla, esimerkiksi esitelmästä kansainvälisessä konferenssissa, tutkijavaihdosta ulkomaisessa yliopistossa tai kansainvälisestä opetustoiminnasta. Tohtoriohjelma myöntää matkatukea tohtorikoulutettavien konferenssimatkoihin sekä muuhun kansainväliseen, väitöskirjatyötä edistäviin ulkomaille suuntautuviin matkoihin. Lisäksi tohtoriohjelmassa vierailevien kansainvälisten tutkijoiden pitämät luennot ja kurssit tutustuttavat tohtorikoulutettavia alan kansainvälisiin käytäntöihin ja auttavat heitä verkostoitumaan kansainväliseen tiedeyhteisöön. Tohtoriohjelman oppialoilla on myös kansainvälistä yhteistyötä omien verkostojensa kanssa.

Kielentutkimuksen tohtoriohjelma kuuluu valtakunnalliseen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetiin. Tohtoriohjelmalla on myös yhteistyötä pohjoismaisten pääkaupunkiyliopistojen sekä eurooppalaisen LingNet Europe -verkoston kanssa.

Ohjelman erityisiä vahvuusaloja ovat kieli ja vuorovaikutus; kielen rakenteet ja konteksti; kielikontaktit, muutos, vaihtelu ja monikielisyys; merkitys, tekstit ja yhteiskunta; kääntämisen ja tulkkauksen murrokset; sekä kieliteknologia ja korpustutkimus.

Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.