Bottom content

Koulutus

Miksi kielet muuttuvat? Miksi älylaitteesi ehdottaa hassuja täydennyksiä kirjoittamiisi sanoihin? Miksi suomea puhutaan etupäässä Suomessa, mutta sen sukulaiskieliä esiintyy paljon laajemmalla alueella? Kuinka voi opiskella kieltä, jolla ei ole standardoitua kirjoitusjärjestelmää? Miksi ihmisten syntyperän pystyy joskus päättelemään yksinomaan aksentista? Miksi toiset säilyttävät kotiseutunsa murteen, kun taas toiset kadottavat sen kaupunkiin muuttaessaan? Pitäisikö kielellistä diversiteettiä edistää ja miksi? Voimmeko auttaa sellaisia kieliä, joilla on enää vain vähän puhujia, elpymään ja säilymään? Kuinka tietokoneen tuottaman puheen voi saada kuulostamaan luonnollisemmalta? Miksi joitakin kieliä on niin paljon vaikeampi opiskella kuin muita ‒ ovatko jotkin kielet monimutkaisempia kuin toiset?

Maisteriohjelmamme auttaa sinua ymmärtämään ihmiskielten ominaisuuksia ja monimuotoisuutta ja antaa sinulle teoreettiset työkalut kielellisen materiaalin käsittelyyn. Jos olet kiinnostunut kielistä, mutta et osaa päättää, mitä niistä opiskelisit yliopistossa, maisteriohjelmamme tarjoaa useita erikoistumissuuntia, jotka voivat sopia juuri sinulle.

Opintojesi aikana

  • opit ymmärtämään syvällisesti kielen perusrakennetta, sen osajärjestelmiä (fonologiaa, morfologiaa, syntaksia, semantiikkaa, pragmatiikkaa) ja niiden keskinäisiä suhteita
  • opit kielellisen analyysin ja kielen kuvauksen perusteet
  • perehdyt kielitieteellisiin käsitteisiin, teorioihin, kuvausmalleihin ja niihin liittyviin tutkimusmenetelmiin
  • opit, kuinka kieli liittyy kognitioon, puheeseen ja vuorovaikutukseen sekä sosiaalisiin rakenteisiin, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
  • opit hallinnoimaan ja analysoimaan kieliaineistoja erilaisten menetelmien ja teknisten työkalujen avulla
  • opit ymmärtämään syvällisesti kielellistä variaatiota ja monimuotoisuutta: mitä yhteistä maailman kielillä on ja miten ne eroavat toisistaan, kuinka kieli muuttuu ajan myötä, kuinka kielet vaikuttavat toisiinsa, kuinka yksilöt selviävät tilanteista, joissa vaaditaan usean kielen käyttöä ja kuinka uhanalaisia kieliä puhuvia yhteisöjä voidaan tukea.

Opintojen jälkeen pystyt työskentelemään itsenäisesti monilla aloilla, joilla vaaditaan monialaista kielitieteellistä asiantuntemusta. Sinulla on Kielentutkimuksen tohtoriohjelman jatko-opiskelijalta vaadittavat teoreettiset tiedot ja taidot.

Katso lisätietoja opinnoista maisteriohjelman verkkosivuilta: www.helsinki.fi/en/programmes/master/linguistic-diversity-in-the-digital-age

Helsingin yliopistossa otetaan käyttöön lukuvuosimaksut 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavissa englanninkielisissä ja monikielisissä maisteriohjelmissa. Lukuvuosimaksun suuruus on 13 000 euroa. EU/ETA – alueen ulkopuolelta tulevat hakijat, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa alueella, ovat velvoitettuja maksamaan lukuvuosimaksun. Tarkista Opintopolun Usein kysyttyä –sivulta (englanniksi), oletko maksuvelvollinen.

Opetuskieli on englanti.

Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelma on monitieteinen kansainvälinen ohjelma, joka tarjoaa kattavan kuvan kaikista kielitieteen osa-alueista. Opiskelijana voit valita erikoistumissuunnan seuraavista neljästä vaihtoehdosta: (1) yleinen kielitiede, (2) fonetiikka, (3) kieliteknologia ja  (4) diversiteettilingvistiikka.  

Yleinen kielitiede tarjoaa laaja-alaisen, syvällisen ja kattavan koulutuksen kielen rakenteisiin ja käyttöön liittyvissä teoreettisissa ja metodologisissa lähestymistavoissa. Erityisesti huomiota kiinnitetään kielitypologiaan globaalista näkökulmasta sekä uhanalaisten ja aiemmin puutteellisesti dokumentoitujen kielten dokumentointiin ja kuvailuun. 

Fonetiikassa tutustut välineisiin, joilla voidaan tarkastella ihmispuheen artikulaatiota, akustiikkaa ja havaitsemista monitieteisestä näkökulmasta. Pitemmälle ehdittyäsi perehdyt kokeellisen fonetiikan metodeihin. 

Kieliteknologiassa kielitiede ja digitaalitekniikka nivoutuvat toisiinsa monitieteiseksi lähestymistavaksi, jolla on läheinen yhteys tietojenkäsittelytieteeseen. Helsingissä kieliteknologian painopisteitä ovat luonnollisen kielen käsittely (natural language processing, NLP) morfologisesti monimuotoisten kielten näkökulmasta, kieltenvälinen NLP ja humanististen tieteiden kieliteknologia.

Diversiteettilingvistiikka käsittää kaikki kielellisen monimuotoisuuden ajalliset ja paikalliset osa-alueet, mukaan lukien historiallisen lingvistiikan ja kielenulkoisen kontekstin, kuten eri etnisyydet, kulttuurit ja ympäristöt. Helsingin yliopistossa diversiteettilingvistiikan alueelliset painopisteet ovat Euraasia ja Afrikka.  

Yllä mainitut erikoistumissuunnat ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa joka tasolla, ja kaikkien suuntien opiskelijat suorittavat yhden yhteisen opintokokonaisuuden eli moduulin. Näiden neljän erikoistumissuunnan yhdistelmä samassa maisteriohjelmassa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Kaikista humanistisista tieteistä maisteriohjelmamme on kaikkein läheisimmin yhteydessä luonnontieteisiin, ja monet ohjelman erikoisalat käyttävät metodeja, jotka ovat suoraan yhteydessä laboratoriotieteisiin, kuten digitaalitekniikkaan ja neurotieteeseen.

Opetusmuotoihimme kuuluvat luennot ja seminaarit, käytännön harjoitukset, lukupiirit, kenttätyöskentely ja työharjoittelu. Opetuksen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Opetusmenetelmien laaja kirjo takaa, että opiskelijoiden oppimisprosesseja tuetaan parhain mahdollisin tavoin. 

Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelma sisältää neljä erikoistumissuuntaa. Suoritettuasi kaikille yhteisen opintokokonaisuuden sinun on valittava niistä yksi, mutta voit sisällyttää vapaavalintaisiin opintoihisi kursseja myös muista erikoistumissuunnista tai muista maisteriohjelmista.

Yleinen kielitiede

Yleinen kielitiede kattaa runsaan valikoiman teoreettisia ja metodologisia kielen tutkimuksen lähestymistapoja. Painopisteemme on kielen kuvaus ja typologia globaalista näkökulmasta. Kielen kuvauksessa painotamme uhanalaisten ja puutteellisesti dokumentoitujen kielten dokumentaatiota ja kieliopillista kuvausta. Typologinen tutkimus tarkastelee kieltenvälistä variaatiota, ja sen tavoitteena on ymmärtää ihmiskielten rakennetta ja toimintaa sääteleviä yleisiä säännönmukaisuuksia.

Fonetiikka

Fonetiikka on puheen tieteellistä tutkimusta. Puhetta voidaan tarkastella motoris-kognitiivisena kykynä tai taitona, akustisena signaalina tai havaittuna ilmiönä. Foneetikoksi kouluttautuminen sisältää opintoja useilta sekä soveltavilta että tutkimuspainotteisilta aloilta. Fonetiikan tutkimus on usein monitieteistä, ja siinä yhdistyvät yleinen fonetiikka sekä mm. puheteknologia, akustiikka, lingvistiikka, kieliteknologia, kielen opetus, psykologia ja neurotieteet.

Kieliteknologia

Viime vuosien teknologiset innovaatiot ovat vaikuttaneet merkittävästi kielen tutkimukseen. Kieliteknologia tarjoaa teknisiä työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla luonnollista kieltä ‒ puhetta ja kirjoitusta ‒ voidaan käsitellä tietokoneavusteisesti. Tunnettuja kieliteknologian sovelluksia ovat automaattinen oikeinkirjoitus ja kieliopin tarkistus, puheentunnistus, puhesynteesi ja konekääntäminen.

Diversiteettilingvistiikka

Diversiteettilingvistiikka tutkii ihmiskielten monimuotoisuutta tarkastelemalla kieliä ja puhujayhteisöjä ajallisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Yleisen kielitieteen tavoin diversiteettilingvistiikka on kiinnostunut ihmiskielen kompleksisuudesta ja käyttää samanlaisia typologisia ja deskriptiivisiä lähestymistapoja. Diversiteettilingvistiikan erityispiirre on, että se yhdistää kielen kuvailun historiallis-vertailevaan lingvistiikkaan, lingvistiseen arkeologiaan, sosiolingvistiikkaan ja kulttuurihistoriaan. Tämä auttaa kuvaamaan määrätyn alueen tai yhteiskunnan kielellistä historiaa ja analysoimaan kieltä kieliopillisesti sekä edistää kielellisen monimuotoisuuden ja sen ylläpitämisen ymmärtämistä erilaisissa ekologisissa oloissa.

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto sisältää seuraavat opinnot:

  • kaikille yhteiset opinnot (30 op)
  • oman erikoistumissuunnan syventävät opinnot (vähintään 60 op)
  • muita opintoja (korkeintaan 30 op).

Maisterintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta päätoimisesti opiskellen.

Ensimmäisen vuoden syyslukukaudella kaikki ohjelman opiskelijat suorittavat samat kurssit.

Sen jälkeen opiskelijat syventyvät erikoistumissuuntiinsa (yleiseen kielitieteeseen, fonetiikkaan, kieliteknologiaan tai diversiteettilingvistiikkaan). Tämä opintokokonaisuus koostuu kurssimuotoisesta opiskelusta (vähintään 30 op) ja lopputyöstä eli pro gradu -tutkielmasta (30 op).

Lisäksi voit suorittaa muita opintoja eli moduuleja joko muista Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelman erikoistumissuunnista tai muista Helsingin yliopiston koulutusohjelmista. Näiden valinnaisten opintokokonaisuuksien laajuus on yleensä 15, 20 tai 30 opintopistettä. Myös muiden yliopistojen kursseja voi sisällyttää muihin opintoihin.

Erikoistumissuunnan opinnot tai muut opinnot voivat sisältää myös kansainvälistymisjakson (esim. opiskelijavaihdon) ja työharjoittelujakson tai työelämäpainotteisia opintoja. Työelämä ja urasuunnittelu ovat kiinteä osa monia maisteriohjelman kursseja.

Opinnot tulee suorittaa systemaattisesti. Maisteriopintojesi alussa laadit ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi (HOPSin). Maisteriohjelman opettajat ovat tukenasi opintosuunnitelman laatimisessa. Myös tiedekunta tarjoaa ohjausta.

Maisterintutkinto huipentuu pro gradu -tutkielman laatimiseen. Pro gradu -tutkielma on 30 opintopisteen laajuinen itsenäinen tieteellinen työ. Saat ohjausta kirjoitusprosessiin toisen vuoden aikana järjestettävässä graduseminaarissa.

Pro gradu -tutkielman tarkoitus on kehittää tutkimustyöhön vaadittavia perusvalmiuksia, joista tärkeimmät ovat kyky itsenäiseen tiedonhakuun, olemassaolevan tiedon kriittinen analysointi ja arviointi ja itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen. Tämän lisäksi tutkielman kirjoittaminen kehittää projektinhallintataitoja ja laajojen tiedollisten kokonaisuuksien hallintaa.

Tutkielma kirjoitetaan pääsääntöisesti englanniksi (mutta opiskelijat, joiden tutkintokieli on suomi tai ruotsi voivat kirjoittaa tutkielmansa kyseisillä kielillä).

Pro gradu -tutkielman kirjoittamisen jälkeen

  • pystyt työskentelemään pitkäjänteisesti ja ymmärrät laajoja asiakokonaisuuksia
  • kykenet rajaamaan ja käsittelemään valitsemaasi tutkimusongelmaa
  • hallitset työssäsi tarpeelliset teoriat ja tutkimusmenetelmät
  • olet osoittanut perehtyneisyytesi tutkielman aiheeseen ja alan kirjallisuuteen
  • hallitset tieteellisen viestinnän ja aineiston analysoinnin.

Maisteriohjelmasta valmistuneet työllistyvät hyvin erilaisiin tehtäviin, joissa vaaditaan kielitieteellistä erityisosaamista.

Eräs vaihtoehto on tutkijanuraan valmistava opintopolku, ja monet valmistuneet työskentelevätkin tutkijoina Suomessa ja ulkomailla. Voit myös työllistyä politiikan tai diplomatian alalle, koulutussektorille tai tutkimushallintoon. Muita mahdollisia urapolkuja ovat kustannusala, media, journalismi, tiedotustehtävät julkishallinnossa tai yksityisellä sektorilla ja kansalaisjärjestöt.

Teknologisesti suuntautuneet opiskelijat voivat työllistyä kieliteknologia-alan yrityksiin tai IT-sektorille. Suuret kansainväliset yritykset tarvitsevat jatkuvasti puheen ja kieliteknologian asiantuntijoita. Myös Suomessa on vireä joukko alan yrityksiä, niin vakiintuneita kuin lupaavia start-up-yrityksiäkin. Jotkut opiskelijat ovat perustaneet oman yrityksen.

Huomaathan, että Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelmasta ei voi valmistua (aineen)opettajaksi.

Helsingin yliopiston 375. juhlavuoden kunniaksi vuonna 2015 Humanistinen tiedekunta esitteli 375 humanistia. Voit tutustua heihin täällä: http://375humanistia.helsinki.fi.

Kielitiede on jo määritelmällisesti kansainvälinen ala. Kielellinen kyky on kaikille ihmisille yhteinen ominaisuus, ja kielitieteen tavoite on tutkia kielen universaalia taustaa ilmiönä sekä kielten globaalia monimuotoisuutta sosiaalisen ja kulttuuriperinnön ilmenemismuotoina.

Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelmassa kansainvälisyys on mukana eri muodoissa usealla eri tasolla:

  1. Ohjelman työkieli on englanti, ja ohjelmaan hyväksytään kansainvälisiä opiskelijoita kaikkialta maailmasta.
  2. Ohjelmaan rekrytoidaan kielelliseltä ja kulttuuriselta taustaltaan erilaisia opiskelijoita.
  3. Opiskelijoita rohkaistaan opiskelemaan ja tutkimaan useita kieliä sekä käytännöllisestä että teoreettisesta näkökulmasta.
  4. Opiskelijoita rohkaistaan jo varhain osallistumaan dokumentoivaan ja typologiseen kenttätyöhön uhanalaisten kielten parissa eri puolilla maailmaa.
  5. Opiskelijoita rohkaistaan käyttämään hyväkseen yliopiston tarjoamia kansainvälisiä opiskelijavaihtomahdollisuuksia. 

Maisteriohjelma on kansainvälisesti suuntautunut ja kaikki opettajat ovat laajasti kansainvälisesti verkostoituneita. Helsingin yliopistossa kielitiede kansainvälistyi jo 1800-luvulla. Erityisesti etnolingvistiikkaa ja kenttälingvistiikkaa kehitettiin ja harjoitettiin Suomessa paljon aikaisemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Suomalaiset etnolingvistit ovat toimineet aktiivisesti esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Euraasiassa, Lähi- ja Keski-idässä, Itä-Aasiassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Tämä kenttätyöpainotteisen kielitieteen perinne jatkuu tänään Helsinki Area and Linguistic Studies (HALS) -tutkimusyhteisössä. Myös muilla ohjelman tieteenaloilla Helsingissä on vahva kansainvälinen profiili.

Ohjelma on aktiivisessa yhteistyössä muiden Helsingin yliopiston kieleen liittyvien opinto-ohjelmien kanssa. Tietojenkäsittelytieteen kursseja tai opintokokonaisuuksia suositellaan teknisesti suuntautuneille opiskelijoille. 

JOO-sopimuksen nojalla opiskelijat voivat myös suorittaa soveltuvia kursseja muissa yliopistoissa, kuten Aalto-yliopiston tarjoaman Speech and Language Processing -kokonaisuuden.

Opetushenkilökunnallamme on runsaasti kontakteja pohjoismaisten ja eurooppalaisten yliopistojen kielitieteen ja kieliteknologian opetusohjelmiin sekä myös muualle maailmaan. Opiskelijat voivat myös ennakkoon sovitusti suorittaa opintoja muiden eurooppalaisten kielitieteen opetusohjelmien kesäkouluissa.

Jotkut kielitieteellisten korpusmenetelmien ja kielellisten aineistojen hallinnan kurssit tarjotaan yhteistyössä FIN-CLARIN-konsortion kanssa, jonka kansallinen koordinaattori ja tukiryhmä toimivat Helsingin yliopistossa. FIN-CLARIN tarjoaa resursseja ja palveluja kielentutkijoille CSC ‒ Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ylläpitämän Kielipankin kautta. FIN-CLARIN kuuluu eurooppalaiseen CLARIN ERIC -tutkimusinfrastruktuuriin.

Etenkin maisteriohjelman kieliteknologinen puoli tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi teknologia-alan yritysten kanssa. Lisäksi ohjelman opettajat ja tutkijat ovat laajalti vuorovaikutuksessa muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, niin julkisen sektorin kuin kansalaisjärjestöjen, kanssa.

Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelma yhdistää useita tutkimusaloja, joilla Helsingin yliopisto on jo pitkään ollut maailman huipputasoa. Helsingissä kielen tutkimus on aina pitänyt kiinni tavoitteestaan syventää ymmärrystä kulttuurisista alueista ja niiden historiasta. Eri euraasialaisten kieliperheiden kielihistorian ja kontaktilingvistiikan tutkimuksen kannalta edullisen sijaintinsa ansiosta Helsingissä on pitkät perinteet erityisesti uralilaisten kielten tutkimuksessa. Kiinnostuksemme kulttuurisesti ja historiallisesti tiedostavaan kielentutkimukseen ulottuu kuitenkin myös laajemmalti Aasiaan, Eurooppaan ja Afrikkaan saakka.

Meillä kielentutkimus on luonteeltaan empiiristä ja sillä on vahva kielitypologinen painotus. Kielellinen kompleksisuus, sen merkitys kieli- ja kulttuurihistorialle ja sen yhtymäkohdat ekologisten mallien kanssa, on merkittävässä asemassa Helsingin yliopistossa tehtävässä kielentutkimuksessa. Teemme uusia aluevaltauksia alue- ja kielentutkimuksen alalla yhdistämällä kielitypologian viimeisintä tutkimustietoa kenttätyöperusteiseen deskriptiiviseen kielitieteeseen ja etnolingvistiikkaan.

Helsingin yliopiston ainutlaatuisena etuna ovat erilaiset kieliteknologiset hankkeet, joita voi pitää uraauurtavina digitaalisten ihmistieteiden saralla. Morfologisesti kompleksisten kielten tutkimus on tässä tärkeässä asemassa, ja erityistä huomiota kiinnitetään  vähemmän tutkittuihin kieliin.

Kaikki maisteriohjelman neljä erikoistumissuuntaa vastaavat siis jotain Helsingin yliopiston painopistealuetta. Kieleen liittyvä tutkimus on tyypillisesti monitieteistä ja kattaa useamman kuin yhden kielitieteen erikoisalan. Samat piirteet leimaavat vahvasti myös maisteriohjelmaamme. Opiskelijat saavat teoreettista, temaattista ja metodologista koulutusta uralleen tutkimuksen tai muiden sellaisten alojen parissa, joilla työskentely vaatii ongelmanratkaisutaitoja kielellisen diversiteetin ylläpitämiseksi ja ihmisten kielellisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijat voivat hakea jatko-opinto-oikeutta filosofian tohtorin tutkintoa varten. Filosofian tohtorin tutkinto on tieteellinen jatkotutkinto. Helsingin yliopistossa soveltuva tohtoriohjelma on Kielentutkimuksen tohtoriohjelma (http://www.helsinki.fi/tohtoriohjelma/kielentutkimus/). Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on Suomen johtava humanistisen tutkimuksen keskus. Tiedekunta on vahvasti tutkimuspainotteinen, ja sen tutkimus on monella alalla sekä Euroopan että maailman huipputasoa. Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelma antaa vahvat ja kilpailukykyiset taustatiedot tohtoriopintojen suorittamiseen neljän erikoistumissuuntamme alalla. Tutkimuksen painopistealueet on kuvattu ylempänä. Lisätietoja tohtoriopinnoista Helsingin yliopistossa löytyy osoitteesta www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tohtorikoulutus

Hakeminen

Haku päättynyt

Haku
Haku maisterikoulutukseen, monikieliset maisteriohjelmat, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
1.12.2016, 08:0012.1.2017, 15:00
Aloituspaikat
15
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Haku
Application for Master's Programmes in English, spring 2017 (University of Helsinki, Faculty of Arts)
Hakuaika
1.12.2016, 08:0012.1.2017, 15:00
Aloituspaikat
15
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Humanistinen tiedekunta

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on merkittävä kansainvälinen tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteisö. Se on Suomen suurin ja vanhin humanistisen opetuksen ja tutkimuksen yksikkö. Tieteenalarakenteeltaan ja oppiainevalikoimaltaan se on Suomen monipuolisin tiedekunta.

Humanistisessa koulutuksessa yhdistyy kansainvälisyys, kielellinen vuorovaikutus, ajattelun taidot ja laaja-alainen sivistys, sekä jatkuva halu uuden oppimiseen ja ihmisen ymmärtämiseen.

Tiedekunta ja sen laitokset sijaitsevat Helsingin keskustassa Senaatintorin lähellä. Kaikki muu opintoihin tarvittava kirjastoista liikuntatiloihin ja oppimiskeskuksiin löytyy läheltä.

Humanisteilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan eri alueilla: perinteisillä humanistisilla aloilla koulutuksen ja hallinnon piirissä, mutta myös talouden ja tekniikan maailmassa.

Lue lisää: www.helsinki.fi/hum

Humanistinen tiedekunta sijaitsee keskellä Helsinkiä ja opiskelijoille keskeisen Helsingin yliopiston Kaisa-kirjaston sekä oppimiskeskus Aleksandrian välittömässä läheisyydessä Uudenaikaiset opiskelutilat ja kirjaston palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla. Myös Kansalliskirjasto, jossa on humanistisen alan laajin ja merkittävin kirjastokokoelma, sijaitsee keskustakampuksen alueella.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät verkkosivuiltamme.

PL 24
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite:
12
Puhelin: 02941 24140