Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2018 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

1) perehtynyt syvällisesti omaan tieteenalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen,

2) saavuttanut erittäin syvällisen ymmärryksen tieteenalan luonteesta, keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä, teorian ja käytännön välisestä suhteesta, tietojen sovellettavuudesta käytännössä sekä taidon tuottaa uutta tieteellistä tietoa,

3) saavuttanut riittävät viestintä-, argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot sekä muut valmiudet toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä.

Kaikki kasvitieteen tohtoriohjelman opetus ja koulutus annetaan englanniksi. Myös valtaosa väitöskirjoista kirjoitetaan englanniksi.

Kasvit ovat keskeinen osa maapallon elämää. Ne tuottavat happea, minkä lisäksi ne ovat kuitujen ja bioenergian ohella ihmisen tärkein ravinnonlähde. Kasvien pohjalta valmistetaan myös runsaasti lääkeaineita ja muita uudenlaisia hyödykkeitä. Ravinnon ja kuitujen nopeasti kasvava kysyntä sekä kestävien energianlähteiden, kuten biopolttoaineiden, tarve edellyttävät laaja-alaista tutkimustyötä ja kasvitieteen eri osa-alueiden asiantuntijoiden kouluttamista. Kasvitieteen tohtoriohjelman tärkein tavoite on vastata näihin haasteisiin kouluttamalla kasvitieteen huippuasiantuntijoita sekä perustutkimuksen että translationaalisen tutkimuksen saralla. Heidän erikoisalojaan ovat muun muassa kasvibiologia ja siihen liittyvät bioottiset vuorovaikutukset sekä kasvintuotanto ja muut käytännön sovellukset, kuten bioenergia. Nykyaikainen kasvitiede teollisine sovelluksineen tarvitsee entistä enemmän tällaisia päteviä ja motivoituneita tutkijoita niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja tätä tarvetta kasvitieteen tohtoriohjelma pyrkii täyttämään.

Tohtoriohjelmaan kuuluu seuraavia kasvitieteen osa-alueita: biologia, maa- ja metsätalous, ympäristö

  • kasvien molekyylibiologia
  • genetiikka, genomiikka ja jalostus
  • fysiologia ja biokemia
  • kehitysbiologia
  • patologia ja biotekniikka
  • kasvintuotanto
  • ekofysiologia
  • systematiikka
  • bioenergia

Maanlaajuisen yhteistyön ansiosta ohjelman opetushenkilöstössä ovat edustettuina kaikki Suomen tärkeimmät kasvibiologian alat niin yliopistoista kuin tutkimuslaitoksistakin. Henkilöstöä täydentävät kansainväliset asiantuntijat ja yhteistyöverkostot. Perustutkimuksen ja translationaalisen tutkimuksen yhteistoiminta on yksi tohtoriohjelman tärkeimmistä ominaisuuksista. Menestyksen takeena on yhteistyö, jota Viikin kampuksella toimivat tiedekunnat eli bio- ja ympäristötieteellinen sekä maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ohjelman parissa tekevät.

Kasvitieteen erikoisaloja ja menetelmiä käsittelevät lyhyet intensiivikurssit täydentävät tutkimustyötä, jota tohtorikoulutettavat tekevät kansainvälisesti monipuolisissa tutkimuslaboratorioissa. Kurssit toteutetaan käytännön harjoituksina tai luentoina, ja ne arvioidaan kirjallisten tehtävien tai tutkimustulosten suullisten esittelyjen perusteella.

Tohtorikoulutettavien edistymistä seuraa ohjaajan lisäksi seurantaryhmä, joka valvoo koulutettavien tutkimustyötä ja opintoja yhtäjaksoisesti alusta loppuun.

Kasvitieteen tohtoriohjelmassa tohtorikoulutuksen voi suorittaa seuraavissa pääaineissa:

  • kasvibiologia
  • kasvintuotannon biologia
  • kasvintuotantotieteet
  • genetiikka
  • metsien ekologia ja käyttö
  • biotekniikka
  • mikrobiologia
  • ympäristöekologia

Tohtoriohjelman laajuus on 240 opintopistettä (op), ja tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Tutkintoon sisältyy:

  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op), joihin sisältyy tutkimusetiikkaa (ja tieteenfilosofiaa)
  • yleisten valmiuksien osuus (10 op), esim. yliopistopedagogiikka, johtaminen, esimiestaidot, neuvottelu- ja projektitaidot sekä tieteellinen viestintä
  • kansainvälistä liikkuvuutta, esim. tutkimusyhteistyö
  • väitöskirja
Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Väitöskirjan pitää

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Tohtorintutkinto avaa ovia lukuisiin kiinnostaviin uravaihtoehtoihin. Tohtoriksi valmistuneet voivat toimia puhtaasti akateemisella uralla tutkijatohtoreina tai muissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Suomessa ja ulkomailla. Esimerkkejä: tiedeasiantuntijatehtävät ministeriöissä, tutkimuslaitoksissa, valtion virastoissa, tutkimuskeskuksissa ja patenttitoimistoissa, korkeakoulujen hallintotehtävät, tieteelliset julkaisut ja tiedejournalismi, yksityiset ja startup-yritykset.

Kasvitieteen tohtoriohjelma on Helsingin yliopiston kaikista tohtoriohjelmista kansainvälisin, sillä lähes puolet tohtorikoulutettavista on kotoisin muualta kuin Suomesta, yli 15 eri maasta. Myös opettajiston koostumus on erittäin kansainvälinen, minkä lisäksi ohjelmalla on useita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Tohtorikoulutettavat pääsevät säännöllisesti järjestettävissä tapahtumissa kuulemaan Suomessa vierailevia kansainvälisiä ja vaikutusvaltaisia huippututkijoita. Lisäksi heitä kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin tutkimusvierailuihin, suorittamaan kursseja ulkomaisissa yliopistoissa ja käymään muualla kuin Suomessa järjestettävissä konferensseissa.

Kasvitieteen tohtoriohjelma kokoaa yhteen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa monesta eri Helsingin yliopiston laitoksesta ja muista tohtoriohjelmista (mm. LUOVA, AGFOREE, DENVI ja ILS, sekä muiden suomalaisten yliopistojen tohtoriohjelmista, kuten Itä-Suomen yliopiston Metsät ja metsien bioresurssit -tohtoriohjelmasta ja Oulun yliopiston tohtoriohjelmasta UniOGS. Lisäksi kasvitieteen tohtoriohjelma tekee yhteistyötä lukuisten verkostokumppaniensa kanssa:

Erikoisalojen tutkimustyö toteutetaan kokonaisuudessaan Viikin kasvitieteen keskuksen lähes 40 tutkimusryhmässä. Tohtorikoulutettavien valittavissa oleviin tutkimusaiheisiin voi tutustua täällä: www.helsinki.fi/vips

  • ekofysiologia
  • kehitysbiologia
  • ympäristövuorovaikutukset
  • ekologia ja evoluutiobiologia
Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.