Tutkintotaso
Ylempi korkeakoulututkinto
Aloituskausi
2018 Syksy
Opintojen laajuus ja kesto
120 opintopistettä, 2 vuotta
Opetuskieli
suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Kasvatustieteiden maisteriohjelma antaa monipuoliset valmiudet kasvatustieteellistä asiantuntijuutta edellyttäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Toimintakulttuuri kunnioittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja innovatiivisuutta. Opetus ja opiskelu perustuvat laadukkaaseen tutkimukseen.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on kasvatustieteellisen asiantuntijan osaaminen. Hänellä on syventyneet tiedot ja taidot tieteenalan luonteesta, keskeisistä teorioista, käsitteistä ja tutkimusmenetelmistä. Hän ymmärtää teorian ja käytännön välisen suhteen sekä soveltaa itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa tieteellistä ajattelu- ja toimintatapaa erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Koulutuksessa yhdistyvät yksilön henkilökohtainen kasvu sekä kasvatuksen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset merkitykset ja tehtävät elinikäisen oppimisen ja asiantuntijuuden edistäjänä. Koulutusohjelmasta valmistuneella on myös hyvät valmiudet akateemisen asiantuntijuuden ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

Kasvatustieteiden maisteriohjelmassa on kuusi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä opintosuuntaa. Eri opintosuunnat johtavat erilaisiin ammatillisiin kelpoisuuksiin tai ammatilliseen asiantuntemukseen ja pätevyyteen. Kukin opintosuunta on oma hakukohteensa ja opiskelija suorittaa kasvatustieteen maisterin tutkinnon siinä opintosuunnassa, johon hänet on valittu.

Suomenkieliset opintosuunnat ovat

  • Erityispedagogiikan opintosuunta
  • Kotitalousopettajan opintosuunta
  • Käsityönopettajan opintosuunta
  • Luokanopettajan opintosuunta
  • Varhaiskasvatuksen opintosuunta
  • Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunta

 Ruotsinkieliset opintosuunnat ovat

  • Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunta
  • Luokanopettajan opintosuunta

Kasvatustieteiden maisteriohjelma muodostaa jatkumon kasvatustieteiden kandiohjelmalle. Suomen- ja ruotsinkielistä lastentarhanopettajan koulutusta lukuun ottamatta opiskelijat ovat saaneet kasvatustieteiden kandiohjelmaan valituksi tullessaan tutkinnonsuoritusoikeuden kasvatustieteiden maisteriohjelman vastaavaan opintosuuntaan

Valmistuttuasi luokanopettajaksi:

  • Voit toimia luokanopettajana alakoulussa, luokilla 1-6
  • Olet kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen asiantuntija
  • Tunnet kasvatusvastuusi, osaat ylläpitää ammattitaitoasi ja kehittää omaa työtäsi
  • Sinulla on valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä muiden yhteiskunnan tahojen kanssa.

Helsingin yliopiston luokanopettajan koulutuksessa koulutetaan yhteiskunnallisesti valveutuneita, kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolisia asiantuntijoita. Opiskelijalle annetaan valmiudet kasvattaa alakoulun oppilaita sekä opettaa koulussa opetettavia oppiaineita. Opintojen aikana opiskelija perehtyy kasvatukseen ja koulutukseen siten, että hän kykenee perusteltuun pedagogiseen ajatteluun, sekä yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, opetussuunnitelmatyöhön sekä oman työnsä tutkimiseen. Luokanopettajan koulutuksessa suoritettavat kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhdessä antavat luokanopettajan kelpoisuuden. Maisterin tutkinnossa syvennetään kandidaatin tutkinnossa hankittuja tietoja ja taitoja. Painopiste on erityisesti tutkimukseen liittyvissä opinnoissa.

Luokanopettajan koulutuksen opetuskieli on pääsääntöisesti suomi, mutta pakollista opetusta voi olla myös englanniksi. Valinnaisia opintoja on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kaikkia kasvatustieteiden maisteriohjelman opintosuuntia yhdistävät seuraavat kasvatustieteellisen osaamisen osa-alueet:

  • ihmisen kehitys, oppiminen ja vuorovaikutus,
  • opetus ja ohjaaminen,
  • koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmät ja kasvatuksen ja koulutuksen kulttuurit,
  • työelämän ja organisaatioiden kehittäminen ja johtamistaidot ja
  • tutkimusosaaminen.

Luokanopettajan koulutuksessa opiskelu sisältää luentoja, ryhmäopiskelua ja projekteja sekä opetusharjoittelua yliopiston harjoittelukouluissa ja kenttäkouluissa.

Tieteenalan opintoihin sisältyy 60 opintopisteen opettajan pedagogiset opinnot. Tieteenalaopintojen lisäksi kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyy perusopetuksessa opetettavien aineiden opettamiseen liittyviä opintoja, eli ainedidaktisia opintoja. Lisäksi opintoihin sisältyy myös ohjattua opetusharjoittelua, vapaasti valittavia opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Vapaasti valittavia opintoja on mahdollisuus suorittaa omassa tiedekunnassa tai yliopiston muissa tiedekunnissa sekä muissa yliopistoissa.

Kasvatustieteiden maisteriohjelma sisältää useita opintosuuntia, joista luokanopettajan opintosuunta on yksi. Luokanopettajan opintosuunnan suuntautumisvaihtoehtona on joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehtoon valitaan enintään 20 luokanopettajan opintosuuntaan hyväksyttyä päävalinnassa.

Kasvatustieteen opinnoissa tavoitteena on tutkivaksi opettajaksi kehittyminen. Tutkiva opettaja osaa arvioida kasvatustieteellistä tutkimustietoa kriittisesti sekä tuottaa itse tutkimustietoa. Kasvatustieteen opinnot tarjoavat opiskelijalle välineet opettajaksi kasvuun sekä kouluopetuksen jäsentämiseen ja käsitteellistämiseen. Kasvatustieteen opinnoissa perehdytään kasvatustieteen kulttuuris-yhteiskunnallisiin perusteisiin, kasvatuksen psykologisiin perusteisiin sekä pedagogisiin perusteisiin. Lisäksi harjoitellaan tutkimuksen tekemistä ja opettamista.

Kasvatuspsykologia sijoittuu kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon. Kasvatuspsykologian tieteenala tähtää siihen, että opiskelijat kehittyvät koulutuksensa aikana aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehto on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua pitkäkestoiseen pienryhmäopiskeluun, jossa kasvetaan yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja koulutodellisuuden toimintaa kehittäviksi asiantuntijoiksi. Opiskelijaryhmässä kehitetään yhdessä uusia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään uusimpia oppimisen apuvälineitä.

Luokanopettajan koulutuksessa suoritettavan kasvatustieteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa.

Luokanopettajan koulutus tieteenalana kasvatustiede:

KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 OP

  • Kasvatustieteen syventävät opinnot 80 op

(sisältää syventävien opintojen kirjallisen tutkielman)

  • Vapaasti valittavat opinnot 40 op

Luokanopettajan koulutus tieteenalana kasvatuspsykologia:

KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 OP

  • Kasvatuspsykologian syventävät opinnot 80 op

(sisältää syventävien opintojen kirjallisen tutkielman)

  •  vapaasti valittavat opinnot 40 op

Maisterin tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö on 30 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen kirjallinen tutkielma. Tutkielmassa opiskelija osoittaa kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkielman aihepiirin tuntemukseen, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön.

Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneiden luokanopettajien työllisyysnäkymät ovat hyvät. Osa valmistuvista luokanopettajista sijoittuu myös kouluhallinnon tai erilaisten järjestöjen ja yritysten asiantuntijatehtäviin.

Suorittamalla luokanopettajan koulutuksessa kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot, saat pätevyyden toimia luokanopettajana perusopetuksen vuosiluokilla 1-6. Voit pätevöityä myös aineenopettajaksi, jos suoritat vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot jossakin perusopetuksessa opetettavassa aineessa. Luokanopettaja on pätevä antamaan myös esiopetusta.

Maisteriohjelman opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoistaan vaihdossa ulkomailla. Vaihdossa suoritetut opinnot käytetään pääsääntöisesti tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin.

Mahdollisen vaihto-opiskelun lisäksi opiskelija saa kansainvälisiä valmiuksia osallistumalla englanninkieliseen opetukseen, toimimalla tuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja opiskelemalla kieliopintoja ja kulttuurien tuntemukseen liittyviä opintoja. Opintojen aikana on myös hyvät mahdollisuudet tavata yliopistolla vierailevia, suomalaiseen kasvatustieteeseen ja opettajankoulutukseen tutustuvia kansainvälisiä ryhmiä.

Voit suorittaa sivuaineopintoja ja vapaasti valittavia opintoja myös muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa tai muissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Yhteydet työelämään ovat tärkeässä osassa kaikissa opintojen vaiheissa. Työharjoittelujen lisäksi opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään työelämäkurssien ja työelämätapahtumien kautta.

Opetusharjoittelut, suoritetaan harjoittelukouluissa ja kenttäkouluissa. Harjoittelukoulut ja kenttäkoulut toimivat kontaktina yliopiston ja koulumaailman välillä, jota kautta koulutukset saavat palautetta opintojen toimivuudesta.

Kasvatustieteiden maisteriohjelma kuuluu Helsingin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, jossa tutkimukselliset painopistealueet ovat:

  • kasvatustieteellinen opetus- ja oppimistutkimus ja
  • kasvatustieteellinen koulutuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimus.

Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa valmiuden hakea jatko-opintoihin Helsingin yliopiston soveltuviin tohtorikoulutusohjelmiin tai muiden suomalaisten tai kansainvälisten yliopistojen soveltuviin tohtoriohjelmiin.

Hakeminen
Tiedekunnat

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Kiinnostus inhimilliseen kasvuun, kehitykseen, käyttäytymiseen ja oppimiseen yhdistää Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia. Tiedekunnasta valmistuneet ovat oman alansa ammattilaisia, jotka työllistyvät erittäin hyvin yhteiskunnan eri aloille. Valmistuneiden asiantuntemus perustuu korkeatasoiseen opetukseen, jossa korostuu kriittinen ajattelu, monitieteisyys ja käytännön läheisyys. Kasvatustieteellinen tiedekunta tunnetaankin innovatiivisista opetuskokeiluista ja uudenlaisten opetustapojen kehittämisestä. Opetus perustuu uusimpaan tiedekunnassa tehtyyn kansainväliseen ja korkeatasoiseen tutkimukseen, jonka ansiosta valmistuneet ovat alansa huippuasiantuntijoita.

Kasvatustieteellinen tiedekunta sijaitsee Helsingin Kruununhaassa "Siltavuorenpenkereen minikampuksella". Kaikki opiskelijat viettävät suurimman osan opinnoistaan Siltavuorenpenkereellä, sillä minikampuksella järjestetään paljon opetusta ja lisäksi alueelta löytyvät kaikki opiskelijoille tärkeät palvelut, kuten kirjasto, opiskelijaravintola Olivia sekä itsenäiseen opiskeluun tarkoitettuja tiloja.

Tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa varten on remontoitu Siltavuorenpenkereen tunnelmallisia vanhoja rakennuksia, jotka ovat ennen olleet esimerkiksi anatomian laitoksen tiloina. Näiden lisäksi Siltavuorenpenkereelle on rakennettu Oppimiskeskus Minerva, josta löytyy uusi Minerva-toriksi nimetty uudenlainen oppimisympäristö.

Tiedekunnan tilat ovat avoinna arkisin kaikille kiinnostuneille, joten voit tulla tutustumaan tulevaan opiskelupaikkaasi jo etukäteen! Voit vaikka tulla kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa, sillä luennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia.

Tiedekunnan omat sivut: https://www.helsinki.fi/fi/kasvatustieteellinen-tiedekunta

 

Tiedekunnassa kehitetään uudenlaisia oppimisympäristöjä. Minerva-tori on oppimisympäristö, jossa käytetään uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksessa on käytössä mm. iPadejä ja SmartBoard-kosketustauluja. Minerva-torilla opettajat ja opiskelijat pääsevät yhdessä kehittelemään uudenlaisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä.  

Siltavuorenpenkereellä opiskellaan pienryhmätiloissa ja luentosaleissa sekä monenlaisissa itsenäiseen opiskeluun tarkoitetuissa tiloissa. Lisäksi opiskellaan oppiaineiden opettamiseen tarkoitetuissa tiloissa, kuten kotitaloustieteen koulutuksen opetuskeittiöissä sekä tekstiilityön ja teknisen työn tiloissa. Siltavuorenpenkereellä on myös monia opiskelijoiden virkistäytymiseen tarkoitettuja tiloja.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.