Bottom content

Koulutus

Kasvatustieteiden kandiohjelmassa voit kouluttautua kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen, oppimisen, johtamisen ja yhteiskunnallisiin, kasvatustieteellistä asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin. Kasvatustieteiden opinnoissa saat valmiudet myös ammattitaitosi ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

Kasvatustieteiden kandiohjelmassa on kuusi suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä opintosuuntaa. Eri opintosuunnat johtavat eri ammattipätevyyksiin tai asiantuntijuuksiin.

Suomenkieliset opintosuunnat ovat erityispedagogiikan, kotitalousopettajan, käsityönopettajan, lastentarhanopettajan, luokanopettajan ja yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnat. Ruotsinkieliset opintosuunnat ovat lastentarhanopettajan, luokanopettajan ja yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnat. 

Kasvatustieteiden kandiohjelmassa kaikkia opintosuuntia yhdistävät seuraavat osaamisalueet:

  1. Ihmisen kehitys, oppiminen ja vuorovaikutus
  2. Opetus ja ohjaaminen
  3. Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmät ja kasvatuksen ja koulutuksen kulttuurit
  4. Työelämän ja organisaatioiden kehittäminen ja johtamistaidot
  5. Tutkimus

Valmistuttuasi kasvatustieteen kandidaatiksi yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnasta

  • osaat toimia erilaisissa kasvatus-, koulutus- ja opetusalan asiantuntijatehtävissä.
  • ymmärrät laaja-alaisesti kasvatusta, koulutusta ja oppimista yhteiskunnallisista, yhteisöllisistä ja yksilöllisistä näkökulmista.
  • sinulla on valmiudet sekä itsenäiseen että yhteisölliseen tiedonhankintaan ja tuottamiseen, osaat käyttää ja soveltaa tietoa kriittisesti ja rakentavasti ja osaat arvioida kasvatusalan uusinta tutkimustietoa.

Kasvatustieteet on monipuolinen oppiaine, jossa yhdistyvät yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede. Kasvatustieteet tutkivat kasvua, kehitystä ja oppimista sekä kasvatuksen ja koulutuksen laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi koulutuspolitiikan ja koulutusjärjestelmien muutokset, eriarvoisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmat, oppiminen ja opetus yksilön ja sosiaalisen ympäristön näkökulmista sekä työelämän muutokset ja organisaatioiden kehittäminen.

Opetuskieli on suomi, mutta opintoja voi olla tarjolla myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa noin puolet opinnoista koostuu tieteenalakohtaisista opinnoista. Niihin sisältyy kasvatustieteiden opintoja ja niiden käytännön sovelluksia, tutkimusmenetelmäopintoja, seminaareja sekä kandidaatintutkielma. Kaikille yhteisten opintojen lisäksi opiskellaan valinnaisia sisältöopintoja, joita voi valita kolmelta painopistealueelta: kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri, opetus ja oppiminen sekä toiminta, muutos ja innovaatio.

Perusopinnoissa perehdytään yleiseen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteeseen. Opinnoissa tarkastellaan kasvatusta, koulutusta, oppimista ja kehittämistoimintaa laaja-alaisesti koko ihmisen elämän ajan.

Aineopintojen tavoitteena on laajentaa kasvatustieteellisen alan asiantuntijuutta. Opinnoissa perehdytään kasvatustieteiden keskeisiin sisältöihin ja tutkimusmenetelmiin sekä tärkeimpiin tutkimustuloksiin.

Kasvatustieteiden kandiohjelma sisältää useita opintosuuntia, joista yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunta on yksi.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnassa sisältää seuraavat opinnot:

  • Kieli- ja viestintäopinnot sekä tieto- ja viestintätekniikan opinnot
  • tieteenalan perus- ja aineopinnot (sisältää kandidaatin tutkielman)
  • muut tieteenalan opinnot
  • työelämään ja asiantuntijuuteen liittyvät opinnot
  • valinnaisia opintoja omasta koulutusohjelmasta tai muista koulutusohjelmista

Kandidaatin tutkinnon lopputyö on kandidaatin tutkielma. Kandidaatin tutkielma voi olla aiheeltaan itsenäinen tai sen voi tehdä osana tutkimusprojektia. Opiskelija laatii itsenäisen tutkimusraportin. Tutkielmassa edellytetään tieteellistä ajattelua ja käsitellään tieteellisiä ongelmia.

Kandidaatin tutkinnon suorittaminen on edellytyksenä maisterin tutkinnon suorittamiselle.

Kasvatustieteilijä voi työskennellä kasvatusalan julkisella ja yksityisellä sektorilla koulutussuunnittelu-, tutkimus-, hallinto-, opetus- ja koulutustehtävissä. Maisteriksi valmistuttuaan kasvatustieteilijät sijoittuvat esimerkiksi koulutuksen suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä organisaatioiden ja henkilöstön kehittämis- ja koulutustehtäviin. Kasvatustieteilijöitä työskentelee myös yritysten henkilöstöhallinnossa, kuntien opetuksen kehittäjinä sekä järjestöissä suunnittelijoina.

Kandiohjelman opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoista vaihdossa ulkomailla.

Vaihto-opiskelun lisäksi opiskelijat saavat kansainvälisiä valmiuksia osallistumalla englanninkieliseen opetukseen, toimimalla tuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja opiskelemalla vieraita kieliä Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa.  Opiskelijat saavat myös mahdollisuuden tavata yliopistolla vierailevia, suomalaiseen koulutus- ja kasvatusalaan tutustuvia kansainvälisiä ryhmiä.

Yhteydet työelämään ovat tärkeässä osassa kaikissa opintojen vaiheissa. Työharjoittelujen lisäksi opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään työelämäkurssien ja työelämätapahtumien kautta.

Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri

(suomalainen koulu ja koulutuspolitiikka, kasvatus ja koulutus, työ, organisaatiot ja kehittäminen, toiminta, toimijuus ja osallisuus, tasa-arvo, sukupuoli ja globaali vastuu, taidot, design ja taide muuttuvinamuotoina).

Oppiminen ja vuorovaikutus

(opetussuunnitelma, oppiminen, opettaminen, oppimisympäristöt, oppimaan oppiminen, oppimisvaikeudet, kehittyminen, vuorovaikutus tilanteissa, innovatiiviset menetelmät, asiantuntijuus ja ainedidaktiikka, yhteisöjen oppiminen ja asiantuntijuus).

Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen voit jatkaa opintoja suoraan kasvatustieteiden maisteriohjelmassa. Lisäksi tutkinto antaa valmiuden hakea muihin Helsingin yliopiston tai muiden suomalaisten tai kansainvälisten yliopistojen soveltuviin maisteriohjelmiin.

Hakeminen

Haku käynnissä

Haku
Haku avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneille, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
3
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
60
josta paikkoja ensikertalaisille
42

Tulossa hakuun

Haku
Siirtohaku, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
2.5.2017, 08:0016.5.2017, 15:00
Aloituspaikat
2
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Kasvatustieteellinen tiedekunta

Kiinnostus inhimilliseen kasvuun, kehitykseen, käyttäytymiseen ja oppimiseen yhdistää Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia. Tiedekunnasta valmistuneet ovat oman alansa ammattilaisia, jotka työllistyvät erittäin hyvin yhteiskunnan eri aloille. Valmistuneiden asiantuntemus perustuu korkeatasoiseen opetukseen, jossa korostuu kriittinen ajattelu, monitieteisyys ja käytännön läheisyys. Kasvatustieteellinen tiedekunta tunnetaankin innovatiivisista opetuskokeiluista ja uudenlaisten opetustapojen kehittämisestä. Opetus perustuu uusimpaan tiedekunnassa tehtyyn kansainväliseen ja korkeatasoiseen tutkimukseen, jonka ansiosta valmistuneet ovat alansa huippuasiantuntijoita.

Kasvatustieteellinen tiedekunta sijaitsee Helsingin Kruununhaassa "Siltavuorenpenkereen minikampuksella". Kaikki opiskelijat viettävät suurimman osan opinnoistaan Siltavuorenpenkereellä, sillä minikampuksella järjestetään paljon opetusta ja lisäksi alueelta löytyvät kaikki opiskelijoille tärkeät palvelut, kuten kirjasto, opiskelijaravintola Olivia sekä itsenäiseen opiskeluun tarkoitettuja tiloja.

Tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa varten on remontoitu Siltavuorenpenkereen tunnelmallisia vanhoja rakennuksia, jotka ovat ennen olleet esimerkiksi anatomian laitoksen tiloina. Näiden lisäksi Siltavuorenpenkereelle on rakennettu Oppimiskeskus Minerva, josta löytyy uusi Minerva-toriksi nimetty uudenlainen oppimisympäristö.

Tiedekunnan tilat ovat avoinna arkisin kaikille kiinnostuneille, joten voit tulla tutustumaan tulevaan opiskelupaikkaasi jo etukäteen! Voit vaikka tulla kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa, sillä luennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia.

Tiedekunnan omat sivut: https://www.helsinki.fi/fi/kasvatustieteellinen-tiedekunta

 

Tiedekunnassa kehitetään uudenlaisia oppimisympäristöjä. Minerva-tori on oppimisympäristö, jossa käytetään uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksessa on käytössä mm. iPadejä ja SmartBoard-kosketustauluja. Minerva-torilla opettajat ja opiskelijat pääsevät yhdessä kehittelemään uudenlaisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä.  

Siltavuorenpenkereellä opiskellaan pienryhmätiloissa ja luentosaleissa sekä monenlaisissa itsenäiseen opiskeluun tarkoitetuissa tiloissa. Lisäksi opiskellaan oppiaineiden opettamiseen tarkoitetuissa tiloissa, kuten kotitaloustieteen koulutuksen opetuskeittiöissä sekä tekstiilityön ja teknisen työn tiloissa. Siltavuorenpenkereellä on myös monia opiskelijoiden virkistäytymiseen tarkoitettuja tiloja.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.