Bottom content

Koulutus

Kasvatustieteiden kandiohjelmassa voit kouluttautua kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen, oppimisen, johtamisen ja yhteiskunnallisiin, kasvatustieteellistä asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin. Kasvatustieteiden opinnoissa saat valmiudet myös ammattitaitosi ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

Kasvatustieteiden kandiohjelmassa on kuusi suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä opintosuuntaa. Eri opintosuunnat johtavat eri ammattipätevyyksiin tai asiantuntijuuksiin.

Suomenkieliset opintosuunnat ovat erityispedagogiikan, kotitalousopettajan, käsityönopettajan, lastentarhanopettajan, luokanopettajan ja yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnat. Ruotsinkieliset opintosuunnat ovat lastentarhanopettajan, luokanopettajan ja yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnat.   

Kasvatustieteiden kandiohjelmassa kaikkia opintosuuntia yhdistävät seuraavat osaamisalueet:

  1. Ihmisen kehitys, oppiminen ja vuorovaikutus
  2. Opetus ja ohjaaminen
  3. Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmät ja kasvatuksen ja koulutuksen kulttuurit
  4. Työelämän ja organisaatioiden kehittäminen ja johtamistaidot
  5. Tutkimus

Luokanopettajan opintosuunnassa suoritettavat kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot antavat yhdessä luokanopettajan kelpoisuuden. 

Valmistuttuasi luokanopettajaksi

  • voit toimia luokanopettajana alakoulussa, luokilla 1-6.
  • olet kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen asiantuntija.
  • tunnet kasvatusvastuusi, osaat ylläpitää ammattitaitoasi ja kehittää omaa työtäsi.
  • sinulla on valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä muiden yhteiskunnan tahojen kanssa.

Luokanopettajan opintosuunnassa koulutetaan yhteiskunnallisesti valveutuneita, kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolisia asiantuntijoita. Koulutuksessa saat valmiudet kasvattaa alakoulun oppilaita sekä opettaa koulussa opetettavia oppiaineita. Opintojen aikana perehdyt kasvatukseen ja koulutukseen siten, että kykenet perusteltuun pedagogiseen ajatteluun sekä yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, opetussuunnitelmatyöhön ja oman työsi tutkimiseen.

Opetuskieli on suomi, mutta opintoja voi olla tarjolla myös ruotsiksi ja englanniksi.

Opiskelu sisältää luentoja, ryhmäopiskelua, projekteja ja opetusharjoittelua yliopiston harjoittelukouluissa ja kenttäkouluissa. Pääaineen opintoihin sisältyvät kandi- ja maisteritutkinnossa yhteensä 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Pääaineen lisäksi kandidaatin tutkintoon sisältyy 60 opintopistettä perusopetuksessa opetettavien aineiden opettamiseen liittyviä opintoja. Opintoihin sisältyy myös ohjattua opetusharjoittelua, valinnaisia opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Valinnaisia opintoja on mahdollisuus suorittaa omassa koulutusohjelmassa, yliopiston muissa koulutusohjelmissa sekä muissa yliopistoissa.

Kasvatustieteiden kandiohjelma sisältää useita opintosuuntia, joista luokanopettajan opintosuunta on yksi. Luokanopettajan opintosuunnassa opiskelijan pääaineena on joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, joka valitaan heti opintojen alussa.

Luokanopettajan opintosuunnan kasvatustieteen opinnoissa tavoitteena on kehittyä tutkivaksi opettajaksi. Tutkiva opettaja osaa arvioida kasvatustieteellistä tutkimustietoa kriittisesti ja tuottaa itse tutkimustietoa. Kasvatustieteen opinnot tarjoavat välineet opettajaksi kasvuun, kouluopetuksen jäsentämiseen ja käsitteellistämiseen. Kasvatustieteen opinnoissa perehdyt kasvatustieteen kulttuuris-yhteiskunnallisiin perusteisiin, kasvatuksen psykologisiin perusteisiin ja pedagogisiin perusteisiin. Lisäksi harjoittelet tutkimuksen tekemistä ja opettamista.

Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologia sijoittuu kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon. Kasvatuspsykologian pääaine tähtää siihen, että opiskelijat kehittyvät koulutuksensa aikana aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehto on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua pitkäkestoiseen pienryhmäopiskeluun, jossa kasvetaan yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja koulutodellisuuden toimintaa kehittäviksi asiantuntijoiksi. Opiskelijaryhmässä kehitetään yhdessä uusia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään uusimpia oppimisen apuvälineitä.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto luokanopettajan opintosuunnassa sisältää:

  • Kieli- ja viestintäopinnot sekä tieto- ja viestintätekniikan opinnot
  • Kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian perus- ja aineopinnot ja niihin sisältyvä kandidaatin tutkielma
  • Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot
  • Opetusharjoittelua 
  • Valinnaisia opintoja

Kandidaatin tutkinnon lopputyö on kandidaatin tutkielma. Kandidaatin tutkielma voi olla aiheeltaan itsenäinen tai sen voi tehdä osana tutkimusprojektia. Opiskelija laatii itsenäisen tutkimusraportin. Tutkielmassa edellytetään tieteellistä ajattelua ja käsitellään tieteellisiä ongelmia.

Kandidaatin tutkinnon suorittaminen on edellytyksenä maisterin tutkinnon suorittamiselle.

Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot suorittaneiden luokanopettajien työllisyysnäkymät ovat hyvät. Osa valmistuvista luokanopettajista sijoittuu kouluhallinnon tai erilaisten järjestöjen ja yritysten asiantuntijatehtäviin.

Luokanopettajan opintosuunnassa suoritetut kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot antavat yhdessä asetuksen 986/1998 mukaisen kelpoisuuden toimia luokanopettajana perusopetuksen luokilla 1-6. Tutkintoihin on mahdollista liittää aineenopettajan kelpoisuus perusopetuksen luokilla 7-9.

Kandiohjelman opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoista vaihdossa ulkomailla. Vaihto-opiskelun lisäksi opiskelijat saavat kansainvälisiä valmiuksia osallistumalla englanninkieliseen opetukseen, toimimalla tuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja opiskelemalla vieraita kieliä Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Opiskelijat saavat myös mahdollisuuden tavata yliopistolla vierailevia, suomalaiseen opettajankoulutukseen tutustuvia kansainvälisiä ryhmiä.

Yhteys työelämään on tärkeä osa opintoja. Opetusharjoittelut suoritetaan yliopiston harjoittelukouluissa ja kenttäkouluissa. Tiiviin harjoittelu- ja kenttäkouluyhteistyön kautta koulutusohjelmaan saadaan jatkuvaa palautetta opintojen toimivuudesta. Ohjattujen opetusharjoittelujen lisäksi opiskelijat tutustuvat työelämään työelämäkurssien ja työelämätapahtumien kautta.

Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri

(suomalainen koulu ja koulutuspolitiikka, kasvatus ja koulutus, työ, organisaatiot ja kehittäminen, toiminta, toimijuus ja osallisuus, tasa-arvo, sukupuoli ja globaali vastuu, taidot, design ja taide muuttuvinamuotoina).

Oppiminen ja vuorovaikutus

(opetussuunnitelma, oppiminen, opettaminen, oppimisympäristöt, oppimaan oppiminen, oppimisvaikeudet, kehittyminen, vuorovaikutus tilanteissa, innovatiiviset menetelmät, asiantuntijuus ja ainedidaktiikka, yhteisöjen oppiminen ja asiantuntijuus).

Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen voit jatkaa opintoja suoraan kasvatustieteiden maisteriohjelmassa. Luokanopettajan opintosuunnan opiskelijat suorittavat kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot, jotka antavat yhdessä pätevyyden toimia luokanopettajana.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa myös valmiuden hakea muihin Helsingin yliopiston tai muiden suomalaisten tai kansainvälisten yliopistojen soveltuviin maisteriohjelmiin.

Hakeminen

Haku käynnissä

Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
120
josta paikkoja ensikertalaisille
96

Tulossa hakuun

Haku
Siirtohaku, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
2.5.2017, 08:0016.5.2017, 15:00
Aloituspaikat
6
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Kasvatustieteellinen tiedekunta

Kiinnostus inhimilliseen kasvuun, kehitykseen, käyttäytymiseen ja oppimiseen yhdistää Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia. Tiedekunnasta valmistuneet ovat oman alansa ammattilaisia, jotka työllistyvät erittäin hyvin yhteiskunnan eri aloille. Valmistuneiden asiantuntemus perustuu korkeatasoiseen opetukseen, jossa korostuu kriittinen ajattelu, monitieteisyys ja käytännön läheisyys. Kasvatustieteellinen tiedekunta tunnetaankin innovatiivisista opetuskokeiluista ja uudenlaisten opetustapojen kehittämisestä. Opetus perustuu uusimpaan tiedekunnassa tehtyyn kansainväliseen ja korkeatasoiseen tutkimukseen, jonka ansiosta valmistuneet ovat alansa huippuasiantuntijoita.

Kasvatustieteellinen tiedekunta sijaitsee Helsingin Kruununhaassa "Siltavuorenpenkereen minikampuksella". Kaikki opiskelijat viettävät suurimman osan opinnoistaan Siltavuorenpenkereellä, sillä minikampuksella järjestetään paljon opetusta ja lisäksi alueelta löytyvät kaikki opiskelijoille tärkeät palvelut, kuten kirjasto, opiskelijaravintola Olivia sekä itsenäiseen opiskeluun tarkoitettuja tiloja.

Tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa varten on remontoitu Siltavuorenpenkereen tunnelmallisia vanhoja rakennuksia, jotka ovat ennen olleet esimerkiksi anatomian laitoksen tiloina. Näiden lisäksi Siltavuorenpenkereelle on rakennettu Oppimiskeskus Minerva, josta löytyy uusi Minerva-toriksi nimetty uudenlainen oppimisympäristö.

Tiedekunnan tilat ovat avoinna arkisin kaikille kiinnostuneille, joten voit tulla tutustumaan tulevaan opiskelupaikkaasi jo etukäteen! Voit vaikka tulla kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa, sillä luennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia.

Tiedekunnan omat sivut: https://www.helsinki.fi/fi/kasvatustieteellinen-tiedekunta

 

Tiedekunnassa kehitetään uudenlaisia oppimisympäristöjä. Minerva-tori on oppimisympäristö, jossa käytetään uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksessa on käytössä mm. iPadejä ja SmartBoard-kosketustauluja. Minerva-torilla opettajat ja opiskelijat pääsevät yhdessä kehittelemään uudenlaisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä.  

Siltavuorenpenkereellä opiskellaan pienryhmätiloissa ja luentosaleissa sekä monenlaisissa itsenäiseen opiskeluun tarkoitetuissa tiloissa. Lisäksi opiskellaan oppiaineiden opettamiseen tarkoitetuissa tiloissa, kuten kotitaloustieteen koulutuksen opetuskeittiöissä sekä tekstiilityön ja teknisen työn tiloissa. Siltavuorenpenkereellä on myös monia opiskelijoiden virkistäytymiseen tarkoitettuja tiloja.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.