Tutkimusyhteisöt, tutkimusryhmät ja tutkijat

Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehdään tutkimusta monin tavoin organisoituna tutkimusyksiköissä, -keskuksissa, -projekteissa ja -ryhmissä. Tiedekunnan tutkijat- ja tutkimusryhmät jakautuvat kahdeksaan tutkimusyhteisöön.

Tut­ki­mus­pro­fii­lit ja jul­kai­sut

Ver­kos­tot ja ke­hit­tä­mis­hank­keet

Erilaiset tutkimukseen pohjautuvat verkostot ja kehittämishankkeet ovat tärkeä toimintamuoto kasvatustieteissä.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisten aineiden tutkimusyhteisön (HuSoEd) teemat käsittelevät varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä koulutuksessa sekä aikuiskoulutuksessa tapahtuvaa humanistis-yhteiskuntatieteellisten aineiden opetusta ja oppimista. Humanistis-yhteiskuntatieteellisiin aineisiin luetaan tässä äidinkieli ja kirjallisuus, vieraat kielet, suomi toisena kielenä, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja maantiede. Tutkimusyhteisön jäsenet tutkivat näiden aineiden opetusta, oppimista ja arviointia sekä kehittävät oppiaineiden didaktiikkaa. Yhteisössä tutkitaan myös oppiaineiden asemaan vaikuttavia yhteiskunnallisia, historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä ja toimitaan yhteistyössä oppiaineiden taustalla olevien tieteenalojen kanssa. Tutkimusyhteisön jäsenet ovat ryhmittyneet viiteen tutkimusryhmään, jotka keskittyvät eri oppiaineiden ainedidaktiikan tutkimiseen. Näitä ryhmiä yhdistää tutkimusyhteisössä kehitteillä olevat monitieteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Tutkimusryhmiä ovat Kielen ja kirjallisuuden, Vieraiden kielten, Maantieteen ja ympäristökasvatuksen, Katsomusaineiden didaktiikan sekä Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimusryhmät.

Lisätietoja

Tutkimusyhteisö kokoaa yhteen kasvatuksen, opetuksen ja opettajankoulutuksen kysymyksistä kiinnostuneita ihmisiä. Tarkastelukulmia on useita: kasvatuksen ja koulutuksen rakentuminen, koulupedagogiikka, opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kysymykset, opetussuunnitelmatutkimus (curriculum studies), opetus–opiskelu–oppimisprosessi, opetuksen etiikka, moni-/interkulttuurisuus, mediakasvatus sekä opettajan ammatillisen kehittymisen jatkumo perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksena, varhaiskasvatuksen, esi-ja alkuopetuksen, taito- ja taideaineiden tutkimus, taiteiden ja kulttuurin tutkimus sekä uudet oppimisympäristöt ja opetusteknologia.

Lisätietoja

Kasvatustieteet ja opettajankoulutus on tutkimusyhteisö, jonka tutkimus keskittyy moninaisuuteen, monikielisyyteen, vähemmistönäkökulmiin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kasvatuksessa ja opettajankoulutuksessa. Rodullistaminen, etnisyys, sukupuoli, yhteiskuntaluokka, erityisen tuen tarve ja kestävä kehitys ovat keskeisiä tutkimusalueita ryhmässämme. Tutkimuksemme ulottuu varhaiskasvatuksesta aina nuoruudentutkimuksen ja aikuiskasvatuksen alueille. Ryhmässämme käytetään monipuolisesti menetelmiä etnografiasta, diskurssianalyysistä ja kvantitatiivisesta analyysistä video- ja visuaalisiin metodeihin. Tutkimusyhteisömme on läheisesti yhteydessä pohjoismaiseen Justice through Education (JustEd) -huippuyksikköön, ruotsinkielisiin lastentarhanopettaja-, luokanopettaja- ja aineenopettajakoulutuksiin sekä yliopistopedagogiikan koulutukseen.

Lisätietoja

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus on tutkinut suomalaista koulutusta ja oppimaan oppimisen taitoja jo vuodesta 1996. Olemme osa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekuntaa, jossa asiantuntijaryhmämme tekee kansainvälisesti korkealaatuista tutkimusta ja julkaisee aktiivisesti kotimaisissa ja kansainvälisissä vertaisarvioiduissa alamme arvostetuissa julkaisusarjoissa ja lehdissä. Tutkimuksemme kohdistuu opetukseen, oppimiseen, arviointiin ja koulutusjärjestelmiin sekä näiden kehittämiseen. Teemme tiivistä yhteistyötä myös kasvatustieteellisen tiedekunnan muiden tutkimusryhmien kanssa.

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa on vahvaa menetelmäosaamista ja rakentamamme adaptiivinen arviointijärjestelmä kehittyy teknologisen kehityksen kärjessä.

Suomen lisäksi operoimme myös ulkomailla ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Olemme mukana mm. OECD-maiden PISA (Programme for International Student Assessment) -tutkimuksen laatimisessa ja toteuttamisessa vuosina 2006, 2015 ja 2018.

Lisätietoja

Koulutus ja yhteiskunta -tutkimusyhteisö perustuu koulutussosiologian, koulutuspolitiikan, kulttuurintutkimuksen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja monikulttuurisuuden näkökulmille. Yksikkö on poikki- ja monitieteinen ja sen fokus ulottuu varhaiskasvatuksesta peruskouluun, korkeakoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja työelämään. Yksikössä vahvistetaan yhteiskuntatieteellistä ja yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimusta, kehitetään innostavia tapoja opettaa ja ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lisätietoja

Oppiminen, kulttuuri ja interventiot (LECI) -tutkimusyhteisön tavoitteena on ylläpitää ja edistää uuden tiedekunnan korkeatasoista, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää kasvatustieteellistä tutkimusta ja tähän perustuvaa koulutusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Se tuo yhteen tiedekunnan tutkimus- ja opetushenkilökuntaa ja vierailevia tutkijoita, joita yhdistää kiinnostus ihmisen ja yhteisöjen toimintaan, oppimiseen ja kehitykseen osana kulttuureja ja niiden toimintajärjestelmiä. Ryhmässämme toteuttavan tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa sosiokulttuurisiin ja/tai toiminnan teorian näkökulmiin ja käsitteisiin. Tutkimuksemme hyödyntää myös oppiainerajat ylittäviä teorioita ja metodeja, muun muassa antropologiaa, sosiologiaa, mediatutkimusta, filosofiaa, soveltavaa kielitiedettä ja kulttuurintutkimusta.

Lisätietoja

Tutkimusyhteisömme tutkimuksen kohteena ovat oppiminen ja siihen liittyvät vuorovaikutustilanteet, oppimisen itsesäätely, yksilölliset oppimispolut ja hyvinvointi eri ikäryhmissä ja oppimisympäristöissä, mukaan lukien digitaaliset ja teknologia-avusteiset ympäristöt. Kasvua, kehitystä ja yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten motivaatio ja emootiot, sekä näiden yhteyttä hyvinvointiin tutkitaan oppimisen dynamiikkaa selittävinä suojaavina ja altistavina tekijöinä. Oppimisen monipuolinen tukeminen sekä erilaiset pedagogiset käytänteet ovat myös olennainen osa tutkimustamme.

Lisätietoja

Taitokulttuuri, suunnittelu, oppiminen ja teknologia (MaDe) sijoittuu kasvatustieteellisen tiedekunnan kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri sekä oppiminen ja vuorovaikutus tutkimuksen painoaloille. Tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteemme ovat muun muassa: tekijäkulttuuri, muuttuvat taitokulttuurit, virtuaaliset verkostot, taidon oppiminen ja taitopedagogiikka, yhteisöllinen suunnittelu ja oppiminen sekä kestävä hyvinvointi.

Lisätietoja